Ympäristönsuojelu, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio 28.3.2018:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 5.4.2018 mennessä lausuntoa Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta koskien Turun sataman päätuloväylän ja satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointia (lausuntopyyntö 6.3.2018 ESAVI/2490/2018). Aluehallintovirasto on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiselle 10.4.2018 asti.

Turun Sataman Pukinsalmen päätuloväylän ja satama-altaan kunnossapitoruoppauksia tehdään, jotta varmistetaan väylän ja satama-altaan ilmoitettu virallinen kulkusyvyys. Kantasataman eteläpuolella olevan Pukinsalmen sisäkaarteen ja satama-altaan kunnossapitoruoppaus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2018 aikana. Ruopattava massamäärä kaarteessa on noin 8 300 m³ktr. Satama-altaassa on ruopattavaa massaa noin 34 550 m³ktr. Turun Satama Oy arvioi ruoppausmassojen määräksi yhteensä noin 43 250 m³ktr.

Kyseessä ovat samat Turun sataman ruoppauskohteet, joiden ruoppausmassat Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt aikaisempien kunnossapitoruoppausten yhteydessä läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle (ESAVI/220/04.09/2011 sekä ESAVI/35/04.09/2014, 9.4.2014).

Sataman nykyinen kunnossapitoruoppausten ja ruoppausmassojen läjittämiseen liittyvä lupa perustuu Vaasan hallinto-oikeuden 10.5.2010 ja KHO:n 21.6.2012 antamiin päätöksiin. Päätösten lupaehtojen mukaan nykyinen kunnossapitoruoppausta koskeva lupa on voimassa vuoteen 21.6.2019 saakka.

Ruoppausalueilla tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset

Ruoppausalueilla on toteutettu ruoppaustutkimuksia syksyllä 2017 (Kala- ja vesitutkimus Oy 2018). Koska alueelta on tehty aiemmin runsaasti tutkimuksia, käsiteltiin tutkimusaluetta hyvin tunnettuna riskikohteena. Ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 2015) mukaisesti tarkasteltuna Turun kantasataman sedimenttien haitta-ainepitoisuudet olivat alue- ja profiilikohtaisissa kokoomanäytteissä pääsääntöisesti alhaisella tasolla (alle haitta-ainetason 1 tai haitta-ainetaso 1A). Korkeintaan haitta-ainetasolla 1A olevilla pitoisuuksilla ei ole vaikutusta ruoppausmassojen läjityskelpoisuuteen (Ympäristöministeriö 2015). PAH-yhdisteistä bentso(a)antraseenin osalta pitoisuudet nousivat kuitenkin satama-altaassa (Alue 2, 0 -10 cm, 300 µg/kg) ja Aurajoen edustalla (Alue 3, yli 30 cm, 240 µg/kg) haitta-ainetasolle 1B (Vatanen ja Olsen 2018).

Ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöministeriö 2015) mukaisesti ruoppausmassan läjityskelpoisuuden arviointi toteutettiin tarkemmin niillä alueilla, joissa pitoisuus oli haitta-ainetasoilla 1B – 2. Alkuperäisen sedimenttitutkimuksen ja tarkentavan tutkimuksen tulosten perusteella tutkittujen alueiden sedimentit ovat meriläjityskelpoisia sekä kohtalaiselle että hyvälle meriläjitysalueelle. Haitta-ainetason 1A-pitoisuuksilla ei ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan ole vaikutusta läjityskelpoisuuteen.

Hakijan esitys

Turun Satama Oy esittää, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyisi väylä- ja satama-altaan mataloitumien ruoppaamiseksi suunniteltujen kunnossapitokohteiden massat mereen läjityskelpoisiksi Rajakarin läjitysalueelle myös haitta-aine-pitoisuudeltaan tasojen 1 ja 2 välissä olevien ruoppausmassojen osalta.

Lisäksi Turun Satama Oy pyytää, että ruoppaustyöt voidaan aloittaa mahdollisista valituksista huolimatta.

Ympäristönsuojelun kannanotto

Lievästi pilaantuneen sedimentin läjittämiselle ei ole tällä hetkellä soveltuvaa paikkaa Turun alueella. Aurajoen mukanaan tuoma sedimentti ja vesiväylien kunnostustoimet ovat kuitenkin jatkuvia. Tavoitteena on ollut löytää sijoituspaikka lievästi pilaantuneiden sedimenttien sijoittamiselle ja hyödyntää niitä Hirvensalon pohjoisrannan esirakentamisessa. Kaupunkiympäristölautakunnalle on esitetty 27.3.2018, että Latokarin alueen esirakentamiseen voidaan hakea vesi- ja ympäristölupa. Luvat mahdollistaisivat sen, että alueelle voidaan sijoittaa puhtaita ylijäämämassoja n. 200 000 m3 ja meriläjityskelvottomia lievästi pilaantuneita sedimenttejä n. 250 000 m3. Pilaantuneiden sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat niin pieniä, että niistä ei ole haittaa terveydelle, eivätkä ne vaikeuta alueen tulevaa rakentamista.

Tämän hetkisen arvion mukaan alue saattaa olla käytössä vajaan kymmenen vuoden kuluttua.

Ruoppausmassojen läjityskelpoisuus Rajakarin läjitysalueelle

Kunnossapitoruoppausten kohdealueilta tehtyjen tutkimusten mukaan sedimentit ovat meriläjityskelpoisia sekä kohtalaiselle että hyvälle meriläjitysalueelle. Rajakarin läjitysaluetta ei kuitenkaan ole luokiteltu Ympäristöministeriön (2015) ruoppaus- ja läjitysohjeessa kuvatun mukaisesti.

Ympäristöministeriön (2015) ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan läjityspaikan soveltuvuus tarkoitukseensa perustuu läjityspaikan geologisiin ja biologisiin ominaispiirteisiin. Läjitystoiminta on ensisijaisesti sijoitettava ns. hyvälle läjityspaikalle, jossa läjitetty aines pysyy paikallaan (so. alhainen eroosioriski) ja jossa ei sijaitse kohteita, joilla on erityistä arvoa (ns. herkät kohteet, kuten tunnetut ja merkittävät kalojen kutu- ja kasvualueet). Edellä mainittujen läjityspaikkojen puuttuessa läjitys voidaan kohdistaa ns. tyydyttäville alueille, joilla vähäinen kulkeutuminen on mahdollista, mutta joilla ei ole herkkiä kohteita. Riskinhallintatoimenpiteitä eli haittojen vähentämismahdollisuuksia on punnittava erityisesti silloin, kun ensisijaista (hyvän läjityspaikan) tavoitetta ei voida täyttää, ja kun ruoppausmassan laatu sitä edellyttää (Ruoppaus- ja läjitysohje, Ympäristöministeriö 2015).

Meriläjityksestä aiheutuvien haittojen vuoksi Turun kaupunki selvitti yhteistyössä Turun Sataman kanssa muita potentiaalisia läjitysalueita vuonna 2006. Tutkimuksia meriläjitysalueesta on tehty vuosina 2009 – 2016. Selvitystyössä ovat olleet mukana Turun Satama, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Naantalin Satama ja Naantalin kaupunki. Turun Sataman meriläjitystoiminnan vesistövaikutusten tutkimukset – sedimentit 2016 -raportissa todetaan sedimenttien olevan hyvin tasalaatuisia ja suurimmat potentiaalisesti ympäristöä uhkaavat haitta-ainetekijät ovat sedimentin organotinayhdisteissä. Lähes kaikissa raporttia varten otetuissa näytteissä tributyylitinan pitoisuudet olivat kohonneet IA luokkaan sedimenttiluokituksessa. Suurimmat organotinapitoisuudet havaittiin vanhalta läjitysalueelta ja toiseksi korkeimmat nykyisen läjitysalueen läheisyydestä. Raskasmetalleista kohonneita pitoisuuksia löytyi elohopealta, kromilta ja kuparilta. Pitoisuudet olivat kuitenkin niin alhaisella tasolla, ettei niillä olisi vaikutusta sedimentin läjityskelpoisuuteen. Korkea kuparipitoisuus löytyi vanhan läjitysalueen seurantapisteeltä. Vanhalla läjitysalueella haitta-ainepitoisuudet olivat korkeat sekä organotinayhdisteillä että elohopealla, kromilla ja kuparilla.  

Vaihtoehtoisen läjityspaikan löytämiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinoi sedimentin maaläjitysalueselvitystyön, jonka tavoitteena on selvittää Turun seudun vesialueilta ruopattavien sedimenttien nykyistä haitattomampia läjitysratkaisuja ja mahdollisen maaläjitysalueen sijaintia. Selvitystyö koostuu maaläjityksen tarvekartoituksesta, reunaehtojen määrityksestä, läjitysmenetelmien kustannus-hyötyanalyysistä, alueiden paikkatietoanalyysistä ja raportoinnista. Raportissa esitetään massojen tilantarve, käytettävät menetelmät sekä soveliaimmat sijoituspaikat. Selvitystyö valmistuu kevään 2018 aikana. Tehtävä työ on esiselvitystasoinen. Jatkoon valittujen alueiden tarkempi selvittäminen vaatii yleis- ja toteutussuunnittelua sekä mahdollisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). 

Maaläjitysalue on todennäköisesti käyttöönotettavissa 5 – 10 vuoden kuluessa, mikäli selvityksen perusteella sopiva maaläjitysalue löytyy

Ottaen huomioon, että massojen läjitys Rajakarille yhdessä muiden, haitallisten toimien kanssa, on johtanut merenpohjan ekologisen tilan heikkenemiseen läjitysalueella, minkä lisäksi asukkaat ovat kokeneet virkistysarvojen heikentyneen, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen kehottaa maaläjitysselvitystyön valmistuttua etenemään mahdollisen sopivan maaläjitysalueen käyttöön saattamiseksi ripeästi.

Töiden aloittaminen mahdollisista valituksista huolimatta

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista koskien töiden aloittamista mahdollisista valituksista huolimatta. Toiminta ei olennaisesti poikkea aiemmista luvan perusteella tehdyistä kunnossapitoruoppauksista ja massojen läjityksestä Rajakarille.

Oheismateriaali 1Turun kantasataman sedimenttien haitta-ainepitoisuus syksyllä 2017, Kala- ja vesitutkimus Oy 1/2018, Kala- ja vesijulkaisuja 235

Oheismateriaali 2Turun kantasataman sedimenttien haitta-ainepitoisuus syksyllä 2017 - Tarkentava tutkimus, Kala- ja vesitutkimus Oy 2/2018, Kala- ja vesijulkaisuja 236

Oheismateriaali 3Hakemuskirje ruoppausmassojen läjityskelpoisuus 2018, Turun Satama Oy

Oheismateriaali 4Lausuntopyyntö kuntien viranomaiset, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

Va. ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki:

EhdotusRakennus- ja lupalautakunta päättää antaa ympäristönsuojelun kannanoton mukaisen lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Samalla päätetään, että pöytäkirja tämän asian kohdalla tarkastetaan kokouksessa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Käsittelyn aikana Laakso esitti Valkosen kannattamana asian jättämistä pöydälle. Asian käsittelyä päätettiin jatka äänin 7-6.

Asian pöydälle jättämisen puolesta äänestivät Laakson ja Valkosen lisäksi Birstolin, Lahtinen, Markkanen ja Raekallio. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aalto, Karjalainen, Karlsson, Rintala, Rosenlöf, Röberg ja Tarvainen.

Raekallion ehdotus raukesi kannattamattomana.

Raekallion ehdotus:

"Ympäristönsuojelun kannanotossa todetaan, ettei pilaantuneen sedimentin läjittämiselle ole tällä hetkellä soveltuvaa paikkaa Turun alueella. Kaupunkiympäristölautakunnalle on esitetty 27.3.2018, että Latokarin alueen esirakentamiseen voidaan hakea vesi- ja ympäristölupa. Tämän hetkisen arvion mukaan alue saattaa olla käytössä vajaan kymmenen vuoden kuluttua. Rakennus- ja lupalautakunta päättää esittää, että koska alueen käyttöönottoon kuluu vuosia, tulee alueen esirakentamiseen hakea vesi- ja ympäristölupa ja lisää, ettei töiden aloittaminen ole perusteltua ennen lupaprosessin valmistumista."

Raekallio jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Kokouksessa asian esitteli valvontajohtaja Leena Salmelainen.