Liikuntapoliittinen selonteko kevät 2018      LUONNOS 16.3.2018 / Turku

Suurimmat kunnat 15+ -verkosto

1)Liikunta on koko kaupungin asia

Valtion vahva tuki kunnissa toteutettavalle liikuntapolitiikalle on tärkeää. Normiohjauksella valtio luo liikuntapolitiikan toteuttamisen pohjaa kuntiin. Liikunnan peruspalveluluonteisen edistämisen lähtökohtana kunnissa on toimialarajat ylittävä strateginen ajattelu ja laajat kumppanuudet. Riittävän velvoittava ja linjaava liikunnan lainsäädäntö tukee liikunnan edistämistä kunnissa monialaisena ja toimialarajat ylittävänä työnä. Liikuntapoliittisen selonteon yhteydessä olisi myös hyvä pohtia liikuntalain ohjausvaikutusta. Riittääkö puitelaki ohjaamaan haluttuihin liikuntapoliittisiin tavoitteisiin?

Liikunnalla edistetään hyvinvointia, aktiivisuutta, kilpailukykyä, vetovoimaa ja kasvua. Liikunnan tulisi siten sisältyä kunnissa kaiken tasoiseen strategiseen ajatteluun. Liikunta-alan asiantuntemusta kunnissa edustaa kunnan liikuntapalvelut. Liikuntapalveluiden asiantuntija- ja koordinointiroolin toimialarajat ylittävässä liikunnan edistämistyössä on luontevaa jatkossa vahvistua.

Tiedolla johtaminen on tärkeää kunnallisessa liikuntapolitiikassa. Erityisesti liikuntatieteellinen tutkimus mahdollistaa kunnallisen päätöksenteon perustamisen tutkittuun tietoon. Tiivis yhteistyö kuntien ja tutkimusyhteisöjen välillä on tarpeen. Valtakunnan tasolla yhteiset mittarit liikuntakulttuurin kehittämiseen kansallisten Move!-mittausten tavoin ovat tärkeitä.

2)Valtionosuus kunnan liikuntatoimintaan

Kunnallinen liikuntapolitiikka tarvitsee edelleen resursointia myös valtion taholta, koska

normiohjauksen rinnalla valtionosuus- ja valtionavustusjärjestelmä edistävät kunnissa liikuntakulttuurin kehittämistä. Resurssiohjaus tukee parhaimmillaan pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista liikuntakulttuurin kehittämistä. Kannustinosan lisääminen nykyiseen valtionosuusjärjestelmään voisi edistää kunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteellisuutta siten, että valtionosuusjärjestelmän ylläpitäjän eli valtion taholta kunnallisen liikuntapolitiikan mitattavissa olevat tavoitteet konkretisoituisivat kuntien tavoiteltaviksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Valtionavustusjärjestelmällä voitaisiin jatkossa ohjata kuntia nykyistä voimakkaammin vaikuttavampien toimialarajat ylittävien liikunnan edistämishankkeiden toteuttamiseen.

3)Liikuntapalvelujen ja toiminnan järjestäminen kunnassa urheiluseuratoiminnan ulkopuolella ja urheiluseurojen kanssa

Kunnallisen liikuntapolitiikan tulee edistää parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien kuntalaisten liikkumista. Liikunnan järjestäminen urheiluseuratoiminnan ulkopuolella tulee olla aikaista voimakkaammin kehittämisen kohteena Valtion ja kuntien liikuntapolitiikassa. (Tähän lisää?)

Urheiluseurat ovat kuntien tärkeitä kumppaneita erityisesti lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä. Yhteisten tavoitteiden ja mittareiden asettaminen kunnan ja urheiluseurojen liikunnan edistämistyölle on tärkeää. Parhaimmillaan kunta ja urheiluseurat voivat kehittää paikallista liikuntakulttuuria yhdessä määrittelemäänsä, valtion ohjaamaan, suuntaan kaupungin strategian mukaisesti ja sen tukemana.

4)Miten toimii hyvä liikuntakunta 2030?

Hyvässä liikuntakunnassa paikallisen liikuntakulttuurin kehittämistä ohjaa kunnissa strateginen ajattelu, jossa liikunta on tunnistettu keskeiseksi kunnan toimintaympäristön ja –kulttuurin kehittämistyössä huomioitavaksi näkökulmaksi. Liikunta nähdään tärkeäksi voimavaraksi hyvinvoinnin, elinvoiman, kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä. Liikuntakulttuuria kehitetään tiedolla johtaen. Yhteistyö keskeisten tutkimusyhteisöjen kanssa on siten tiivistä. Liikuntakulttuuria kehitetään kunnassa pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella otteella siten, että kehittämistyön mittarit on selkeästi määritelty ja niistä on yhteisymmärrys kunnan kumppanuusverkoston välillä. Kunta saa poikkisektoriaaliseen liikunnan edistämistyöhönsä ohjausta ja tukea valtionhallinnosta riittävän velvoittavalla lainsäädännöllä, vaikuttavuuteen ohjaavalla valtionosuus- ja valtionavustusjärjestelmällä sekä tiedolla johtamisen tukitoimilla.