OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Vapaa-aikatoimiala

Palvelualue: Nuorisopalvelut

 

Sopimuksen tarkoitus:

Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä nuorisolautakunnan painopisteistä johdetut nuorisopalveluja sitovat tavoitteet.

 

 

 

Lähtökohdat

 

Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on nuorisolaissa (72/2006) säädetyllä tavalla huolehtia nuorisopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa nuorisotoimintaa. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea sekä perusopetuslaissa (628/1998).

 

Toimialan, nuorisolautakunnan alainen

Nuorisopalvelut -palvelualue tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

 

Nuorisolautakunta

perustehtävä: Nuorisopalvelut mahdollistavaa, tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtoista toimintaa.

tahtotila: Lapsilla ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa.

painopisteet: Yhdenvertaisuuden edistäminen, Osallisuuden lisääminen, Nuoruuden arvostus, Monitoimitilat sekä Palvelut ja elämykset.

 

Lyhyt kuvaus toiminnasta

 

 

 

 

 

Toimintaympäristön muutostekijät

 

 

Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallinta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ovat mm. seuraavat:

• Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi.

• Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan.

• Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee.

• Yhdenvertaisuus toteutuu.

• Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet.

• Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

 

Nuorisolain uudistaminen: Nuorisolain uudistamistarpeita ovat mm. nuoren määritelmä, lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointi, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli. Tavoite on, että uusi nuorisolaki astuu voimaan vuonna 2016.

 

Radikalisoituminen: Osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi äärimmillään johtaa radikalisoitumiseen. Nuorisotyössä on panostettava monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatukseen. Tavoitteena on saada nuoret tuntemaan, että he ovat yhteiskunnan jäseniä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja että kaikki ovat yhdenvertaisia. Nuorisotyö on tässä avainasemassa.

 

Eriarvoistuminen: Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Nuorisopalveluiden tehtävänä on mahdollistaaa monipuolista vapaa-ajantoimintaa, tiloja, palveluja ja elämyksiä myös niille nuorille, joilla ei ole muutoin harrastusmahdollisuuksia. Eri alueiden tarpeet on huomioitava, sillä myös alueet eriarvoistuvat.

 

Määrärahojen pieneneminen: Talouden niukkeneminen haastaa uusiin toimintatapoihin. Yhteistyötä tiivistetään yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintaa ja palveluja kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti, mm. palveluverkkoa ja palvelutarjontaa arvioiden, toimintaympäristöt ja nuorten tarpeet huomioiden.

 

Digitalisoituminen ja nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen: Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuorisotyötä uudistumaan. Erilaisia digitaalisia mediavälineitä ja verkkoa hyödynnetään entistä monipuolisemmin osana nuorisotyötä. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tukemiseen. Digitalisoituva toimintaympäristö avaa mahdollisuuden päivittää nuorisotyön käytäntöjä, joissa tekemällä oppimisella ja yhteisöllisillä toimintamalleilla on keskeinen rooli. Pop up –toimintaa kehitetään ja viedään nuorisotyötä sinne, missä nuoret ovat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taloudelliset tavoitteet

Määrärahat

 

1.000 €

TP 2014

TAM 2015

TAE 2016

Tulot

1 927 813

1 344 379

1 429 850

Menot

11 741 607

9 544 379

9 629 850

Netto

9 813794

8 200 000

8 200 000

Muutos-%

%

-16,5 %

0,0 %

 

 

Resurssien käyttö

Työvoiman käyttö

 

 

TP 2014

TAM 2015

TAE 2016

Htv

155,1

107,5

105,5

Lisätietoja:

 

 

 

1.1.2015 aamu-ja iltapäivätoiminta siirtyi sivistystoimelle

 

 

 

Tilojen ja alueiden käyttö

 

 

TP 2014

TAM 2015

TAE 2016

Tilat (m²)

17 119,9

16 156,9

16 156,9

Lisätietoja:

Alueet 64 ha, alueissa lisäksi 1 ha (Inari) ja 23 vesiha (Tippsund).

 

 

Lisäys; Paattinen 20, Olympiasauna 343 ja Moisio 63 sekä luovuttu Tapulikadusta 293

Luovuttu 1.3. Harittu 262, 1.9. Kirkkoaukio 256 sekä aamu ja iltapäivätoiminnan tiloista 1.1. yhteensä 445

 

Toiminnalliset tavoitteet

 

Operatiiviset tavoitteet

 

Strategiasta johdetut tavoitteet

 

Strategisen sopimuksen tavoite, ”hanke”

Linjauksen
tunnus/

alatavoite

Palvelualueen projekti tai toimenpide

Salkunhallinnassa mukana (K/E)

 

Mittari/
seuranta-väli

Tavoite/mittarin arvo
2016

Vastuu

(tulosalue/
yksikkö)

Uudet yhteistyötavat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen kanssa

 

2.3.1 /

Toteutetaan toimialat ja muut toimijat ylittäviä palvelupolkuja

Palvelumuotoilussa tutkimustiedon ja asiakaspalautteen hyödyntäminen.

 

 

EI

Asiakaskyselyiden vastausmäärien lisääminen / asiakaskyselyt / vuosi.

 

Nuorisotilat ja talot: (vastaajajoukkona yli 7-vuotiaat nuoret), Tavoitteena 500 vastaajaa (2014 vastaajia 487)

 

Seikkailupuisto: Tavoite 200 (2014 vastaajia 96)

 

Leirialueet: Tavoite 60

(2014 vastaajia 60)

 

Nuorisopalvelut / Kehittäminen ja johdon tuki

Kumppanuus ja vuorovai-kutus kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa

 

 

2.3.2. /

 

Tuotetaan vapaa-aikatoimialan palveluja lisääntyvässä aktiivisessa kumppanuudessa ja vuorovaikutuksessa strategisesti tärkeiden kansalais – ja järjestötoimijoiden kanssa

 

Kumppanuustoiminta, kansalaistoiminnan tukeminen.

 

Vuorovaikutuksessa yhteistyötahojen kanssa kattavasti ja saavutettavasti tiloja ja toimintaa lapsille ja nuorille.

 

Osallisuuden lisääminen

EI

Asiakaskyselyt/vuosi

 

Leirialuekysely ja järjestöpalautteet

 

Tavoite; asiakastyytyväisyyskyselyn KA 4.1.

Nuorisopalvelut / kehittäminen ja johdon tuki

Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi

 

 

 

 

 

 

2.3.7 / Mahdollistetaan monipuolisen nuorisokulttuurin toteutuminen.

 

Luovuuskasvatus;

tapahtumat ja esitykset

(juhlavuoden näkyminen)

Kyllä

Vuosi seuranta Thinking Portfoliossa

Käynnistysmittari

-

Toiminnan käynnistäminen

Nuorisopalvelut / Tekemällä oppiminen

Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämän-tavaksi

2.3.7 /

 

Varmistetaan, että lapsi ja nuori saa tarvi-tessaan aikuisen tukea ja läs-nä oloa sekä liikunnan ja kulttuurin virik-keitä.

 

Luovuuskasvatus;

taide- ja musiikkitoiminta

 

Tarjotaan harrastusmahdollisuuksia tasapuolisesti kaikille lapsille ja nuorille. Monipuolinen vapaa-aika tarjoaa innostavan oppimis- ja ko-kemusympäristön.

 

 

 

 

Kyllä

Toiminnan käynnistäminen

Järjestettyjen harraste-ryhmien ja työpajojen määrä

 

--

 

 

Taidekeskus kouluissasi:

toimintaan osallistuneiden määrä

Väh. 4 järjestettyä työpajaa tai harras-teryhmää / nuorisotila

 

 

--

 

 

450 osallistujaa/vuosi

 

Nuorisopalvelut / Tekemällä oppiminen

Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi

 

2.3.7 /

Varmistetaan, että lapsi ja nuori saa tarvitessaan aikuisen tukea ja läsnäoloa sekä liikunnan ja kulttuurin virikkeitä.

 

Pop Up-toiminta (auto, toiminta keskikaupungilla jne.)

KYLLÄ

Nuokkaribiilin toimintaan osallistuneiden käyntikerrat

3 000

Nuorisopalvelut / Tekemällä oppiminen Nuorisopalvelut / Tekemällä oppiminen

Toimialan yhteisten toimintamuotojen edistäminen

 

3.2.1 /

Sovitaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja yhteistyömalleista, joilla tavoitteisiin päästään.

Koko organisaation kattava koulutussuunnitelma ja osaamiskartoitus

EI

Vuosiseuranta Thinking Portfoliossa

Käynnistysmittari / toiminnan käynnistäminen

Nuorisopalvelut / Kehittäminen ja johdon tuki

Aktiivisuuden edistäminen kohderyhmätyöllä

 

2.3.3 /

Lisätään vuorovaikutusosaamista, jotta kommunikointi kehittyy sekä kaupungin ja sen asukkaiden välillä että asukkaiden kesken.

Nuorisovaltuusto

Vertti-toiminta

Nuorisotalojen ja -tilojen Itse tehty -projektitoiminta

Verkkovaikuttamispalvelu Nuorten ideat.fi.

 

Nuorten ääni kuuluu Turussa ja he pääsevät vaikuttamaan suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon

EI

Asiakaskysely / vuosi (valtuusto)

 

Nuortenideat.fi ja projektitoiminta – aloitteiden ja hakemusten määrä

 

KA 3,5

Ideat 5

Hakemukset 15

Nuorisopalvelut / kehittäminen ja johdon tuki

Nuorisotyöttömyyden vähentäminen

2.2.7 /

Nuorisotakuuta toteutetaan sivistystoimialan, hyvinvointitoimialan, vapaa-aikatoimialan sekä muiden julkisten ja yksityisten yhteistyökumppaneiden kanssa

 

 

Etsivä nuorisotyö

Starttivalmennus

Nuorten työpaja Fendari

Nuorten Turku

 

Nuorisotakuutiedotuksen kehittäminen ja tehostaminen, erityisesti nuorille suunnattu tiedottaminen

 

Matalan kynnyksen ohjauspaikat, niiden toiminnan kehittäminen ja riittävä resursointi esim. aukioloaikojen arviointi

EI

Ohjaus ja tuki –yksikön sekä etsivän nuorisotyön kumppaneiden asiakasmäärä

1645

Nuorisopalvelut/ Ohjaus ja tuki

Digitaalisten medioiden hyödyntäminen vuorovaikutteisuuden kasvattamisessa

 

2.3.5 /

Hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja asukkaiden osallistamisessa, aloitteiden ja palautteiden keräämisessä ja niiden hyödyntämises

Digitaalisten medioiden hyödyntäminen nuorisotyössä

KYLLÄ

Turun kaupungin nuorisopalvelut -youtube kanavalla julkaistujen videoiden määrä.

 

(Lähtötaso;  julkaisut 6 kpl)

Julkaistut videot: 58 kpl

Nuorisopalvelut / Tekemällä oppiminen

Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi

 

2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi.

 

Monipuolinen vapaa-ajan tarjonta luo sekä asukkaille että matkailijoille innostavan oppimis- ja kokemusympäristön.

KV- ja monikulttuurinen toiminta;

 

Kyllä

Asiakastyytyväisyyskysely

 

--

KV- ja monikulttuurisuusprosessissa järjestettyjen tapahtumien ja koulutuksien määrä.

Asiakastyytyväisyyskyselyn KA

 

--

Tapahtumien ja koultuksien määrää yhteensä 25 kpl

Nuorisopalvelut / tekemällä oppinen

 

 

 

Muut tavoitteet

 

Tavoitteen peruste (uudistamistoimenpide, muu)

Palvelualueen tavoite (=toimenpide,

projekti, muu)

Salkunhal-linnassa mukana

(K/E)

 

Mittari/
seuranta-

väli

Tavoite/mittarin arvo

2016

Vastuu

(tulosalue/ yksikkö)

Toimintaympäristöanalyysi

Nuorisopalveluverkon tehostaminen

KYLLÄ

Vuosiseuranta Thinking Portfoliossa

Toiminnan käynnistäminen

Nuorisopalvelut / Kehittäminen ja johdon tuki

Uudistamisohjelma 1

Ulkoisen rahoituksen lisääminen

Kyllä

Vuosiseuranta Thinking Portfoliossa

Toiminnan käynnistäminen

Nuorisopalvelut / Kehittäminen ja johdon tuki

 

 

 

Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu

 

 

Kaupungin yhteiset tavoitteet

 

 

Henkilöstöohjelman painopistealue

Kaupungin tavoite 2016

Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia

Kunta10: resurssit työhön riittävät, mittariarvo pienempi kuin 0.

 

Työpaikalla tehty riskien ja vaarojen analyysi, tehty vähintään 95 % työpaikoista.

Aktiivinen osaamisen ennakointi

Osaamiskartoitus laadittu SAP-järjestelmään, vakansseista 60 % tehty

Turku on vetovoimainen työnantaja

Kunta10: esimiestuki, kohtelun oikeudenmukaisuus,: tulokset parantuneet edellisestä mittauksesta (2014)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palvelualueittain seurattavat ( Kunta 10 –tuloksia)

 

 

Kunta 10- mittarit,
tulokset joka toinen vuosi

Toteutuminen 2012

Toteutuminen 2014

Palvelualueen tavoite 2016

Työnantajan suositteleminen (suosittelee %)

60,7

61,2

61,5

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus

2,87

2,53

2,6

Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %)

86,6

84,5

85

Työpaikan ilmapiiri

3,61

 

3,47

 

3,5

 

Tunnusluvut

 

Seurannassa käytettävät tunnusluvut

 

Tunnusluku

Tyyppi

Toteuma
2014

Tavoite

2015

Arvio 2015 toteutumasta

Tavoite
2016

Seuranta-
väli

Nuorisotilat ja talot, Käyntikerrat

V

172 130

150 300

151 000

150 500

1 krt. / kk

Seikkailupuisto, Käyntikerrat

V

120 665

105 000

160 000

110 000

1 krt. / kk

KV- ja monikulttuurinen toiminta; Tapahtumiin ja toimintoihin osallistuneiden käyntikerrat

V

18 809

19 500

19 000

20 000

1 krt. / kk

Vimma, A-panimo, Käsityötoiminta käyntikerrat

V

62 968

61 600

62 000

62 000

1 krt. / kk

Taidekeskus kouluissasi käyntikerrat

V

11 622

10 000

10 000

10 000

1 krt. / kk

Ohjaus ja tuki – yksikön asiakasmäärä sis. etsivät, startti, Fendari ja NT sekä seinätön pajatoiminta

V

 

 

 

1490

1 krt. / kk

Avustusta hakeneet nuorisojärjestöt ja nuorten toimintaryhmät

V

97

94

94

95

1 krt. / kk

Nuorten työpaja Fendari, onnistumisprosentti

L/V

75%

75%

75%

75%

1 krt. / V

 

Tunnusluvun tyyppi:

V= Volyymi

K/T= Kysyntä/tarve

L/V=Laatu/vaikuttavuus

S/P=Saatavuus/peittävyys

T/T=Tuottavuus/taloudellisuus