Tulosaluejohtaja Leila Visa, toimistopäällikkö Minna Virta, vt. toimistopäällikkö Eira Virolainen ja toimistopäällikkö Merja Niinimäki 22.11.2012:

Peruspalvelulautakunta päätti, että:

• lastensuojelun palveluihin lisätään vuosina 2012 – 2016 edellä esitetyllä tavalla kaikkiaan 38 vakanssia, joista tehdään asianmukaiset yksilöidyt vakanssiesitykset kaupunginhallituksen hallintojaostolle. Perustettavat 38 vakanssia sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2012 – 2016 henkilöstösuunnitelmiin. Vuonna 2012 perustettavat vakanssit sisällytetään sosiaali- ja terveystoimen valmistelussa olevaan henkilöstösuunnitelmaan, joka tuodaan peruspalvelulautakunnan käsittelyyn huhtikuussa 2012.

Sosiaalityön tulosalue on tehnyt esitykset seuraavien vakanssien perustamisesta ja asiaa on käsitelty peruspalvelulautakunnassa 25.4.2012 § 173 ja päätetty kaupunginhallituksen hallintojaostossa 11.6.2012 § 131.

Pernon sosiaalitoimiston avohuollon lastensuojelun tilanne on jo pitkään ollut vaativa. Vuonna 2011 uusia huostaanottoja tehtiin yhteensä 84, joista 15 tehtiin Pernossa, yhden postipiirin alueella. Myös asiakasmäärät ovat ko. yksikössä jo pitkään olleet huolestuttavan suuret verrattuna muihin yksiköihin. Pernon sosiaalitoimistoon perustettiinkin 2 uutta lapsiperhesosiaalityöntekijän vakanssia 1.7.2012 alkaen. Vakanssit ovat jo olleet auki, mutta niihin haki vain yksi pätevä sosiaalityöntekijä. Näin ollen toista vakanssia joudutaan hoitamaan väliaikaisin sijaisvoimin.

Lastensuojelun intensiivisen perhetuen yksikköön on perustettu 5 uutta perheohjaajan vakanssia 1.7.2011 lukien (Perla 18.5.2011 § 162, Kaupunginhallituksen hallintojaosto 21.6.2011 § 154). Lisäksi yksikköön on 1.7.2012 alkaen perustettu 5 perheohjaajan vakanssia ja vielä 1.1.2013 alkaen 5 perheohjaajan vakanssia. Näin ollen vuoden 2013 alusta alkaen yksikössä on 21 perheohjaajan vakanssia ja heidän esimiehensä.

Vuoden 2013 alusta lukien yhdistyy sosiaalipäivystys ja Turun seudun sosiaalipäivystys. Toimintaa tuo pysyvyyttä myös se, että 5 tilapäistä sosiaalityöntekijän vakanssia on vakinaistettu 1.1.2013 alkaen.

Ulkopuoliset sijoitukset yksikössä kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia on vakinaistettu 1.7.2012 alkaen lastensuojelun sijaishuollon perhehoitoon. Toinen vakanssi saadaan täytettyä ja toinen laitetaan uudelleen hakuun. Kolmen sosiaaliohjaajan vakanssien täyttäminen toteutuu joulukuussa 2012.

Puolukkatien lastenkodin vakanssien perustamiset eivät ole sisältynet vuoden 2013 henkilöstösuunnitelmaan, eikä niitä ole esitetty peruspalvelulautakunnalle 25.4.2012 § 173. Kolmeosastoisen lastenkodin toiminta saadaan turvattua siten, että jokaisella osastolla olisi vastaava ohjaaja ja yöhoitaja. Tällä henkilökuntaresurssilla turvataan myös esteettömyysosastolla asuvien lasten tarpeenmukainen hoito. Sosiaalityön tulosalue esittää, että Puolukkatien muuttamisesta erityislastenkodiksi luovutaan ja Puolukkatien nykyisen toiminnan turvaamiseksi tilapäisellä palkkaamisluvalla 4.10.2013 asti työskentelevät kaksi ohjaajaa vakinaistetaan, perustetaan yksi ohjaajan ja yksi talousapulaisen vakanssi (yöhoitajan vakanssi siirretään Moikoisten lastenkodista).

Lastenvalvojan palveluihin on perustettu 4 sosiaalityöntekijän vakanssia 1.7.2012 alkaen. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on käräjäoikeuksien pyytämien olosuhdeselvitysten antaminen lasten huoltoriita-asioissa. Olosuhdeselvitykset on aikaisemmin tehty sosiaalitoimistoissa lapsiperhesosiaalityöntekijöiden toimesta. Kaksi vakanssia täytettiin ja kaksi vakanssia jätettiin täyttämättä.

• sosiaalipäivystys ja Turun seudun sosiaalipäivystys yhdistetään yhdeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi 1.1.2013 lukien.

Sosiaalipäivystys palvelee virka-aikana turkulaisia ja virka-ajan ulkopuolella Turun lisäksi Kaarinaa, Lietoa, Paimiota, Sauvoa, Maskua, Naantalia, Nousiaista, Raisiota, Ruskoa ja Mynämäkeä. Sosiaalityön tulosalueella on tehty yhdistymisen vaatimat muutokset vuoden 2013 talousarvio-organisaatioon. Muutoksesta on myös tiedotettu Turun seudun sosiaalipäivystyksen ohjausryhmässä muille kunnille. Laskutus muille kunnille tulee edelleen tapahtumaan asukasluvun perusteella.

• kun riittävät tiedot avohuollon toimenpiteiden ja perhehoidon tukitoimenpiteiden vaikutuksista huostaanottojen vähenemiseen ja sijaishuollon palveluiden tarpeesta ovat saatavissa, arvioidaan lastensuojelun palveluverkoston tarkoituksenmukaisuus ja muutostarpeet vuoden 2014 aikana.

Avohuollon lastensuojelu

Avohuollon lastensuojelun sosiaalityötä tekevät lapsiperhesosiaalityöntekijät sosiaalitoimistoissa, ulkomaalaistoimistossa sekä sosiaalipäivystyksessä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä nimetään lapselle (vastuusosiaalityöntekijä) lain mukaan aina kun asiakkuus alkaa sosiaalipäivystyksen arvioinnin jälkeen.

Sosiaalipäivystys vastaanottaa keskitetysti kaikki lastensuojeluilmoitukset. Lisäksi sosiaalipäivystys huolehtii siitä, että lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalipäivystyksessä ratkaistaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta se, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen vai onko asia sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin.

Tämän jälkeen nimetty lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee selvityksen lapsen tilanteesta (lastensuojelutarpeen selvitys), jonka on valmistuttava lastensuojelulain palvelutakuun mukaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta.

Lastensuojelutarpeen selvitysten osalta on ollut ongelmia palvelutakuussa pysymisessä. Ajalla 1.1.2012 – 31.10.2012 oli lastensuojeluntarpeen selvityksiä tullut 1.735, joista kolmen kuukauden palvelutakuu oli toteutunut 1.001 lapsen osalta ja 734 lapsen osalta se oli ylittynyt. Palvelutakuussa ei siis olla tällä hetkellä, eikä tilanteen ennusteta oleellisesti paranevan tulevaisuudessa näillä sosiaalityöntekijähenkilöstöresursseilla. Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011, Avohuollon asiakasmäärä (0-17-vuotiaat) yhtä avohuollon vastuusosiaalityöntekijän vakanssia kohden vuosina 2010–2011, Turussa asiakasmäärä oli 113 asiakasta (2010 112), kun kuusikon keskiarvo oli 76(2010 76) asiakasta/vastuusosiaalityöntekijä.

Avohuollon lastensuojelun sosiaalityössä on tehty työnjakoa siten, että oikeudelle annettavien olosuhdeselvitykset siirretään Lastenvalvojan palveluihin (sosiaalityön erityispalvelut), jonne on perustettu 4 uutta sosiaalityöntekijävakanssia.  Muissa kuusikkokunnissa paitsi Turussa olosuhdeselvityksiä antaneet sosiaalityöntekijät työskentelevät samassa yksikössä kuin lastenvalvojat, joten suunnanmuutos Turussa seuraa suurten kuntien linjauksia.

Painopisteen muuttamisessa avohuoltopainotteiseksi on lastensuojelutyöhön tullut uusi toimintamalli - intensiivisen perhetuki. 1.1.2012 alkaen on Nuorten vastaanottokodin toiminta lopetettu ja yksikkö on muutettu avohuollon tukiyksiköksi, joka toimii avohuollon lastensuojelutyöntekijöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Näin pystytään tarjoamaan perheeseen lapsen ja hänen vanhempiensa tueksi ohjaajien työpanosta tukemaan perheen arkea. Tuki viedään perheen kotiin, jossa perhe elää omaa arkielämäänsä. Lähtökohtana on perheessä olemassa olevien omien voimavarojen vahvistaminen ja lapsen etu. Lisäksi tavoitteena on varhainen puuttuminen ja intensiivinen työskentelytapa. Korkean psykososiaalisen riskin perheissä lapsen hoidon laiminlyönnin ja kaltoin kohtelun riski on korkea jolloin lapsen terve kehitys vaarantuu.

Osaltaan näitä riskejä selittävät vanhemman vaikeudet ymmärtää lapsen tarpeita siitä, miten lapsi kokee käsittelyn, hoivan ja ympäristön. Tarkoituksena on vahvistaa vanhemman kykyä eläytyä lapsen kokemukseen ja vahvistaa vanhemman emotionaalisesti läsnä olevaa suhdetta lapseen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen kaltoin kohtelua ja hoidon laiminlyöntiä sekä vaikuttaa lapsen psykososiaalisten ongelmien kehitykseen niitä vähentävästi.

Rekrytointi, perehdyttäminen ja uusien työntekijöiden ”sisäänajo” sekä yksikön toimintamallin täydellinen muutos asettavat suuria haasteita sille, miten yksikkö saadaan tehokkaaseen toimintaan murrosvaiheessa. Tilannetta mutkistaa myös se, että yksikkö muuttaa Paaskunnankadulta toiseen osoitteeseen Hämeenkadulle. Tämä vie omalta osaltaan yksikön työntekijöiden, varsinkin esimiehen, voimavaroja, joten täyspainoiseen toimintaan päästään vasta vuoden 2013 aikana.

Sosiaalityössä on omien tukipalvelujen kehittämisen lisäksi tärkeää tehdä yhteistyötä ja kehitystyötä sekä järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tästä syystä aloitettiin Pohjoisessa sosiaalitoimistossa kokeilu kotiin vietävästä perhekuntoutuksesta, intensiivisestä perhetyöstä sekä tutkimuksesta ja arvioinnista, johon oli varattu 150.000 euroa (Perla 29.2.2012 § 107). Kotiin vietävistä palveluista on tehty yhteensä 26 päätöstä, jotka koskivat yhteensä 22 lasta (tilanne 31.10.2012). Kokeiluun on sidottu 148.131 euroa ja loppurahallekin on jo tehty varaukset (tilanne 13.11.2012). Perheiden tilanteet käydään läpi vuoden 2013 alkupuolella, jolloin saadaan tarkempaa tietoa perhekuntoutuksena annetun avun toimivuudesta.

Avohuollon lastensuojelussa yksi tärkeä ulottuvuus resursoinnin ohella on sosiaalityön sisällöllinen ja laadullinen kehittäminen. Tämän kartoittamiseksi tehtiin syksyllä 2012 kysely lapsiperhesosiaalityöntekijöille heidän käyttämistään avohuollon sosiaalityön työmenetelmistä. Kyselyn tulokset analysoidaan ja tehdään tarpeelliset koulutussuunnitelmat lapsiperhesosiaalityöntekijöille, jotta lapsiperhesosiaalityöntekijöillä olisi käytettävissään viimeisimmät työmenetelmät.

Huostaan on otettu ajalla tammi-lokakuussa 2012 50 lasta, mikä on vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, jolloin huostaan oli otettu 67 lasta.

Sijaishuollon lastensuojelu

Sijaishuollon osalta muutoksia on tullut lastenkotien osalta. Lakkatien erityislastenkoti aloitti toimintansa uusissa tiloissa vuoden 2011 lopussa ja samaan aikaan Mäntymäen perhekeskus muuttui kokonaan vastaanottoyksiköksi, 6-17 -vuotiaille lapsille.

Mäntymäen perhekeskuksen muuttuminen vastaanottoyksiköksi on vuoden 2012 aikana osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Molemmat vastaanottokodit sekä Pienten lasten vastaanottokoti että Mäntymäen perhekeskus ovat olleet usein ylipaikoilla.

Huolimatta siitä, että perhehoito on lisääntynyt, lastensuojelun ostopalvelukustannukset ovat nousseet, vuonna 2011 toteutetun kilpailutuksen vaikutuksesta (Perla 14.12.2011 § 351). Lastensuojelun ostopalvelujen kustannusten sisällä on myös perhehoitajille maksettavat hoitokorvaukset, joiden korotuksesta peruspalvelulautakunta teki päätöksen 15.2.2012 § 79.

Operatiivisen palvelutuotannon kumulatiiviset seurantaluvut huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten sijoituspaikoista ajalla 30.10.2012 tilanteen mukaan on seuraava:

Kumulatiivisen luvun mukaan tarkasteltuna 30.10.2012 kaikista sijoitetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon tai ammatilliseen perhehoitoon 45 %. Sijoitettujen lasten lukumäärässä on huomioitu ne 20 lasta joiden huostaanoton kustannukset maksaa Turun kaupunki. Luvussa ei ole huomioitu niitä 5 lasta, joiden sijoituskustannukset jokin muu kunta korvaa Turun kaupungille.

Perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä on vähitellen kasvanut. Lokakuussa 2011 perhehoitoon sijoitettuja lapsia on ollut 137 ja lokakuussa 2012 perhehoidossa olevia lapsia on ollut 156. Omiin laitoksiin ja ulkopuolisiin laitoksiin sijoitettujen lasten lukumäärä on poikkileikkauslukujen perusteella pysynyt suhteellisen ennallaan. Poikkileikkauslukujen mukaan tarkasteltuna perhehoitoon sijoitettuja lapsia on n. 42 % kaikista poikkileikkausajankohtana sijoitetuista lapsista. 

Sosiaalityön erityispalvelut

Käräjäoikeuden pyytämiä olosuhdeselvityksiä on tehty v. 2011 yhteensä 83. Vuoden 22.11 2012 aikana valmistuneita selvityksiä on yhteensä 47 ja keskeneräisiä yhteensä 25. Sosiaalipäivystys on lähettänyt 8.10.2012 alkaen käräjäoikeudelta saapuneet olosuhdeselvityspyynnöt Lastenvalvojan palvelut – yksikköön ja ensimmäiset ajanvaraukset lokakuussa saapuneiden selvityspyyntöjen osalta (selvityspyyntöjä yhteensä 9) on kaikki tehty jo uusille sosiaalityöntekijöille. Uusille sosiaalityöntekijöille järjestetään perehdytys olosuhdeselvitysten tekemiseen. Perehdytys järjestetään yksikössä ja keväällä 2012 on suunniteltu toteutettavaksi laajempi olosuhdeselvityksiin liittyvä koulutus, jossa lapsen kuuleminen on erityisenä painopistealueena.

• uudelleenarvioinnin pohjalta mahdollisesti vapautuvat vakanssit lakkautetaan tai käytetään uudelleen nimikemuutosten jälkeen vuoden 2016 loppuun mennessä.

Uudelleenarviointi tehdään vuoden 2014 aikana.

• peruspalvelulautakunnalle tulee raportoida puolivuosittain lastensuojelun tarpeen ja eri palvelujen käytön kehityksestä.

Avohuollon lastensuojelu

Operatiivisen palvelutuotannon seurantaa varten kerätään kuukausittain kumulatiiviset tiedot avohuollon lastensuojelusta:

Sijaishuollon sosiaalityö

Vuonna 2012 operatiivisen palvelutuotannon seurantaa varten on kerätty neljännesvuosittain tiedot poikkileikkausajankohtana sijoitettujen lasten sijoituspaikoista.

Verrattaessa Vuosien 2011 ja 2012 perhehoitoon sijoitettujen lukumääriä OPTS poikkileikkausluvut eivät ole vertailukelpoisia (vuonna 2011 OPTS poikkileikkauslukuun ei ole huomioitu lapsia, joiden huostaanoton kustannukset Turku maksaa toiselle kunnalle). Alla olevassa taulukossa esitetyt lokakuun 2011 ja lokakuun 2012 luvut ovat vertailukelpoisia keskenään, koska lokakuun 2012 luvut on otettu effica -tietojärjestelmän huostaanottopäätösten sijoituspaikan mukaan, eikä siinä ole otettu huomioon lapsia, joiden huostaanoton kustannukset Turku maksaa toiselle kunnalle.

Remontti- hankkeessa sosiaalityön tulosalue on mukana kahdella eri pilottihankkeella: Perhehoidon tuen ja valvonnan kehittämisen – pilotti ja Kriisiperhetyön/kriisiperhehoidon pilotti. Hankkeet jatkuvat maaliskuun 2013 loppuun.

Lastensuojelun kehittämistyöryhmä on kokoontunut 4 kertaa 27.1, 28.9, 26.10 ja 16.11.2012 ja vuoden 2012 viimeinen kokous on 14.12.2012. Lastensuojelun kehittämistyöryhmän puheenjohtajana on toiminut 26.10.2012 lukien tulosaluejohtaja Leila Visa. Lastensuojelun kehittämistyöryhmässä on käsitelty lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistamista. Marraskuun lastensuojelunkehittämisryhmässä käsiteltiin mm. Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelun laajentamista. Tulosaluejohtaja Leila Visalle ja toimistopäälliköille Minna Virralle ja Merja Niinimäelle sekä johtavalle lastenvalvojalle on varattu palaveriaika Varsinais-Suomen käräjäoikeuden laamannilta, jotta kokeilusta voitaisiin keskustella. Tavoitteena on saada myös Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käyttöön asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu.  Näin voitaisiin vähentää käräjäoikeuden pyytämien olosuhdeselvitysten määrää. 

TALK – hanketta on tarkoitus laajentaa jälkihuolto yksikköön, jonne on saatu 4 tilapäistä palkkaamislupaa ohjaajille. Ylimääräisten ohjaajien tuella on tarkoitus vähentää ostopalvelulaitoskustannuksia ja ohjata tukea tarvitsevia nuoria tuetun asumisen piiriin. Jälkihuollettavia nuoria on tällä hetkellä perhehoidossa n. 20 ja ostopalvelulaitoksissa 40. Jälkihuoltoyksikön tilanne on tällä hetkellä erittäin haastava, yksikköön tulee koko ajan lisää asiakkaita sekä turkulaisia jälkihuolettavia että ulkopaikkakuntalaisia. Yksikössä työskentelee johtavan sosiaalityöntekijän lisäksi kaksi vakituisella vakanssilla työskentelevää sosiaalityöntekijää ja yksi sosiaalityöntekijä tilapäisellä palkkaamisluvalla 31.12.2012 asti.  Sosiaalityöntekijöillä on asiakkaita keskimäärin 114/työntekijä, tilapäisellä sosiaalityöntekijällä on 130 asiakasta. Yksikössä työskentelevillä neljällä ohjaajalla on asiakkaita n. 30/työntekijä. Mikäli sosiaalityöntekijän tilapäistä palkkaamislupaa ei jatketa, on vaarana, että yksikön jäljelle jäävät resurssit eivät kykene huolehtimaan jälkihuollettavien nuorten palveluista. Lisäksi yksikköön tarvitaan oma etuuskäsittelijä, jotta sosiaalityöntekijät voivat keskittyä toimeentulotukihakemusten käsittelyn sijaan sosiaalityön tekemiseen. 

Sosiaali- ja terveystoimi, palvelutuotantojohtaja Petri Virtanen ja palvelujohtaja Sirpa Kuronen 12.12.2012:

Syksyllä 2012 julkistetusta Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailusta vuonna 2011 käy ilmi, että lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa samanikäiseen väestöön nähden ovat Turussa selvästi Kuusikko-kaupunkeja korkeammat (Kuusikko-raportti s. 12, www.kuusikkokunnat.fi ). Raportin mukaan Turku käytti 0-20 –vuotiasta kohden vuonna 2011 yhteensä 998 €/vuosi, kun vastaava luku esimerkiksi Espoossa oli 647€, Tampereella 836€ ja Oulussa 529€. Samaisesta Kuusikko-raportista käy ilmi, että lastensuojelun avohuollon kokonaiskustannukset olivat Turussa vuonna 2011 yhteensä 5,3M€ kun vastaava luku esimerkiksi Oulussa oli 6,2M€ (Kuusikko-raportti s. 14). Turussa lastensuojelun kustannukset painottuvat edelleen suurista kaupungeista eniten sijaishuoltoon. Vuonna 2011 sijaishuollon osuus oli 85 % lastensuojelun kustannuksista, avohuollon 15%. Avohuollon osuus on kasvanut hieman vuodesta 2010.

Vuoden 2012 aikana on tehty resurssilisäyksiä lastensuojelun avohuoltoon, kuten sosiaalityön tulosalueen esittelytekstistä käy hyvin ilmi. Ongelmallista tässä on kuitenkin se, ettei avohuoltoon tehdyistä panostuksista ole olemassa toistaiseksi juurikaan vaikuttavuustietoa. Seurantatiedoista käy ilmi, että lastensuojelun perhetyötä saavien perheiden lukumäärä on jäämässä vuonna 2012 selvästi tavoitteestaan ja selvästi jälkeen myös vuoden 2011 luvuista (vuonna 2012 asiakasperheitä tammi-lokakuussa yhteensä 227 vastaavan luvun ollessa viime vuonna vastaavana ajankohtana 319). Tätä voi osittain selittää se, että samojen perheiden kanssa tehdään intensiivisemmin työtä kuin aikaisemmin. Intensiiviseen perhetyöhön kohdistuu suuria odotuksia. Työltä odotetaan vaikuttavuutta ja sen piiriin odotetaan pääsevän tuntuvasti nykyistä enemmän perheitä. Avohuollon kotiin vietävistä ostopalveluista (”Perhekuntoutusta kotiin”) saadut kokemukset vaikuttavat rohkaisevilta.

Joka tapauksessa on selvää, että kehittämistyötä ja painopistemuutoksia on vauhditettava sosiaalityön tulosalueen lastensuojelun palveluissa. Painopistettä on siirrettävä sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon. Tähän luo hyvät edellytykset se, että uusia huostaanottoja on vuonna 2012 tammi-lokakuussa tehty 17 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna (vuonna 2011 yht. 67 huostaanottoa, vuonna 2012 yht. 50 huostaanottoa). Tavoitteena on, että vuoden 2013 lopussa 53 % huostaan otetuista on sijoitettu perheisiin. Perhehoidon lisäämiseen velvoittaa myös lastensuojelulaki, joka on vuoden 2012 alusta asettanut perhehoidon ensisijaiseksi sijoitusmuodoksi. Perhehoidon edellytyksiä on jo parannettu, mutta lisäys on ollut toistaiseksi toivottua hitaampaa. TALK-hankkeen käynnistyminen on viivästynyt, mikä on osaltaan vaikuttanut jälkihuollon sijoitusten, erityisesti ostopalvelujen, lisääntymiseen ja jälkihuollon kustannusten tuntuvaan kasvuun. TALK-hanke on nyt viimein käynnistymässä, mikä vähentää jälkihuollon sijoituksia ja resurssien käyttöä.

Sijaishuollossa on mahdollista siirtää painopistettä pois laitoshoidosta pidättäytymällä mahdollisuuksien mukaan ostopalvelujen käytöstä, käyttämällä tehokkaasti oma laitoskapasiteetti ja toimeenpanemalla tehokkaasti TALK-hanke. Omat laitoshoidon resurssit ovat peruspalvelulautakunnan 28.3.2012 § 137 tekemällä päätöksellä sidottu nykyiseen toimintamalliin vuoteen 2014 asti, jolloin tehdään lastensuojelun palvelujärjestelmän kokonaisarviointi ja jonka tekemisen jälkeen tuleva sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lastensuojelun palvelujärjestelmän kehittämisen tulevista suuntaviitoista.

Lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen keväällä 2012 peruspalvelulautakunnan viitoittamalla tavalla edellyttää sosiaalityön tulosalueelta uudentyyppistä kehittämisotetta, jossa hyödynnetään näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottoa ja yhteistyön virittämistä uudella, entistä tehokkaammalla tavalla varhaiskasvatuksen, neuvolatoiminnan ja lasten- ja nuorisopsykiatrian suuntaan. Ainoastaan näin menetellen voidaan varmistua siitä, että lasten ja lapsiperheiden palveluprosessi saadaan jatkossa nykyistä paremmin haltuun. Tämä edellyttää myös kehittämiskumppanuutta kansallisten lastensuojelun palveluja kehittävien toimijoiden kanssa uudella tavalla.

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 13.12.2012:

EhdotusPeruspalvelulautakunta merkitsee tiedoksi sosiaalityön tulosalueen antaman lastensuojelun tarvetta ja eri palvelujen käytön kehitystä koskevan selvityksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.