Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Nuorisolautakunta1126.01.201211

1704-2011 (016)

Toiminnan seuranta tilastot joulukuu 2011

Tiivistelmä: -

Nlk § 11

Kehittämissuunnittelija Virpi Sandvik:

NUORTEN ELÄMÄNHALLINNAN VAHVISTAMINEN

 

 

 

1.1.–31.12.2010

1.1.–31.12.2011

Nuorten koulutus- ja työelämämahdollisuuksien vahvistaminen (Nuorten työpajat)

 

 

Pajajakson aloittaneet

101

124

- Maahanmuuttajataustaiset

6

10

Nuoren onnistumisprosentti

77 %

72 %

Kuukauden aikana pajajaksolla olleet (ka. / kulunut jakso)

36

36

Pajojen täyttöaste (seurataan 4 kk:n välein)

78 %

63 %

Tytöt / pojat

50 / 65

66 / 58

 

 

 

 

 

 

Nuorten ohjaaminen koulutukseen ja työelämään
(Ohjaamo)

 

 

Ilman koulutuspaikkaa jääneiden uusien asiakkaiden määrä

130

186

- Maahanmuuttajataustaiset

41

71

-Tytöt/pojat

60 / 70

101 / 77

Kokonaisasiakasmäärä

3 767

3 798

 

 

 

Nuorisotiedotus ja neuvonta

 

 

Kokonaisasiakasmäärä

3 839

5 513

Ryhmätapaamiset/infot, osallistumiset messuille ja tapahtumiin

70

59

Tytöt/pojat (kävijöistä)

717 / 700

930 / 1 051

- Maahanmuuttajataustaiset

367

812

 

 

 

NUORISOTOIMINNAN TUKEMINEN

 

 

Järjestöpalvelut

 

 

Avustusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä

136

86

Avustuksia saaneiden maahanmuuttajayhdistysten ja – toimintaryhmien määrä

30

15

 

 

 

Leirialuepalvelut

 

 

Kävijämäärät nuorisoleirialueilla

16 348

17 048

Käyttövuorokaudet

647

626

Käyttövuorokaudet: maahanmuuttajayhdistykset

51

49

 

 

 

AKTIIVISEN KANSALAISUUDEN EDISTÄMINEN

 

 

Alueellinen nuorisotyö

 

 

Kävijämäärät nuorisotiloissa

177 668

185 582

Netari: Tuntimäärä / Kävijät (lasketaan 2011 lähtien)

292

186 / 871

Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (Kanuuna-mittari)

13

6

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut

nuoret (Kanuuna-mittari)

210

136

Järjestöyhteistyö: Kävijämäärät nuorisotiloissa

17 700

18 247

 

 

 

Sosiaalinen vahvistaminen

 

 

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut

nuoret (Kanuuna-mittari)

48

9

Suunnitelmallisesti tuetut nuoret (Kanuuna-

36

50

mittari)

 

 

Nuorten käyntikerrat

7 014

6 071

 

 

 

YKSILÖLLISEN HARRASTUSTOIMINNAN TUKEMINEN

 

 

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta,

oma tuotanto

 

 

Käyntikerrat

82 890

89 122

 

 

 

Skeitti- ja muu kulttuuritoiminta

 

 

Skeittihalli, nuorten käyntikerrat

15 686

15 810

Muut tapahtumat, nuorten käyntikerrat

1 028

1 628

 

 

 

Kulttuurinen nuorisotyö

 

 

Nuorten käyntikerrat / Vimman tapahtumat

11 339

11 756

Nuorten käyntikerrat / Vimman kurssi- ja harrastepajat

3 512

3 781

Nuorten käyntikerrat / Auran Panimo

6 859

6 820

Käsityökeskus / Ohjatut tunnit

1 440

1 393

Käsityökeskus / Käyntikerrat

2 148

1 871

 

 

 

Seikkailupuiston kurssi- ja harrastepajatoiminta sekä esitys- ja tapahtumatoiminta

 

 

Aukiolotuntien määrä

1 558

2 293

Yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut nuoret

57 850

56 393

Seikkailupuisto tapahtumat ja esitykset, kävijämäärä

31 083

19 509

 

 

 

Monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta

 

 

Nuorten käyntikerrat

679

1 375

 

 

 

HANKKEET

 

 

Etsivät

 

 

Etsivän työn tavoittamat nuoret

249

268

- Tytöt/pojat

67 / 182

79 / 189

Palveluohjausta saaneiden määrä

288

297

 

 

 

MUUTA

 

 

Taidekasvatus

10 931

11 476

Taidekasvatus / Mediakasvatus

 

472

 

 

 

Kokonaisasiakasmäärä

466 476

476 576

Muutos 2010–2011

 

+ 10 100

 

 

Esimerkkejä ja yhteenvetoa toiminnasta vuonna 2011:

 

 

Nuorten työpaja Fendari:

Suurin osa nuorista tuli TE-toimiston kautta (82), toiseksi eniten Kohon kautta (20).

Edellistä vuotta matalampaan täyttöasteeseen vaikuttivat useat eri syyt. Työntekijäpuolella oli kaksi pitkää poissaolojaksoa sekä ohjaajavaihdoksia, mikä vaikutti pajoille otettavien nuorten määrään. Osa pajajaksoista oli myös lyhyitä. Pajajakson päätyttyä nopeasti ei uutta sopimusta saatu solmittua heti toiselle paikkaa tarvitsevalle nuorelle. Syys-joulukuussa 25 nuorta kävi tutustumassa Fendariin, mutta heidän työjaksonsa ei alkanut pajalla. Useiden kanssa oli 2-3 tapaamiskertaa, osalle tehtiin eteenpäin ohjausta ja avustettiin asioiden selvittelyssä. Suurin este pajajakson alkamiselle olivat terveydelliset syyt. Lisäksi kahdeksan nuorta ei aloittanut jo sovittua pajajaksoa lainkaan. Nuorisotoimen muissa pisteissä pajajakson aloittaneita oli 23 (18 tyttöä, 5 poikaa). Fendarissa oli kaiken kaikkiaan nuoria (153) enemmän kuin vuonna 2010 (139), vaikka täyttöaste jäikin alhaisemmaksi.

 

Nuorisotiedotus ja neuvonta:

Varsinais-Suomen kaikki 28 kuntaa käsittävän Pointti.info-sivustoprojektin päätyttyä sivuston päätoimittajuus ja kuntien vastuuhenkilöiden koulutus- ja tukivastuut siirtyivät kokonaisuudessaan NuortenTurulle tammikuussa 2011. Ohjaamon, etsivien ja NuortenTurun työnjakoa selkiinnytettiin onnistuneesti syyskaudella 2011 (kohderyhmät, toimintatavat, työpisteet/vastaanottotilat jne.).

 

Ohjaamo:

Ohjaamon kävijämäärät nousivat heti alkuvuodesta 2011 lähtien. Maaliskuussa aloitettiin Ohjaamokierrokset, joilla kerrottiin Ohjaamon kesätoiminnasta Turun koulujen yhdeksäsluokkalaisille nuorille. Kesällä Ohjaamo päivysti 16.6–12.8 välisenä aikana. KesäOhjaamossa otettiin jokaiseen ilman opiskelupaikkaa jääneeseen nuoreen yhteyttä soittamalla, tekstiviestillä tai kirjeellä, ja kerrottiin Ohjaamon toiminnasta sekä varattiin nuorelle aika tapaamiseen. Ohjaamossa tehtiin nuorten kanssa jälki- ja täydennyshaut. Osan kanssa haettiin Starttiluokille ja perusopetuksen lisäopetukseen. Ohjaamossa kävi kesän aikana 136 asiakasta, joista 101 sai opiskelupaikan. Nuoret, jotka jäivät kesän yrittämisenkin jälkeen ilman opiskelupaikkaa, jäivät Ohjaamon asiakkaiksi ja sijoittuivat hyvin joko Ohjaamoharjoitteluun, TE-toimiston tai KOHO:n harjoitteluihin. Osa nuorista ohjattiin ikänsä vuoksi etsivien asiakkaiksi.

Ohjaamoharjoitteluja (23) tehtiin useassa eri Turun kaupungin hallintokunnassa. Joulukuussa Ohjaamo järjesti yhteistyössä NuortenTurun ja Turun ammatti-instituutin kanssa perinteisen Ammattikirjasto-tapahtuman Turun Lyseon koulussa.

 

Etsivät:

Loppuvuoden 2010 ja kevään 2011 aikana MAST-hankkeen myötävaikutuksella luotu nuorten ohjausmalli otettiin käyttöön. Ohjausmallin tavoitteena oli määrittää nuorista vastuussa oleva viranomaistaho nuoren polun eri vaiheissa. Ohjausmalli lähtee peruskoulun päättävistä nuorista ja jatkuu aina 29 ikävuoteen asti. Turun nuorten ohjausmallia tulee vielä kehittää edelleen, jotta nuorten syrjäytymisriskit saadaan minimoitua mahdollisimman hyvin.

 

Tehokkaimmiksi keinoiksi tavoittamisen kannalta ovat osoittautuneet toisen asteen keskeyttäneistä opiskelijoista tulleet ilmoitukset, katutyö, kavereiden kautta saatu tieto sekä nuoren itsensä tekemä yhteydenotto.

 

Etsivässä nuorisotyössä on tehty yhteistyötä Raina-säätiön kanssa siten, että Raina on ottanut osan koulunsa keskeyttäneistä nuorista tavoitettavikseen ja ohjattavikseen.

 

Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma:

Ohjatun toiminnan (kurssit, ryhmät ja Avoimet pajat) osallistujamäärät taide- ja mediapajoissa kasvoivat hieman vuoteen 2010 verrattuna. Vimman omista tapahtumista Turku bandstand ja bandstand junior – tapahtumat olivat suurimmat vuoden 2011 aikana. Tapahtumiin osallistui yhteensä n. 65 bändiä.

 

Vimman ohjattu toiminta ja tilojen käyttö olivat tauolla kesän ajan. KaféVimma palveli kesäkuussa ja työllisti kaksi arvottua kesätyöntekijää. Vuosi oli KaféVimmassa menestyksekäs. Asiakasmäärä ja myynti nousivat edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi.

 

Nuorisoasiainkeskuksen asiakaspalvelutoiminta siirtyi Vimmaan elokuussa 2011. Palvelupisteen fyysiset muutokset tehtiin kesän aikana.

 

Turun iltalukion Valmistavan opetuksen ryhmä käytti Vimman tiloja opetuksessaan (yhteistyö opetuspalvelukeskuksen kanssa).

 

Kulttuuripääkaupunki vuosi 2011 näkyi Vimmassa erilaisina tapahtumina (tilojen käyttö). Vimmassa järjestettiin mm. valtakunnallinen Taikalampun SYTYKE –viikko marraskuussa.

 

Vimma tarjosi työssäoppimis-, harjoittelu- ja työelämävalmennuspaikkoja kymmenille työttömille ja/tai alaa opiskeleville nuorille.

 

Käsityökeskus:

Toiminta jatkui hyvin samankaltaisena kuin aikaisempinakin vuosina. Henkilökunta pysyi samana, mutta lisäksi Käsityökeskukseen työllistyi yksi maahanmuuttajanuori n. 10 kk:n ajaksi.

Kävijämäärät ja tarjotun toiminnan määrä pysyivät edellisten vuosien tasolla.

 

Toukokuussa Vimman taidepajaohjaajat toteuttivat Turun iltalukion Valmistavan opetuksen TET-viikon, jonka aikana oppilaat kutoivat itselleen maton ja tekivät erilasia ompelutöitä. TET- viikon yksi tavoitteista oli suomenkielen opettelu tekemisen ja kokemisen kautta. Toteutettu viikko oli niin oppilaiden, opettajien kuin ohjaajienkin mielestä erittäin onnistunut.

 

Markkinointia tehostettiin ja suunnattiin selkeästi nuoremmalle ikäryhmälle. Käsityökeskuksen toiminnan kehittäminen on lähitulevaisuuden tavoite.

 

Alueellinen nuorisotyö:

Lausteen nuorisotila siirtyi Lausteen koulun yhteyteen vuoden 2011 alusta. Kävijämäärät ovat lisääntyneet ja kävijät ovat aiempaan verrattuna selkeästi nuorempia (alakouluikäisiä). Ilpoisten nuorisotila siirtyi kirjaston yhteyteen. Toiminta on monipuolistunut molemmissa tiloissa mm. kirjastoyhteistyön vuoksi.

 

Syksyllä kaksi EVS-nuorta aloitti vuoden kestävät työsuhteensa Moision ja Paattisen nuorisotaloissa. EVS-työntekijät ovat erittäin onnistuneesti hälventäneet nuorten ennakkoluuloja ja tehneet nuorista avarakatseisempia. Nuoret ovat selvästi rohkaistuneet myös englanninpuhujina.

 

Moision, Paattisten ja Maarian nuoret tempaisivat joulukuussa tehden koruja, kortteja, huiveja yms., joita he myivät erilaisissa joulumyyjäisissä. Nuoret saivat itse valita hyväntekeväisyyskohteen, johon he haluavat lahjoittaa myyjäisten tuoton. Tuottoa tuli 259 €, jonka nuoret käyvät itse lahjoittamassa Eläinhoitolalle.

 

Vuosittaisen Mimmimagia-tapahtuman alle 18-vuotiaille tytöille järjestettiin maaliskuussa Vimmassa. Tapahtuman suosio oli jälleen suuri, ja tyttöjä kävi tapahtumassa n. 400. Tapahtuma järjestetään jälleen 18.3.2012.

 

Poikatapahtuma järjestettiin 30.11.2011, niin ikään Vimmassa. Kävijämäärä kasvoi vuoteen 2010 verrattuna, ja tapahtumaa kehitetään edelleen vuodelle 2012.

 

Mopokursseja (teoriatunteja) järjestettiin yhteistyössä autokoulun kanssa. Kuuden tunnin teoriatuntipaketin kävi kuuntelemassa yhteensä 258 nuorta kesä-elokuun aikana.

 

Runosmäessä tyttötyö jatkui ansiokkaasti. Runosmäessä on oma tyttöjen huone ja tyttöryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Runosmäen nuorisotalo järjesti lisäksi useamman leirin vuoden aikana sekä tyttöryhmille että muille talon nuorille.

 

Kaikilla taloilla on järjestetty varsin suosittuja ”yönuokkareita” sekä erilaisia retkiä (mm. teatteriin, Linnanmäelle, Heurekaan, Flamingoon, Serenaan, Inariin ja Särkänniemeen).

 

Kaikilla taloilla järjestetään säännöllisesti talokokouksia nuorten kanssa. Kokouksissa käydään läpi yhteisiä pelisääntöjä ja kuullaan nuoria mm. talon toimintaan ja hankintoihin liittyen.

 

Sosnun työntekijä ja Teräsrautelan ohjaaja pitivät koulupäivystystä Rieskalähteen yläkoulun välitunnilla kerran viikossa. Tavoitteena on ollut luoda kontakti alueen nuoriin ja tehdä yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. Sosnun ohjaaja oli lisäksi kolme kertaa viikossa Samppalinnan peruskoulun joustavan perusopetuksen ryhmässä. Myös Pansion moottorihalli teki yhteistyötä Samppalinnan joustavan perusopetuksen oppilasryhmän kanssa.

Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio:

EhdotusNuorisolautakunta päättää merkitä asian tiedoksi

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedKyttä Maija