Tukipalvelun osastopäällikkö Kerstin Paananen ja toiminnanjohtaja Pirjo Lehtinen:

Nukkumajoen leirikämppä sijaitsee Inarissa. Leirialueen koko on 1 hehtaari ja kämppä on kooltaan 160 m2 (4 majoitushuonetta, tupa ja keittiö). Majoitustilaa on 40 henkilölle. Pihapiirissä on erillinen saunarakennus. Saunan edessä on Lompolo, jossa on mahdollisuus uida ja alueella on lainattavissa kaksi kanoottia. Nukkumajoen leirikämppä on ollut nuorisotoimen käytössä vuodesta 1970.

Turun kaupungin tilaliikelaitos on vuokrannut Metsähallitukselta/ Villi Pohjola Inarissa sijaitsevan Nukkumajoen leirikämpän vuokra-ajalla 1.1.2010 – 31.12.2012. Nukkumajoen leirikämppää on hallinnoinut nuorisotoimi tarjoten sitä leiri- ja retkeilytarkoitukseen ensisijaisesti nuorisoryhmille ja järjestöille.

Turun kaupunki on tehnyt vuonna 1984 päätöksen Nukkumajoen kämpän sähkö- ja puhelinlinjojen investoinneista. Kämpän varustaminen puhelimella maksoi n. 10.000 markkaa ja sähköistyskustannukset olivat n. 300.000 markkaa. Nukkumajoelle on ajanjaksolla v. 2005 – v. 2012 tehty kunnostus- ja korjaustöitä yhteensä n. 22.000 €. Tälle vuodelle ei ole varattu määrärahoja kunnostukseen.

Webropolin kautta suunnattiin kysely nuorille, jotka ovat olleet Nukkumajoen kämpällä. Kyselyssä kartoitettiin nuorten mielipiteitä Nukkumajoesta leiripaikkana ja leiristä kokemuksen antajana.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 26 nuorta, 24 turkulaista ja 2 nuorta muualta. Vastaajina on 13 tyttöä ja 13 poikaa. Vastaajien ikähaarukka on 13 vuodesta 18 vuoteen tai sitä vanhempia. Suurin ryhmä (8 nuorta) on 15 -vuotiaita. Ensikertaa Nukkumajoella leirinsä viettäneitä oli 14 nuorta. Viisi nuorta oli käynyt useamman kerran Nukkumajoella.

Nuorilta kysyttiin Nukkumajoen majoitustiloista, piha-alueesta, saunasta ja vessoista (ulkovessat). Näistä saatu palaute oli keskiarvoltaan 4,21 (asteikko 1= erittäin huono, 5= erinomainen).

Nuorten antamissa avoimissa vastauksissa korostui luonto ja paikan rauhallisuus ”Ainutlaatuinen paikka ja luonto ja mahdollisuudet kokea asioita”. Nuoret arvostivat erittäin paljon kaveriporukkaa ja leirin fiilistä ”Kaveri porukka tiivistyy huomattavasti, nuoriso oppii olemaan hetken ilman telkkaria ja muuta viihdettä. ja rauhoittaa nuorisoa! ”Ja siel on molemmil kerroil ollu kivaa J!”.

Nuorilta saatu palaute Nukkumajoen kämpästä ja siellä vietetyistä leireistä oli erittäin positiivista. ”Inarileirit on ollut parhaita viikkoja koskaan ja odotan aina uutta leiriä. Olisi tosi sääli jos niitä ei enää tulisi. Tunnelma leireillä on niin hauska että edes juoksevan veen ja sisävessojen puute ei haittaa! Mitään huonoa sanottavaa paikasta ei keksi”.

Oheismateriaali 1   Nuorille suunnatun kyselyn tulokset

Leirialueiden kehittämispalaveri järjestöjen kanssa pidettiin 26.9.2012.

Tässä palaverissa keskusteltiin Nukkumajoen kämpästä. Nuorisojärjestöjen edustajat esittävät, että Nukkumajoen kämpästä tehtäisiin uusi vuokrasopimus neljäksi vuodeksi, jona aikana voitaisiin ennen olematonta markkinointia tehostaa ja siten saataisiin myös nostettua kävijämääriä. Palaverissa tuli esille, että järjestöissä nuorien määrä on lähtenyt pienen tauon jälkeen nousuun ja innokkaita Nukkumajoelle lähtijöitä on taas paljon. Nuoret eivät kaipaa isoihin laskettelukeskuksiin vaan myös erilaiset elämykset ovat tärkeitä esim. meloessa voi kuksalla ottaa juomavettä suoraan purosta.

Nukkumajoen kämpän ehdoton valtti on laaja vaeltamiseen ja talvella hiihtämiseen soveltuva maasto. Leirielämää vietetään erämaisissa tunnelmissa vaatimattomissa olosuhteissa, jolloin leiriläisten omatoimisuus ja sopeutumiskyky harjaantuvat. Nukkumajoen kämppä soveltuu einomaisesti erityisnuorten ryhmäyttämis- ja toimintaleiripaikaksi syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Lapin luontoa ja rauhaa eivät muut leirialueet tarjoa.

Valtioneuvosto hyväksyi 8.12. lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2012 - 2015. Lapsi- ja nuorisopolitiikassa panostetaan lähivuosina lasten ja nuorten osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja arjenhallinnan vahvistamiseen. Nukkumajoen kämpän leiriolosuhteet tarjoavat osallisuuden (yhdessä tekemisen ja olemisen) areenan sekä arjenhallintaan liittyvien taitojen, kuten ruoan valmistaminen, kehittymisen. Eräs nuori totesi palautteessaan, että ” Ei ole mikään täysihoitola, vaan pääsee oikeasti kokemaan ja tekemään asioita!”

Valtakunnallisilla Diakoniapäivillä lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen evästi vanhempia ja kasvattajia, että hänen mielestä ”lasten tehtävä on säntäillä metsässä räkä poskella ja tehdä asioita, joissa ei ole päätä eikä häntää.” (ote Savon Sanomat 6.10.2012)

Kustannusten vertailua Lapissa sijaitsevien leiripaikkojen kesken:

Nämä ovat ainoastaan majoituskustannuksia. Tämän päälle tulee vielä ruokailukustannukset ainakin Vasatokan osalta joka on (aamupala, lounas, päivällinen, iltapala) 33 €/ pvä/ henkilö. Kiilopäällä ja Nukkumajoella voi tehdä itse ruokaa joka on n. 8 €/ pvä/ henkilö. Tämä lisäksi leirikuluihin tulee matkakustannukset, jotka ovat kaikkiin Lapin kohteisiin samaa tasoa.

Helmikuussa 2012 kun nuorisotoimi järjesti matkan Nukkumajoelle, nuoret maksoivat 80 €/henkilö sekä laskettelusta aiheutuvat kustannukset. Nuorisotoimen kustannukset olivat linja-auto 5.700 € sekä ruokailukustannukset 8 €/henkilö/vrk sekä ohjaajien palkkakulut.

Metsähallitus on myynyt eräkämppä- ja vuokramökkivälitystä hoitavan Villi Pohjola – tavaramerkin ja välitysliiketoiminnan Suomen suurimmalle vuokramökki- ja – huoneistovälittäjälle Lomarengas Oy:lle. Tämän johdosta nuorisoasiainkeskus on ollut yhteydessä Villi Pohjolaan ja tiedustellut onkos halukkuutta jatkaa vuokrasopimusta. Villi Pohjola ilmoitti, että se on ollut yhteydessä Lomarengas Oy:hyn. Lomarengas Oy on halukas jatkamaan vuokrasopimusta ja alentamaan vuokraa olennaisesti. Vuokra olisi ensi vuodelle 1.400 €/vuosi. Tällä hetkellä vuokra on 2.586 €/vuosi.

Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2012 on Nukkumajoelle asetettu seuraavat mittarit:

* asiakastyytyväisyyskysely kaikki nuorisoleirialueet ka. 3,8

* kävijämäärät 240

* käyttövuorokaudet/ vuosi 95

Syyskuun loppuun mennessä käyttövuokaudet on 87, asiakastyytyväisyys 4,21 ja kävijämäärät ovat 1714.

Nukkumajoen markkinointia pitää tehostaa enemmän. Pitäisi käydä eri järjestöissä, kouluissa kertomassa ja näyttämässä kuvia sekä lähettää kirjeitä eri tahoille. Markkinointi on pitkäjänteistä työtä ja sen vaikutukset eivät ole nähtävissä kahdessa vuodessa vaan pidemmällä aikavälillä.

Nukkumajoen kämppää on tärkeä jatkossa markkinoida turkulaisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisille erityisesti sesonki-aikojen ulkopuolella. Tilan runsas vuokraus tuo tärkeitä tuloja, jotka mahdollistavat turkulaisten edullisen käynnin Inarin Nukkumajoella myös tulevaisuudessa.

Jos käyttöaste neljän vuoden aikana ei ole noussut siten, että leirialue on varattu 200 päivää vuodessa ja että puolet kävijämäärästä on vähintään alle 29 v, niin silloin on syytä luopua tilasta