Nuorisosihteeri Mirja Teräs 2.2.2017:

Nuorisolautakunnan jäsenet Saska Heino ja Eeva-Liisa Raekallio ovat nuorisolautakunnan kokouksessa 3.11.2016 § 106 pyytäneet selvitystä niistä tavoista, joilla turkulaisnuoria niin kaupungin oppilaitoksissa kuin niiden ulkopuolellakin saataisiin asettumaan ehdolle ja pyrkimään nuorisovaltuustoon nykyistä tasaisemmin. Selvityspyynnössä on edellytetty nuortenpalveluilta valmiutta kertoa nuorisovaltuustovaaleista nykyistä paremmin niin kaupungin nuortentaloissa ja -tiloissa kuin yhteistyössä sivistystoimen kanssa myös kaupungin ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa. Selvityspyynnön mukaan tasaisemmalla ehdolle asettumisella uskotaan voitavan nostaa äänten voimakasta hajontaa ja melko matalaa äänestysprosenttia. Selvityspyynnössä todetaan lisäksi, että samalla entistä useammalle turkulaisnuorelle tarjoutuisi mahdollisuus päästä osalliseksi kaupungin päätöksenteosta, mikä parantaisi heidän vaikutusmahdollisuuksiaan kaupungissa. Samalla selvityspyyntöön sisältyy ehdotus miten esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa järjestettävän kiertueen avulla voitaisiin kertoa nuorille suoraan ehdolle asettumisesta ja valtuuston työstä.

Turun kaupungin nuorisopalvelut on markkinoinut vaaleja monin eri tavoin (mm. nuorisopalvelujen omissa palveluissa ja tiedotuskanavissa, tiedotustilaisuuksissa, koulukiertueilla, mediassa sekä lähettämällä tiedotteita kouluihin ja oppilaitoksiin), kuten nuorisolautakunnan syyskuun 2016 kokouksessa (15.9.2016 § 92) tuotiin esiin. Panostuksesta huolimatta monet nuoret eivät ole motivoituneet asettumaan ehdolle tai äänestämään nuorisovaltuustovaaleissa.

Koulujen satsaus demokratiakasvatukseen ja nuorisovaltuustovaaleista tiedottamiseen vaikuttaa osaltaan ehdolle asettumiseen ja äänestysaktiivisuuteen. Tämä voi olla yksi selittävä tekijä koulujen välisille eroille ehdokasmäärissä ja äänestysprosenteissa. Lisäksi kilpailu nuorten ajasta ja kiinnostuksesta on kovaa, koska koulunkäynnin ohella erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja on tarjolla runsaasti. Jos nuori ei koe vaikuttamisasiaa omakseen, hän ei asetu ehdolle, hyvä jos äänestää.  

Nuorten asettuminen ehdolle ei ole itsestäänselvyys valtakunnallisestikaan. Esim. Kuntalehden tuoreessa numerossa (9.1.2017) todetaan, ettei edes suuressa kaupungissa nuorten aktivoituminen ole itsestään selvää. Lehden mukaan jo toista vuotta peräkkäin Oulun kaupungin nuorten edustajistoon (ONE) ei löytynyt riittävästi vaaliehdokkaita, vaan vaikuttajaelimeen pääsi käytännössä ilmoittautumalla.

Lisäksi Espoossa jäivät nuorisovaltuustovaalit pari vuotta sitten kokonaan pitämättä, koska ehdokkaita oli niin vähän. Espoon nuorisovaltuusto muodostettiin tuolloin ottamalla kaikki kiinnostuneet suoraan jäseniksi.

Turun nuorisovaltuustoa perustettaessa myös sähköisen äänestämisen mahdollisuutta selvitettiin. Nuorisovaltuuston valmistelussa mukana olleet nuoret kuitenkin olivat vahvasti perinteisen lippuäänestyksen kannalla. Vaivattomuutensa vuoksi sähköinen äänestäminen voisi lisätä äänestysintoa, mutta sen kustannukset olisivat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin nykyisen lippuäänestyksen ja siinä myös perinteisen äänestysprosessin harjoittelu jäisi hyödyntämättä.

Turun tulevia nuorisovaltuustovaaleja markkinoidaan kuten aiempinakin vuosina nuorisopalvelujen omien palvelujen ja tiedotuskanavien lisäksi muun muassa oppilaskuntien hallitusten jäseniä ja oppilaskunnan ohjaajia tapaamalla sekä tiedotteiden, julisteiden ja lehti-ilmoituksien avulla. Nuorisovaltuuston jäsenet myös kiertävät kouluissa kertomassa nuorisovaltuuston toiminnasta ja kannustamassa ehdolle asettumiseen. Lisäksi vaaleista luodaan Facebook -tapahtuma, jolla saadaan levitettyä laajasti tietoa sekä ehdolle asettumisesta että vaaleista yleensä. Facebookin teho on jo kahtena peräkkäisenä vuonna todistettu nuorisovaltuuston ulkoilmaelokuvan yhteydessä. Ulkoilmaelokuvan Facebook-tapahtuma tavoitti kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Nuorisopalvelut toivoo, että äänestämiseen kannustaminen ei olisi kouluille ja oppilaitoksille vapaaehtoista, vaan kaikki oppilaat ohjattaisiin opetusmielessä äänestämään. Vaalikopissa oppilas tekee itsenäisesti lopullisen päätöksen siitä, käyttääkö hän äänioikeuttaan vai ei. Jos ääntä ei käytä, uurnaan tipahtaa tyhjä äänestyslippu, mutta äänestysprosentti ei laske.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 7.12.2016 § 163 antanut vastauksen lautakunnan jäsenten Aki Haapasen ja Riikka Oksasen nuorisovaltuustovaaleista pyytämään selvitykseen.

Oheismateriaali 1Kasvatus- ja opetuslautakunta 7.12.2016 § 163

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusNuorisolautakunta merkitsee annetun selvityksen tiedoksi ja toteaa selvityspyynnön käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.