Osastopäällikkö Ritva Jykelä:

Taustaa

Turun kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009, että Turkuun toteutetaan runkobussilinjasto. Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa todetaan, että runkobussilinjasto on toiminnassa koko laajuudessaan vuoteen 2020 mennessä.

Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksen laatimiseen ovat osallistuneet Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Varsinais-Suomen Liitto ja ELY – keskus. Pääkonsulttina on toiminut Trafix Oy.

Lautakunnalta pyydetään lausuntoa viimeistään 30.11.2012 mennessä. Erityisesti pyydetään lausuntoja seuraaviin kohtiin:

•Runkobussilinjaston ja täydentävän linjaston reittien linjaukset,

•Esitettyjen infratoimenpiteiden sisältö,

•Esitettyjen infratoimenpiteiden toteutusaikataulu ja kustannusarvio.

Runkobussilinjastoluonnos

Tässä työssä on suunniteltu runkobussilinjasto ja sitä täydentävä linjasto. Vuoteen 2020 mennessä esitetään toteutettavaksi seitsemän runkobussilinjaa. Runkobussilinjaston lähtökohdaksi valittiin nykyisen linjaston toimivat osat, nykyinen maankäyttö sekä maankäytön tuleva kehittyminen. Runkobussilinjasto on suunniteltu palvelemaan mahdollisimman hyvin asutus- ja työpaikkaliittymiä sekä keskeisiä palveluja. Tavoitteena on kattava ja vahva joukkoliikenteen verkko, joka ulottuu Turun keskustasta Naantalin, Raision ja Kaarinan keskustoihin. Runkobussilinjasto otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ajoittuu kesäkuuhun 2014 ja toinen syksyyn 2016.

Runkobussilinjat:

1Satama – Lentoasema

2(2A/2B) Kohmo – Länsinummi (- Mylly)

3(3A) Varissuo – Pansio, (3B) Varissuo – Perno,

4(4A) Haarla – Hirvensalo – Halinen, (4B) Oriniemi – Hirvensalo – Halinen, (4C) Oriniemi/Maanpää – Hirvensalo – Halinen,

5Harittu – Runosmäki

6Port Arthur – Skanssi

7Kaarina - Naantali

Turussa runkobussilinjaston ulkopuolelle jääviä suurimpia alueita ovat Lauste, Uittamo, Ilpoinen, Suikkila, Härkämäki, Vienola ja Räntämäki. Näille ja monelle muulle pienemmälle alueelle runkobusseja täydentävä linjasto tarjoaa korkeatasoisen joukkoliikenteen palvelutason.

Runkobussilinjat 2,3, 5 ja 7 esitetään käynnistettäväksi kesällä 2014 ja linjat 1, 4 ja 6 syksyllä 2016. Tavoitteena on, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan tehtyä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Linjojen vaatimien kehittämistoimenpiteiden kustannukset ovat hieman alle 9 miljoonaa euroa. Kustannukset sisältävät mm. katujärjestelyt, pysäkkien parantamista ja reaaliaikaisten matkustajainformaationäyttöjen toteuttamista ja pyöräparkkeja.

Runkobussilinjasto 2010 muodostaa välivaiheen. Sen pohjalta linjaston kehittämistä jatketaan kohti kaupunkirakennemallityön tavoitelinjastoa. Kummassakin linjaston perusrakenne on sama eli linjat kulkevat kauppatorin kautta heilurilinjoina. Merkittävin ero on siinä, että rakennemallityön linjasto perustuu pikaraitiotiehen ja vuoden 2035 ennustettuun maankäyttöön.

Oheismateriaali 1               Otteita runkobussilinjaston kehittämisluonnoksesta

Runkobussilinjaston ja täydentävän linjaston reittien linjaukset

Runkobussilinjastolle on tyypillistä säännöllinen 7,5 – 10 minuutin vuoroväli vilkkaimpina liikennöintiaikoina arkisin ja lauantaisin. Hiljaisempina aikoina vuoroväli on korkeintaan 20 minuuttia. Täydentävän linjaston vuorotiheys on keskeisempinä liikennöintiaikoina 20 – 30 minuuttia.

Suurista kaupan keskittymistä Kauppatori Turun keskustassa, Länsikeskus, Skanssi, itäharju, Kupittaa ja Kaarinassa Piispanristi sijoittuvat runkobussireittien varteen. Suunnittelussa on varauduttu jatkamaan runkobussilinjaa 2 Raision Myllyyn.

Matkaketjujen sujuvuus kaukoliikenteen verkkoon varmistetaan sijoittamalla runkobussilinjasto kulkemaan terminaalien kautta, joten nykyistä satamaa, kauppatoria, linja-autoasemaa ja lentoasemaa yhdistävää reittiä kehitetään runkobussireittinä. Matkakeskuksen valmistuttua reitti siirretään kulkemaan sen kautta.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen tarjonta muodostuu runkobusseja (varattu linjanrot 1 – 19) täydentävästä linjastosta. Täydentävässä linjastossa on pääosin Kauppatorin kautta ajettavia heilurilinjastoja (linjat 20 – 39) ja Kauppatorille päättyvät sädelinjat (linjat 40 – 59). Heilurilinjasto tarjoaa keskustaperäisten matkojen lisäksi keskustan ylittäviä vaihdottomia yhteyksiä monelta asuinalueelta joukkoliikenteen kysynnän kannalta merkittäville alueille kuten tärkeimmille työ- ja opiskelupaikka – alueille, keskussairaalaan ja kauppakeskuksiin. Sädelinjat ovat useimmiten pitkiä naapurikunnista tai Turun eteläisimmiltä alueilta ajettavia linjoja. Lisäksi täydentävässä linjastossa on kehälinjoja (linjat 60 – 69), jotka tarjoavat monelta alueelta nopean keskusta-alueen ohittavan yhteyden kotoa työpaikkaan, harrasteeseen tai kaupalliseen toimintoon. Lisäksi kehälinjat tarjoavat sujuvan yhteyden runkobusseihin. Linjat 70 – 79 ovat seutuliikenteen heilurilinjoja. Linjat 80 – 99 ovat seutuliikenteen Kauppatorille päättyviä linjoja. Erikoislinjojen, kuten Turkuhalliin ja messukeskukseen ajettavien, numerot ovat yli 100. Yölinjat N1 – N9 ajetaan klo 24 jälkeen. Uusi numerointi otetaan linjoissa käyttöön kesästä 2014 alkaen.

Esitettyjen infratoimenpiteiden sisältö

Runkobussilinjaston tie- ja katuverkoston infrastruktuuriin liittyvät sujuvoittamistoimenpiteet muodostuvat joukkoliikennekaduista, joukkoliikennekaistoista ja pienemmistä linjakohtaisista toimenpiteistä. Linjakohtaisina toimenpiteinä esitetään myös maltillista pysäkkien karsintaa.

Runkobussilinjaston keskeisillä vaihtopysäkeillä bussista toiseen vaihtamisen on oltava sujuvaa. Tavoitteena on noin 40 laatupysäkkiä, joissa on mm. korkeatasoinen reaaliaikainen matkustajainformaatio, katokset, valaistus, esteettömyys sekä turvalliset ja sujuvat jalankulkuyhteydet. Pysäkkien yhteyteen rakennetaan pyöräparkit, kun läheisyydessä sijaitsee pyörällä hyvin saavutettavia asuinalueita.

Lausunto:

Runkobussilinjaston ja täydentävän linjaston reittien ja aikataulujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että lapset ja nuoret tarvitsevat joustavia ja selkeitä joukkoliikenneyhteyksiä asuinalueilta keskustaan ja alueilta toiseen, kun he matkustavat kouluajan ulkopuolella ja loma-aikoina harrastamaan ja viettämään vapaa-aikaa. Monet nuorten palveluista (nuorisokortti, kulttuuri- ja liikuntapalvelut) ovat seutukunnallisia, joten niiden käyttöä tukee toimiva bussilinjasto. Turvalliset kevyen liikenteen väylät asuinalueilta ja valaistut pyöräpysäköintipaikat vaihtopysäkkien läheisyydessä lisäävät nuorten mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä.