Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Nuorisolautakunta9030.08.20125

9199-2012 (041)

Lähetekeskustelu nuorisolautakunnan vuoden 2013 talousarvioehdotuksesta ja vuosien 2013-2016 taloussuunnitelmaehdotuksesta

Tiivistelmä: -

Nlk § 90

Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio ja kehittämissuunnittelija Virpi Sandvik:

 

Kaupungin uuden toimintamallin mukainen vapaa-ajan toimiala aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

 

Kokonaan uusi toimiala muodostetaan nykyisten kulttuuriasiainkeskuksen, liikuntapalvelukeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen pohjalta. Hallintokuntien yhdistymisestä huolimatta jatkaa kolme lautakuntaa: kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta. Kukin lautakunta hyväksyy oman talousarvionsa.

 

Kaupunginjohtaja on 25.6.2012 antanut ohjeet vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2013 - 2016 taloussuunnitelmaehdotuksen laadinnasta.

 

Tarkoituksena on myös talousarviossa paremmin ilmentää hallintokunnissa käyttöön otettua sopimusohjausta. Talousarviossa kaupunginhallitukselle esitettävät hallintokunnan tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista kuvaavat mittarit tulee olla samoja, jotka on hyväksytty sopimusohjaukseen strategisella tasolla.

 

Hallintokunnan talousarvioehdotuksen perustelut (ja alajaottelu) tulee esittää sopimusohjauksessa käytettyjä pääprosesseja noudattaen. Hallintokuntien tulee antaa omat esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 14.9.2012 mennessä.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi 25.6.2012 § 336 hallintokunnille annettavat suunnitteluluvut vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013–2016 taloussuunnitelman valmistelua varten. Nuorisolautakunnan luvut ovat seuraavat:

 

NLK

TP 2011

TA 2012

TA 2013

TS 2014

TS 2015

TS 2016

Toimintatuotot

1,6

1,2

1,5

1,5

1,5

1,5

Muutos-%

 

-29,25 %

28,64 %

0,00%

0,00%

0,00%

Toimintamenot

10,9

10,9

11,8

12,0

12,1

12,1

Muutos-%

 

-0,53 %

8,23 %

1,65 %

1,07 %

0,18 %

Toimintakate

-9,3

-9,7

-10,3

-10,5

-10,6

-10,6

Muutos-%

 

4,6 %

5,8 %

1,9 %

1,2 %

0,2 %

Investointikulut

0,1

0,2

0,1

0,1

0,1

0,2

Muutos-%

 

66,73 %

-33,33 %

16,67 %

-39,29 %

76,47 %

Työvoiman käyttö, htv

159,1

159,1

158,0

156,0

155,0

153,0

Muutos-%

 

0,00

-0,69

-1,27

-0,64

-1,29

Toimintatuotot + 160 000 lisäys taidekasvatuksen ja cafe vimman luvut

toimintakulut 160 000 lisäys taidekasvatuksen ja cafe vimman luvut

 

Talousarvion ja – suunnitelman laadintaa ohjaavat ohjausasiakirjat, päätökset, yleisohjeet ja säännöt

 

Talousarvion ja – suunnitelman laatimista ohjaavat:

 

1.valtuustoryhmien välinen sopimus 2009–2012, joka toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville toimintaa ohjaaville toimeenpano-ohjelmille sekä

2.Turun kaupungin strateginen ohjelmarakenne – Turku-sopimus

 

Turku-sopimuksen strategiset teemat ja toimeenpano-ohjelmat ovat:

 

Vetovoimaisuus ja

kilpailukyky

Asukkaiden hyvinvointi

Resurssien tasapainoinen ohjaus ja käyttö

Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma vuosille 2009–2013

Kv 5.10.2009 § 219

Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma vuosille 2009–2013

Kv 26.10.2009 § 239

Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009–2013

Kv 26.10.2009 § 238

Asukkaiden hyvinvointiohjelma

Kv 28.9.2009 § 206

Koostuu:

- Lasten ja nuorten ohjelma

- Työikäisten ohjelma

- Senioriohjelma

- Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009 - 2013

 

Henkilöstöohjelma

Kv 25.1.2010 § 17

Talousohjelma

Kv 22.6.2009 § 172

Omistajapolitiikka

2009–2013

Kv 5.10.2009 § 220

Turun kaupungin tilaohjelma 2011- 2013

kv 7.3.2011 § 60

 

Ohjelmien tavoitteista ja toimenpiteistä syntyy talousarvio- ja sopimusohjausprosessin välityksellä tulosyksiköihin asti ulottuva johtamisketju. Toimielimet eivät laadi omia kaupunginvaltuustossa hyväksyttäviä strategioita tai erillisohjelmia vaan toimeenpanevat Turku-sopimuksen tavoitteita.

 

Talousarviotavoitteiden asettaminen

 

Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja – suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet.

 

Tavoitteet asetetaan siten, että ne kattavat toimielimen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla.

 

Oleellista on, että toimielin asettaa toiminnalliset tavoitteensa tuloksen tai kehittämistoimenpiteen muodossa. Näin toimien on tarkoitus varmistaa, että kaikki talousarviotavoitteet ovat riittävän täsmällisiä talousarvion seurantaa varten.

 

Ohjelmista johdettavien kehittämistavoitteiden lisäksi toimielimet määrittelevät talousarviossa ja suunnitelmassa myös keskeiset perustoimintaansa kuvaavat tunnuslukunsa ja mittarinsa. Tunnusluvut ja mittarit vahvistetaan valtuustossa ”ei sitovina”. Perustoiminnan mittareiden tarkoituksena on täydentää kehittämistavoitteiden antamaa kuvaa määrärahojen tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käytöstä. Mahdollisia mittarinäkökulmia ovat vaikuttavuus, suorite-/asiakasmäärät, tuottavuus ja asiakastyytyväisyys.

 

Tilinpäätösraportoinnin yhteydessä virastopäälliköt selvittävät, miten talousarvion sitovat tulostavoitteet on saavutettu ja miten toimenpiteet ovat toteutuneet. Vastaavalla tavalla raportoidaan myös valtuustoon nähden ei sitovat tunnusluvut ja mittarit.

 

Sopimusohjaus

 

Kaupunginvaltuusto päätti 26.4.2004 § 105, että palvelutoimessa (ml. opetustoimi) otetaan käyttöön sopimusohjausjärjestelmä ja ympäristötoimessa kehitetään tilaaja-tuottaja -järjestelmää. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 21.11.2011 § 542 nuorisotoimen sopimusohjausjärjestelmän ja 16.1.2012 § 20 nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen (SPS) vuodelle 2012. Toimialajohtajat vastaavat 1.1.2013 alkaen strategisten palvelusopimusten valmistelusta kaupunginhallitukselle. Vuodelle 2013 vapaa-ajan hallintokunnat valmistelevat erilliset sopimukset.

 

Oheismateriaali 1               Nuorisotoimen strateginen palvelusopimus (SPS)-luonnos.

 

Sopimusohjauksessa tavoitteista sovitaan hallintokunnan ja kaupunginhallituksen välillä. Palvelutoimessa ja opetustoimessa voidaan talousarviossa käyttää tavoitteina ja mittareina samoja tavoitteita ja mittareita, joita käytetään sopimusohjauksessakin. Talousarviossa tulee näistä tavoitteista valita ne tavoitteet, jotka nostetaan sitoviksi myös kaupunginvaltuustotasolla. Valtuustotasoisia tavoitteita tulisi olla toimielimen keskeisimmät strategiset tavoitteet. Tässä yhteydessä tulee ottaa lisäksi huomioon, että Kuntalain 65 § mukaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee asettaa talousarviovuoden lisäksi myös taloussuunnitelmavuosille. Talousarvion perustelut ja kehittämiskohteet on syytä esittää sopimusohjauksessa käytettyjen pääprosessien jaottelun mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus vahvistaa järjestämisvastuussa olevien toimielimien kanssa strategisen palvelusopimuksen.

 

Sopimusten seuranta ja raportointi tapahtuu talousarvion toteutumisseurannan sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

 

Henkilöstöohjelman kaikille yhteiset tavoitteet

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.1.2010 § 17 Turun kaupungin henkilöstöohjelman 2010 – 2013.

Henkilöstöohjelman päätavoitteet liittyvät

-johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen (tulee olla oikeudenmukaista ja osallistavaa)

-henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen (tulee olla suunnitelmallista, osaamisenkehittämistä pitää tukea)

-henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin parantamiseen (työilmapiiriä on kehitettävä kannustavaksi mm. kannustavaa palkkausta kehittämällä ja henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava suunnitelmallisesti)

 

Henkilöstöohjelman perusteella on koottu hallintokunnille kaikkiaan 15 tavoitetta (mm. järjestelmällinen esimies- ja johtamiskoulutus, Kunta 10-tulosten käsittely ja hyödyntäminen kehittämisen tukena, tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työkykyä ylläpitävä toiminta kaikissa yksiköissä). Kaupunkitasoinen seuranta toteutetaan vuosittain henkilöstöraportissa. Kaikkia henkilöstöohjelmaan sisältyviä mittareita tulee kuitenkin seurata vuosittain myös virasto- /liikelaitostasolla.

 

Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa on linjattu valtuustokauden 2009 – 2012 tärkeimmät tavoitteet, joiden toteuttamiseen valtuuston enemmistö sitoutuu. Henkilöstöohjelmassa on konkretisoitu ryhmien välisessä sopimuksessa asetetut henkilöstötyöhön ja – politiikkaan liittyvät tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi ohjelmassa määritellään tavoitteiden toteutumista tukevat keinot ja mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata.

 

Määrärahojen tarpeen arvioinnissa huomioonotettavia asioita

 

Hintatason muutoksen oletetaan tänä vuonna olevan 2,8 %. Valtiovarainministeriön kehyksissä on ennustettu kuluttajahintaindeksi seuraavasti: 2013 2,6 %, 2014 2,1 %, 2015 2,0 % ja 2016 2,0 %. Sisäisiä palvelujen hintoja voidaan korottaa 1,5 % vuodelle 2013, lukuun ottamatta sisäisiä vuokria joissa korotus saa olla enintään 2,0 %.

 

Ohjeen mukaan on palkankorotuksiin syytä varata vähintään 2,1 % korotus vuositasolla 2013. Palkkojen kasvuksi voidaan arvioida vuosina 2014 - 2016 2,5 % vuosittain.

 

Eläkemeno - ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat annetun arvion mukaan nuorisolautakunnan osalta 153 302 euroa ja 59 846 euroa.

 

Seuraavat erät syötetään keskitetysti keskushallinnossa toimielinten budjettipohjiin:

 

o Taloushallintomenot (Tapake) 93.011 €

o Perus-it-menot (It-toiminta) 223.825 €

o Puhepalvelumenot (It-toiminta) 37.232 €

o Tilavuokrat, sisältää myös siivouskulut ja kulunvalvonnan kulut (Tilaliikelaitos) (Tila 2.141.272 €, Kila 104.257 €) yhteensä 2.245.529 €

o KuEL- eläkemenoperusteiset ennakkomaksut (153.302 €) ja varhaiseläkemenoperusteiset ennakkomaksut (59.846 €), yhteensä 213.148 €

o Logistiikkakustannukset 3.796 €

Yhteensä 2.816.541 €

 

Em. sisäiset ja ulkoiset erät syötetään keskushallinnossa keskitetysti hallintokuntien kustannuspaikalle ”Toimielimen yhteiset menot” tai vastaava. Näitä eriä ei jaeta kustannuspaikkojen eikä tulosalueiden talousarvioihin. Poikkeuksia voidaan tehdä tilavuokriin sekä nettoyksiköihin ja ulkopuolista rahoitusta saaviin projekteihin.

 

Toimielimen tulee tarkistaa keskitetysti budjetoidut erät; toimielimellä on oikeus muuttaa budjetoitua summaa tilavuokrien osalta, mikäli sopimusperusteista tai muista muutosperusteista on sovittu palvelua tuottavan yksikön kanssa.

 

Hankinnat

 

Kaikissa hankinnoissa on noudatettava kaupungin tekemiä hankintasopimuksia. Vuoden 2011 aikana on otettu käyttöön SAP:n tilausjärjestelmä, jota tulee käyttää tuotteiden tilaamiseen.

 

Hallintokunnan yli 10 000 euron hankintoihin käytetään joko hallintokunnan investointimäärärahaa tai leasing –rahoitusta. Käyttöomaisuuden hankintoja varten tulee varata määräraha hallintokunnan investointiosaan. Leasing –vuokria varten tulee varata määräraha toimintamenojen vuokriin.

 

Projektien ja hankkeiden talousarvio

 

Projektille tulee jo suunnitteluvaiheessa laatia kattava talousarvio, jonka toteutumisesta vastaa projektin johtaja. Talousarviota valmisteltaessa tulee selkeästi rajata, mitä menoja ja tuloja projektiin kuuluu. Projektille budjetoidaan toiminnalliset tavoitteet sekä sen edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Projektit liitetään osaksi hallintokunnan normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua.

 

Kestävän kehityksen budjetointi

 

Kestävän kehityksen budjetointi on linjattu kaupunginvaltuuston päätöksin ja sillä ohjataan kaupungin omaa organisaatiota toimimaan kestävyyden periaatteiden mukaisesti. Päämääränä vuonna 2013 on koko organisaation kattavan ekotukiverkoston vahvistaminen sekä hallintokuntakohtaisten kasvihuonepäästövähennyssuunnitelmien toteuttaminen. Sosiaalista kestävyyttä vahvistetaan lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevillä toimenpiteillä.

 

Hallintokunnan toivotaan esittävän tuloskortissa myös toimialakohtaisia kestävyystavoitteita ja toimenpiteitä.

 

Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio:

EhdotusNuorisolautakunta käy lähetekeskustelun vuoden 2013 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2013-2016 taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelusta, ja antaa nuorisoasiainkeskukselle valmisteluohjeet lopullisen ehdotuksen tekemiseksi nuorisolautakunnan kokoukseen 12.9.2012.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.