TURUN PALLOILUHALLIHANKE

 

 

 

 

 

Turku, syyskuu 2010

 

Työryhmä:

 

Arto Sinkkonen (puheenjohtaja)

Tuomas Heikkinen

Timo Hintsanen

Martti Kuitunen

Anu Kurkilahti

Mikko Lehtinen

Kim Moisiolinna

Marjaana Risku

 

 

 

1     Työryhmä ja tehtävä.2

2     Prosessi.2

3     Palloiluhallitilojen nykytilanne.2

4     Tarpeen kuvaus.4

5     Vaihtoehdot.5

6     Vaihtoehtojen arviointinäkökulmat.6

6.1      Peruskriteerit.6

6.2      Kriittiset tekijät.6

6.3      Valmiusaste.7

6.4      Sijainti.7

6.5      Päiväkäyttö/ käyttömäärä.7

6.6      Synergiaedut.8

7     Vaihtoehtojen arviointi.8

7.1      Peruskriteerit.8

7.2      Investoinnin hinta.9

7.3      Investoinnin taloudellinen vaikutus pitkällä aikavälillä.10

7.4      Omistuspohja ja rahoitusmalli.11

7.5      Prosessin kuvaus ja toteuttamisaikataulu.12

8     Yhteenveto ja työryhmän ehdotus.14

Liite 1 Arviointitaulukko

Liite 2 Sijaintivaihtoehtojen vertailua

1Työryhmä ja tehtävä

 

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen asetti työryhmän palloiluhallivaihtoehtojen selvittämiseksi 9.3.2010 § 71. Työryhmän toimeksiantona on kuvata palloiluhallitilojen nykytilanne, laatia alustava tarvemääritys palloiluhallin tiloille, selvittää palloiluhallin sijainti-, omistus- ja rahoitusvaihtoehdot, ylläpitomalli sekä toteuttamisprosessi aikatauluineen. Työryhmän tulee myös ottaa huomioon Kupittaan monitoimihallin mahdollinen käyttötarkoituksen muutos ja sen johdosta tarvittavat mahdolliset toimenpiteet jääurheiluolosuhteiden säilyttämisen osalta sekä näiden kustannusvaikutukset.

 

Työryhmän kokoonpano oli:

Arto Sinkkonen, liikuntajohtaja, liikuntapalvelukeskus (puheenjohtaja)

Tuomas Heikkinen, vs. johtava kaupunginsihteeri, keskushallinto,

Timo Hintsanen, asemakaavapäällikkö, ympäristö- ja kaavoitusvirasto

Martti Kuitunen, liikelaitosjohtaja, tilaliikelaitos

Anu Kurkilahti, toimitusjohtaja, Koy Kupittaan Jäähalli

Mikko Lehtinen, tilajohtaja, keskushallinto

Kim Moisiolinna, controller, keskushallinto

Marjaana Risku, järjestöliikuntapäällikkö, liikuntapalvelukeskus (sihteeri)

 

Työn tavoiteajaksi asetettiin kesäkuun loppu, mutta työskentelyyn saatiin lisäaikaa elokuun lopulle.

 

2Prosessi

 

Työryhmä aloitti toimintansa 31.3. ja kokoontui kahdeksan kertaa.

 

Toimeksiannossa työryhmän tehtäväksi on määritelty sijainti-, omistus- ja rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen. Jotta myös kaikilla ulkopuolisilla toimijoilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet esittää omia vaihtoehtojaan, työryhmä piti lehdistötilaisuuden 28.4. Lehdistötilaisuudessa esiteltiin alustavia selvityksiä palloiluhallin tarpeelle ja samalla pyydettiin yleisöltä ehdotuksia ja ideoita. Ideoiden ja ehdotusten esittämistä ei rajattu muodollisesti tarkasti, vaan todettiin, että ehdotukset voivat olla hyvinkin alustavia ja ideatasolla. Lehdistötilaisuudessa oli paikalla usean eri median edustaja. Näkyvyyttä saatiin muun muassa Turun Sanomissa, Yle Turussa, Radio Vegassa sekä Åbo Underrättelserissa.

 

Varteenotettavia ehdotuksia saatiin ulkopuolisilta toimijoilta kuusi kappaletta. Lisäksi saatiin joitakin mielenkiintoisia kansalaisaloitteita. Työryhmä on myös keskuudestaan nostanut esiin useita vaihtoehtoja.

 

Työnimenä on toimeksiannon mukaisesti käytetty palloiluhallia. On kuitenkin korostettava, että terminologia ei sulje pois muiden sisäliikuntalajien käyttöä. Hallin käyttötarkoitus on sisäliikuntalajien harjoittamien ja kilpaileminen.

 

Työryhmän työn taustamateriaalia on haettu kirjallisista lähteistä ja tutustumalla kahteen onnistuneeseen palloiluhalliratkaisuun. Työryhmä teki vierailun Vantaalle Energia-Areenalle sekä Saloon Salohalliin.

 

3Palloiluhallitilojen nykytilanne

 

Liikuntapalvelukeskuksen selvityksen mukaan suuriin palloiluhalleihin haetaan kirjallisesti vuoroja 20 % enemmän kuin niitä myönnetään. Tarvetta ja halua olisi kyllä reilusti enemmän (arviolta n. 30 %), mutta seurat tiedostavat salien olevan täynnä, eivätkä edes ano palloiluhallia kaikille suurta tilaa vaativille ryhmilleen. Tämän lisäksi ennen vuorojakoa ja talvikauden aikana harrasteryhmät ohjeistetaan anomaan pienempiä koulujen saleja. Palloiluhallit täyttyvät kilpailuolosuhteita vaativista kilparyhmistä, eikä niihin voida varata harrasteporukoille vuoroja kuin joillekin myöhäisvuoroille satunnaisesti.

Liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn 2008 mukaan (FCG Efeko Oy) tyytyväisyys koulujen liikuntasaleihin Turussa laski vuoden 2004 kyselystä vuoteen 2008 arvosta 4,05 arvoon 3,68. Eniten pisteet laskivat kysymyksessä ”Saamani varausajan sopivuus” arvosta 4,36 arvoon 3,49. Kyselyssä olivat mukana Nunnavuoren, Samppalinnan ja Ilpoisten palloiluhallit, jotka ovat suurimpia sisäliikuntahallejamme (>700m2).

 

Lipas - Suomalainen liikuntapaikkatietojärjestelmä kertoo eri kaupunkien ja paikkakuntien tietoja liikuntapaikoista. Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) sisäliikuntapaikkojen kappalemääräisessä vertailussa Turku sijoittuu yli 500m2:n sisäliikuntapaikoissa toiseksi viimeiseksi. Kaupungin hallinnoimia yli 500 m2 saleja on seitsemän.

 

Tällä hetkellä kaupungin hallinnoimia palloiluhalleja ovat:

Suuria palloiluhalleja (yli 700m2)

·Caribia Areena (1452 m2)

·Ilpoisten palloiluhalli (718 m2)

·Nunnavuoren palloiluhalli (720 m2)

·Peltolan ammatti-instituutin Sali (792 m2)

·Samppalinnan palloiluhalli (943 m2)

·(Kupittaan urheiluhalli -> lähinnä yleisurheilukäytössä)

 

Suuri koulun liikuntasaleja (yli 500m2)

·Ruiskadun ammattikorkeakoulun sali

·(Turun Normaalikoulun sali -> ei kaupungin hallinnoima)

·Paavo-halli

·(Virastotalo -> ei kaupungin hallinnoima)

 

 

KUVIO 1 Yli 500m2:n sisäliikuntasalit ja -hallit (kpl/100 000 as) Lipas-järjestelmässä 09/2010.^[1]

 

Liikuntapalvelukeskuksen selvityksen mukaan sisäpalloiluiden osalta urheiluseurojen salivuorot on kohtuullisen hyvin (n. 80 %) sijoitettu hakemuksessa osoitettuun saliin. Seuran hakema harjoitusaika sen sijaan on saatu käyttöön vain kohtuullisesti (alle 50 % on saanut juuri hakemansa ajan). Tämä kuvastaa ongelmallista sisäliikuntatilojen nykytilaa.

 

4Tarpeen kuvaus

 

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009–2012 jakautuu kolmeen strategiseen teemaan, jotka ovat vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi ja resurssien tasapainoinen ohjaus. Tästä johdettuna liikuntatoimen strategiassa hallintokunnan keskeisiä haasteita ovat monipuoliset liikuntaolosuhteet ja kansainväliset mitat täyttävät urheiluareenat. Hallintokunnan toiminnallisissa tavoitteissa listataan yhtenä kohtana palloiluhallin rakentaminen. Tavoitteiden toteutumista seuraavina mittareina liikuntatoimella on ”Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueensa liikuntaympäristöön”, ”Asiakastyytyväisyys sisäliikuntatiloihin” ja ”Turkulaisten liikunnan harrastaminen järjestöissä lapset ja nuoret 0-19 vuotta ja aikuiset 20 vuotta täyttäneet”.

 

Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009–2012 pidetään tärkeänä vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi esimerkiksi tukemalla yhdistys- ja seuratyötä sekä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia.

 

Liikuntapalvelukeskus on selvittänyt uuden sisäliikuntatilan tarpeita eri käyttäjäryhmiltä. Selvityksessä on kuultu turkulaisilta urheiluseuroja erityisesti sisäliikuntalajien keskuudesta, omatoimiliikkujia ja opetustoimea. Tarveselvityksen mukaan uutta sisäliikuntatilaa tarvitsevat nimenomaan eri lajien edustusjoukkueet ja vanhimmat junioriurheilijat harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Uudella tilalla koetaan myös olevan paljon ketjuvaikutusta muihin harrastajaryhmiin. Pienempi salitila vapautuisi uuden tilan myötä muiden harrastajien ja lasten ja nuorten käyttöön. Harjoitusvuorojen kokonaismäärä saataisiin hallin myötä lisääntymään. Lisätilan tarvetta on erityisesti sisäpalloiluista koripallolla, lentopallolla, käsipallolla sekä salibandylla. Myös esimerkiksi voimistelulla on akuutti tilantarve. Myös opetustoimen alla toimiva Turun Seudun Urheiluakatemia potee tilapulaa. Uudesta salitilasta urheiluseurat tulisivat käyttämään arki-illat ja viikonloput lähes kokonaan.

 

Harjoitustilan lisäksi turkulaisella kilpaurheilulla on suuri tarve vähintään kansalliset, mielellään kansainväliset olosuhdevaatimukset täyttävään kilpailuareenaan. Suurtapahtumiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailutapahtumiin soveltuvaa hallia, joka olisi säännöllisesti käytettävissä, ei Turussa tällä hetkellä ole. Turkuhalli on erityistoimenpitein saatavissa tapahtumakäyttöön. Esimerkiksi salibandylle on viime vuosien aikana ostettu aikaa Turkuhallista, mutta sen koko on aivan liian suuri ja se ei palvele harjoituskäyttöä. Caribia Areenan koko on liian pieni ja yhteiskäyttö hotellin kanssa luo haasteita. Urheiluseurat arvioivat parempien harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden vaikuttavan positiivisesti niin kilpailulliseen menestykseen kuin harrastajamääräänkin.

 

Turussa on selkeä tarve sisäliikuntatilalle, joka täyttää sisäpalloiluiden kansalliset ja kansainväliset olosuhdevaatimukset. Katsomokapasiteetiksi on määritelty kansallisella sarjatasolla kaikissa lajeissa vähintään 1000 istumapaikkaa. Jotta kansainväliset ottelutapahtumat ovat mahdollisia, tulee katsomokapasiteetin uudessa hallissa olla vähintään 2500 istumapaikkaa. Kentän koon tulee olla tapahtumakäytössä 28mx 48 m. Harjoituskäytössä tilan tulee olla muunneltavissa kolmeksi harjoituskentäksi (kokonaisliikunta-ala n. 2700 m2). Muunneltavuus on hyvä hoitaa esimerkiksi siirtokatsomoin, jolloin katsomotilaa ei rakenneta tyhjilleen. Harjoituskäytössä siirtokatsomot ovat reunoilla ja lattiatila vapautuu urheilukäyttöön. Tapahtumakäytössä katsomot avataan ja käytössä on vain yksi otteluareena. Tilan korkeus tulee olla noin 12,5 m. Hallissa tulee olla tarvittavat oheistilat lipunmyyntiin, varastointiin, kahviotoimintaan, toimistokäyttöön, lehdistölle ja oheisharjoitteluun. Lisäksi sosiaalitilojen tulee olla asianmukaiset (2-4 pukuhuonetta/kenttä).

 

 

 

 

 

 

 

KUVIO 2 Havainnekuva siirtokatsomoista (copyright Kerko Sport oy)

 

Tarveselvityksessä urheiluseurat ovat maininneet sijainnille olennaisiksi edellytyksiksi keskustan läheisyyden, helpon saavutettavuuden julkisilla kulkuneuvoilla, hyvät pysäköintitilat ja saavutettavuuden polkupyörällä tai kävellen. Alueista seurat nostivat esiin Kupittaan ja keskustan.

 

Palloiluhallin käyttäjien profiili on hyvin monimuotoinen. Sisäliikuntalajeja harrastaa hyvin laaja ikäryhmä. Valtaosa lajin kilpa- ja huippu-urheilijoista on nuoria, opiskelevia tai työssä käyviä. Käyttäjäprofiili asettaa vaatimuksia esimerkiksi hallin sijainnille ja saatavuudelle.

 

Imagollisesti kunnollisen hallin puuttuminen on selvästi Turun kaupungille haitallinen.

 

5Vaihtoehdot

 

Ulkoiset toimijat jättivät seuraavat ehdotukset:

·Caribia

oTekijätaho: Lemminkäisen Talo Oy

oLyhyt kuvaus: Pispalantien ja Suntiontien kulmaus, uudisrakennus, vastineeksi/ korvauksena palloiluhallista kaupunki luovuttaa tontin ja kaavoitettavan asuinrakennusoikeuden.

·Alfan liikuntakeskus, Virusmäentie, Raunistula,

oTekijätaho: Alfa Center Oy

oLyhyt kuvaus: Alfan jo olemassa olevaan liikuntakeskukseen tehtävä lisärakennus. Hyötykäytetään jo olemassa olevia pukuhuone-, kahvio-, ja muita sosiaalitiloja.

·Turku High Tech Centre:

oTekijätaho: Lunden-Kiinteistöt Oy

oLyhyt kuvaus: Uudisrakennus Turku High Tech Centren viereen Lemminkäisenkadulle

·Turun Messukeskus:

oTekijätaho: Turun Messukeskus Oy

oLyhyt kuvaus: Uudisrakennus olemassa olevien Messukeskuksen tilojen ja Turkuhallin väliin.

·Piispanristin Lähde

oTekijätaho: Randh Group Oy

oLyhyt kuvaus: Kaarinan Piispanristillä sijaitsevan vanhan panimorakennuksen toiminnan muuttaminen, uudisrakennus, jossa voidaan hyödyntää jo olemassa olevan tilan rakenteita.

·Impivaaran liikuntakeskus

oLyhyt kuvaus: Uudisrakennus Impivaaran uimahallin, tenniskeskuksen ja ulkoilureittien läheisyyteen

 

Näiden lisäksi työryhmä nosti itse esiin seuraavat kohteet:

·Matkakeskus: suuri matkakeskus ja keskittymä rautatie- ja linja-autoaseman tienoille läntiseen keskustaan (tyyliin Tampereen malli)

·Hirvensalo 2 -koulu, Sorttamäki: uuden koulun yhteyteen rakennettavan koulun yhteyteen tehtävä koulun sali

·Puolalanmäen kallioperä, keskusta: maanalaisen parkkipaikan läheisyyteen louhittava maanalainen uudisrakennus (arkikielessä käytetty nimeä Louhi)

·Veritas Stadionin päätykatsomo, Kupittaa: jalkapallostadionin päätyyn rakennettava uudisrakennus

·Muu Kupittaan alue: esim. Kupittaa 3 -hiekkakenttä

·Caribia Areena: nykyisen hallin käyttö yksinomaan liikuntakäyttöön, muun juhlatilan rakentaminen hotellin tapahtumakäyttöön

 

Lisäksi kansalaisaloitteissa ehdotettiin mm.:

·Kupittaan jalkapallostadionin päätykatsomo, malliin Århus

·Impivaaran alue: Impivaaran jalkapallohallin muuntaminen palloiluhalliksi, samalla jalkapallokäyttöön kuplahallin rakentaminen Kupittaalle

 

Toimeksiannossa nostettiin esiin Kupittaan monitoimihallin muuntaminen jäähallista palloiluhalliksi.

 

6Vaihtoehtojen arviointinäkökulmat

 

6.1 Peruskriteerit

 

Työryhmä asetti tavoitteeksi, että halliratkaisulla tuetaan kestävää kaupunkirakentamista. Tätä tavoitetta tukee ratkaisu, jossa ei luoda lisää tyhjillään olevia katsomotiloja, tyhjillään olevia liikuntatiloja eikä tyhjillään olevaa rakenteellista pysäköintiä.

 

Työryhmä on valinnut tarveselvityksen ja kirjallisuuden^[2] pohjalta tarkastelunäkökulmat, joiden kautta hankkeita arvotetaan ja arvioidaan. Arviointinäkökulmina on käytetty 1) liikuntatilaan liittyviä kriittisiä tekijöitä, 2) valmiusastetta, 3) sijaintia, 4) päiväkäyttöä ja 5) synergiaetuja. Näkökulmat ovat osittain toisiaan leikkaavia.

 

Arvioinnissa on näkökulmia painotettu eri painotuksin. Kriittisenä hankkeen onnistumiselle on nähty liikuntatilaan liittyvät vähimmäisvaatimukset. Muista kriteereistä tärkeimpänä on pidetty sijaintia. Myös päiväkäyttöä ja sen kautta syntyvää kokonaiskäyttöastetta on korostettu. Synergiaeduille ja valmiusasteelle on annettu yhtäläinen painotus.

 

6.2 Kriittiset tekijät

 

Jotta liikuntatila palvelee sen harrastajia, tulee sen olla kooltaan ja varustelultaan tarveselvityksen mukainen. Liikuntatilalta edellytettävät perusominaisuudet ovat kriittisiä. Mikäli ne eivät toteudu, hanke ei vastaa tarpeeseen.

 

Tilan tulee täyttää sisäliikuntalajien vähimmäisvaatimukset ja -suositukset. Halliin tulee siis mahtua vähintään kilpailuareena, jonka pinta-ala on 28mx48m. Lisäksi tilan tulee olla muunneltavissa kolmeksi täysmittaiseksi harjoitustilaksi (3 kenttää: yhden kentän koko 20mx 40m + turva-alueet). Vapaan korkeuden tulee olla 12,5 m. Katsomokapasiteetin tulee olla vähintään 2500 henkilöä. Lisäksi tilan tulee täyttää sosiaali-, yleisö- ja varastotilojen osalta vähimmäisvaatimukset ja -suositukset.

 

Vertailussa ei tullut esiin vaihtoehtoja, joiden esteeksi muodostuisi kriittisten ehtojen täyttymättömyys – ehkä Caribia-vaihtoehtoa ja High Tech Centreä lukuun ottamatta.

 

6.3 Valmiusaste

 

Palloiluhallin puutteesta on Turussa kärsitty jo vuosikymmenten ajan. Toteuttamisvalmius ja prosessin oletettu eteneminen nähtiin etuna.

 

Valmiusasteeseen vaikuttaa ensinnäkin kaavoitustilanne alueella. Erinomainen kaavoitustilanne on, mikäli asemakaavassa alueelle on sijoitettu liikuntatila ja tontilla on olemassa rakennusoikeutta. Kaavoituksessa tulee olla huomioituna myös esimerkiksi liikenneyhteydet eri muodoissaan. Myös muut maankäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat asiakohdat on optimitilanteessa jo ratkaistuna.

 

Lisäksi valmiusasteeseen vaikuttaa omistaja-, rahoittaja- ja toimijaratkaisut. Tyypillisesti kaupungin omana rahoituksena tehtävät uusinvestoinnit toteutuvat kohtuullisen hitaasti, kun taas yksityisen sektorin toteuttamana hankkeet toteutuvat tyypillisesti nopeammin.

 

Valmiusastevertailussa heikoimmin menestyvät vaihtoehdot, joissa palloiluhallin toteuttamisen lisäksi joudutaan laajasti laatimaan muuhun maankäyttöön liittyviä selvityksiä, suunnitelmavaihtoehtoja ja varmistamaan rahoitus myös muiden osahankkeiden toteutumiselle.

 

6.4 Sijainti

 

Sijainti on nostettu kokonaisuudessaan hyvin merkittäväksi ja painoarvoltaan suureksi tekijäksi. Sijainnin merkitys vaikuttaa välillisesti myös päiväkäyttöön ja käyttöasteeseen. Hyvä sijainti on helposti saavutettavissa ja sen vaikutus-/kohdepiirissä on väestökertymää.

 

Sijaintia on tarkasteltu seuraavista näkökulmista:

·Sijainnin keskeisyys suhteessa hallin vaikutusalueella asuvaan väestöön

·Muiden liikuntapaikkojen läheisyys (750m säteellä)

·Julkisen liikenteen saavutettavuus (pysäkin läheisyys ja vuoroväli)

·Autopaikkojen riittävyys ja maksuttomuus (tavoitetaso noin 0,2-0,4 parkkip/ katsomop)

·Suorat kevyen liikenteen yhteydet

·Etäisyys kouluista

o15min kävelymatkan (=1000 m) sisässä oppilaita

·Muiden olennaisten palveluiden läheisyys

oRuokaravintola alle 500 m päässä

oMajoituspalvelut alle 1 km päässä

 

Kestävää kaupunkirakennetta tavoiteltaessa pyritään ennen kaikkea ehkäisemään yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Kaupunki ohjataan kasvuun olevan struktuuriin sisällä eikä uusia alueita rakentamisen piiriin valtaamalla. Näin tavoitellaan rakennetta, jossa palvelujen järjestämisen sekä muun infran ylläpidon kustannukset voidaan pitää kohtuullisina. Samalla liikenteen aiheuttamien haitallisten päästöjen kasvua saadaan aisoihin.

 

Kestävän kaupunkirakenteen ominaisuuksiin kuuluu myös tasa-arvoisuus. Palvelut ovat kaikkien saavutettavissa joko läheisyyden tai kohtuullisin kustannuksin ylläpidettävien monipuolisten liikenneyhteyksien ansiosta.

 

6.5 Päiväkäyttö/ käyttömäärä

 

Olennainen osa palloiluhallin kannattavuutta ja taloudellista tehokkuutta on se, että halli on mahdollisimman laajassa käytössä. Kun käyttäjiä on paljon, hallin tulokertymäkin on suurempi ja hallin taloudellinen kannattavuus paranee. Korkea käyttöaste luonnollisesti tukee myös liikuntapaikkarakentamisen yleistä hyvinvointia ja terveyttä edistävää tavoitetta.

 

Käyttöasteeseen vaikuttaa se, että arki-iltojen ja viikonloppujen seurakäyttäjien lisäksi hallissa on mahdollisimman paljon käyttöä ja suuri käyttöaste myös päiväaikaan. Suuri käyttöaste on kustannustehokasta ja taloudellista. Kokonaiskäyttöasteen tulisi olla vähintään 70 %.

 

Käyttöastetta lisää hallin muunneltavuus, monipuolisuus ja soveltuvuus eri lajeihin. Myös hallin hintataso eli taloudellinen saavutettavuus on merkittävä käyttöasteeseen vaikuttava seikka. Hintatasoa ei vielä tässä vaiheessa ilman yksityiskohtaista hankesuunnitelmaa ole voitu tarkasti arvioida.

 

Hyvä sijainti tukee päiväkäytön järjestämistä. Yleisimmin päiväkäyttö järjestetään yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Tällöin koulujen ja oppilaitosten läheisyys on olennaista. Päiväkäytön voi järjestää myös muulla tavalla, esimerkiksi yritysyhteistyöllä.

 

6.6 Synergiaedut

 

Hyvän investoinnin tavoitteena on luoda lisäarvoa mahdollisimman laajasti. Vaihtoehtoja arvioidaankin sen mukaan, mitä lisäarvoa ja synergiaa ne synnyttävät.

 

Synergiaetuja voi syntyä esimerkiksi parkkitilojen yhteiskäytöstä, mahdollisista muista hankkeista, jota palloiluhallin myötä saavat lisää käyttäjiä tai näkyvyyttä tai vaikkapa ylläpitohenkilökunnan yhteiskäytöstä. Lisäarvoa voi syntyä myös siitä, että hallin rakentamisen myötä jonkun toisen rakennuksen tai kohteen kustannukset vähentyvät.

 

 

7Vaihtoehtojen arviointi

 

7.1 Peruskriteerit

 

Valmiusaste

Parhain valmiusaste on Alfan liikuntakeskuksessa, jossa uudisrakennus on asemakaavassa ja hallille on alueella osoitettu rakennusoikeutta. Myös Piispanristin ja Messukeskuksen valmius on hyvä. Kupittaan alueen valmiusaste uudisrakentamiselle on kohtalainen.

 

Kupittaan monitoimihallin muuntaminen jäähallista palloiluhalliksi puolestaan vaatii muutoksia muun muassa jääurheilun olosuhteisiin sekä yhtiörakenteeseen. Samoin Impivaaran jalkapallohallin muuntaminen palloiluhalliksi vaatii uuden jalkapallohallin/ talviharjoittelupaikan rakentamista.

 

Keskusta-alueen kohteista Matkakeskukseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä ja se ei tule toteutumaan ainakaan 10 vuoteen. Uudisrakennuksen tekeminen Puolalanmäen kallioperään on valmiudeltaan selvästi parempi. Hankkeen toteuttaminen vaatii kuitenkin maanalaisen asemakaavan muutosta ja lisäksi kalliorakentamisen erityispiirteet tulee selvittää. Hanke edellyttää, että yhteistyöstä ja parkkialueen yhteiskäytöstä sovitaan P-louhen kanssa. Hankkeen mahdollisuuksia on kartoitettu vuosina 2005–2006. Mitään merkittäviä esimerkiksi maaperän laadusta johtuvia esteitä ei ole työryhmän tiedossa.

 

Sijainti

Sijaintinsa puolesta selvästi esiin nousivat keskusta-alueella sijaitsevat Puolalanmäen kallio ja Matkakeskus. Keskusta-alueen saatavuus julkisen liikenteen solmukohtana on merkittävä etu. Kevyen liikenteen näkökulmasta keskusta-alue on hyvä, mutta aivan ydinkeskustan puutteelliset kevyen liikenteen väylät heikentävät saavutettavuutta. Keskustassa henkilöautopaikoituksen tarve on vähäisempää, sillä julkisen liikenteen saavutettavuus ja käytettävyys vähentää yksityisautoilun tarvetta. Puolalanmäen kallioperän osalta tulee selvittää mahdollinen lisäpaikoituksen tarve.

 

Toinen hyvin kevyen liikenteen ja henkilöautoliikenteen saavutettavissa oleva kohde on Kupittaan alue. Keskusta ja Kupittaa ovat myös väestön keskittymiä ja väestön rakenteen näkökulmasta suosiollisia.

 

Valmista paikoitustilaa kohteissa on erityisen hyvin Messukeskuksessa. Myös Piispanristin paikoitustilat ovat hyvät. Kupittaan alueen paikoitustilat ovat periaatteessa riittävät, mutta haasteelliset, sillä palloiluhalli ”syö” olemassa olevaa paikoitustilaa, jota tarvitaan kuitenkin vain Kupittaan alueen isoissa tapahtumissa. Alfan liikuntakeskuksen nykyisten pysäköintitilojen lisäksi uusi palloiluhalli edellyttää alueelle uutta parkkitilaa ja uutta rakenteellista pysäköintiä, esim. parkkitaloa.

 

Jo olemassa olevia liikuntakeskittymiä ovat Alfa, Impivaara ja Kupittaa.

 

Päiväkäyttö/ Käyttöaste

Opetustoimi on ottanut kantaa eri vaihtoehtoihin. Opetustoimen arvion mukaan kouluilla on käyttöä päiväaikaan keskustaan sijoittuville tiloilla ja jossain määrin Kupittaalla. Keskusta-alueen oletettu perusasteen ja toisen asteen oppilaitosten käyttö tulisi kattamaan päiväajat erittäin hyvin. Myös Kupittaan alueelle on arvioitu olevan jonkin verran koululaiskäyttöä. Lisäksi Turun Seudun Urheiluakatemia on lausunnossaan vahvasti puoltanut Kupittaan aluetta. Urheiluakatemian siirtyminen Kerttulin kouluun korostaa alueen soveltuvuutta. Muille esitetyille sijainnille opetustoimen mukaan ei löydy juurikaan koululaiskäyttöä.

 

Yhdessäkään ehdotuksessa ei ole nostettu esiin muita päiväkäyttäjiä.

 

Synergiaedut

Monessa kohteessa saavutetaan synergiaetuja. Eniten synergiaetuja on Alfan liikuntakeskuksella, Messukeskuksella, Piispanristin Lähteellä ja keskustan molemmilla kohteilla. Liikunnallisia ja yliopistoon liittyviä synergiaetuja saavutetaan myös Kupittaan kohteissa.

 

Tarkemmin vaihtoehdot on arvioitu kriteerikohdittain liitteessä 1.

 

 

7.2 Investoinnin hinta

 

Oletusarvo on, että uudisrakentamisen kustannus on suunnilleen sama eri kohteissa, sillä rakennettava pinta-ala ja tilavuus ovat suunnilleen samat. Investointikustannukset ovat siis lähes kaikissa kohteissa yhtäläiset. Maaperän muokkaamisesta johtuvat kulut ovat luonnollisesti kohdekohtaisia. Kaikki annetut vaihtoehdot Kupittaan monitoimihallin sekä Impivaaran jalkapallohallin muuntamista lukuun ottamatta ovat uudisrakennuksia. Kalliorakentamisen suhteen työryhmällä ei ole tiedossa, että se olisi investointikustannuksiltaan olennaisesti kalliimpaa.

 

Tässä luvussa esitetyt luvut uudisrakentamiselle ja Kupittaan monitoimihallin muuntamiselle ovat hyvin karkeita arvioita. Ne on laskettu samalla laskentamenetelmällä, jotta ne ovat keskenään vertailukelpoisia. On huomioitava, että käytetty laskentajärjestelmä antaa verrattain korkeita kustannustietoja toteutuneisiin hankkeisiin verrattuna. Eri vaihtoehtojen vertailun näkökulmasta saadut laskennalliset kustannustiedot ovat kuitenkin suuntaa-antavia.

 

Tarveselvityksen mukaisen palloiluhallin investointikustannus on arviolta 10–14 miljoonaa euroa (alv 0 %). Hallin hinta-arvio^[3] on laskettu tavoitehintalaskennan kautta. Vertailukohtana voidaan pitää vastaavanlaisia Suomessa toteutettuja hankkeita. Näitä ovat

·Vantaan Energia-Areena (v.2007 valmistunut, liikuntatila 2500 m2, katsojakapasiteetti 3500, joista istumapaikkoja 2600, laatutasoltaan erittäin toimiva), jonka rakennuskustannukset olivat 14 miljoonaa euroa

·Salohalli (v.1998 valmistunut, liikuntatila 1660 m2, katsojakapasiteetti n. 2500, joista istumapaikkoja 1600, laatutasoltaan erittäin toimiva), jonka rakennuskustannukset olivat n. 36 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 10 miljoonaa euroa).

 

Tutkimuksen^[4] mukaan suurten liikuntahallien, nettoala 5 000–10 000 m2, investointikustannus on noin 7,7 miljoonaa euroa.

 

Käytön ja ylläpidon taloudellisuutta ei ole tässä vaiheessa arvioitu. Käytön ja ylläpidon taloudellisuuteen vaikuttavat esimerkiksi rakennustekniset ratkaisut, ylläpidon suunnittelu ja käyttöaste.

 

Louhen kalliorakentaminen on laskennallisesti tehtyjen karkeiden arvioiden perusteella investointikustannuksena samanhintainen kuin maanpäälle rakennettava halli. Ylläpitokustannukset ovat arviolta suunnilleen samanhintaiset kuin maanpäällisessä hallissa tai hieman niitä pienemmät.

 

Vaihtoehdoista Alfan liikuntakeskuksen ja Piispanristin uudisrakennus hyödyntävät jo olemassa olevien tiloja rakenteita sosiaali-, pukuhuone- ja kahvilatilojen osalta. Näin ollen uudisrakentamisen osuus on muita kohteita pienempi ja rakennuskustannuksiltaan kalliit osat (wc-, pukuhuonetilat) jäävät ainakin osittain uudisrakentamatta. Kokonaiskustannus on siis muita uudisrakennusvaihtoehtoja arviolta noin 10 % pienempi.

 

Kupittaan monitoimihallin muuntaminen vaatii lattiapinnan muuntamista, lisävarastotilojen rakentamista ja eristyksen lisäämistä. Lisäksi se vaatii korvaavien tilojen rakentamista jääurheilun tarpeisiin. Muutostyöt ja korvaavat tilat maksavat arviolta noin 10 miljoonaa euroa. Tähän sisältyvät muuntamistyöt, joiden kustannusarvio on noin 1,6 miljoonaa €, harjoitushallin lunastus tai vuokraaminen nykyiseltä omistajaltaan sekä uuden korvaavan kaksirataisen jäähallin rakentaminen. Kaksirataisen jäähallin uusinvestoinnin kustannus on arviolta noin 6-7 miljoonaa euroa. Espoossa vuonna 2006 valmistuneen kaksirataisen jäähallin toteutuneet rakennuskustannukset olivat noin 6,0 miljoonaa €.

 

 

7.3 Investoinnin taloudellinen vaikutus pitkällä aikavälillä

 

Kun ratkaisun kustannuksia arvioidaan, tulee ainakin yleisellä tasolla pitää mielessä pitää koko yhteiskunnalle ja käyttäjille syntyvät kustannukset. Työryhmä on tässä vaiheessa arvioinut ainoastaan kustannusvaikutuksia kaupungille.

 

Investoinnista syntyy pääoma- ja ylläpitokustannuksia. Pääomakustannus on vuositasolla arviolta 960 000 € (8 % tuotto-odotus, 12 miljoonan euron investointi). Ylläpitokustannukset ovat tilaliikelaitoksen arvion mukaan noin 600 000 €^[5] . Maanalaisen rakentamisen ylläpitokustannukset ovat esim. maalämmön hyödyntämisestä johtuen ennakolta arvioiden lievästi alhaisemmat.

 

Tutkimuksen^[6] mukaan 40 vuoden laskennallisen pitoajalla ja 5 % laskentakorolla elinkaarikustannukset ovat laatutasoltaan korkeassa suuressa palloiluhallissa 18–26 miljoonaa euroa. Laskennassa on huomioitu rakennus-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset.

 

Investoinnin avulla saavutetaan useita vaihtoehtoissäästöjä. Mikäli tila sijoitetaan koulujen välittömään läheisyyteen, syntyy säästöä koulujen omien liikuntasalien ylläpidosta. Keskittämällä usean kouluyksikön liikuntatunteja säästetään esimerkiksi ylläpidossa ja varustekuluissa. Samalla voidaan myös saada säästöjä, mikäli koulujen niukkoja opetustiloja voidaan sijoittaa olemassa oleviin saleihin ja vältytään näin koulujen lisärakentamisen tarpeelta.

 

Moni turkulainen urheiluseura on todennut, että harrastajamäärien kasvattaminen on haastavaa – tai mahdotonta –, sillä käytössä olevien tilojen puute tulee vastaan. Uudella tilalla on oletettavasti suuri merkitys harrastajamäärien ja liikkujien määrän kasvuun. Pitkällä tähtäimellä harrastajamäärien ja liikkujien määrän kasvu tuo kustannussäästöjä.

 

 

7.4 Omistuspohja ja rahoitusmalli

 

Työryhmän esittämien vaihtoehtojen osalta erilaiset omistus- ja rahoitusjärjestelyt ovat monessa vaihtoehdossa mahdollisia ja räätälöitävissä kuhunkin hankkeeseen sopiviksi. Lähtökohtaisesti kyse on hyvin pitkäaikaisesta tilaratkaisusta, joka ei todennäköisesti ole liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Tämä puoltaisi kaupungin omaa, strategista omistusta.

 

Mikäli hankkeeseen olisi kuitenkin saatavissa muita omistajatahoja jakamaan hankkeen rahoitusvastuuta, mahdollisesti operatiivista toimintaa ja muita omistamiseen liittyviä riskejä, suhtaudutaan tämän luonteiseen osakkuuteen positiivisesti. Työryhmän tiedossa ei kuitenkaan ole tahoja, jotka olisivat halukkaita oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen kyseessä olevaan hankkeeseen.

 

Rahoituksen osalta kyseeseen tulevat lähinnä hankkeen toteuttaminen:

 

a) kaupungin omana hankkeena, jolloin hanke rahoitetaan normaalisti tilaliikelaitoksen investointiohjelman kautta investointimäärärahana perustuen kaupunginvaltuuston hyväksymään hankesuunnitelmaan. Hankkeen toteuttaminen lisää kaupungin lainamäärää vastaavalla summalla ja pääomakustannukset näkyvät suoraan kaupungin rahoituskustannuksissa.

 

b) osakeomistuksen kautta, jolloin osakkeiden merkintähinnan (esim. keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet) maksu suoritettaisiin tilaliikelaitoksen määrärahojen puitteissa (osakkeiden merkintä). Osakkeiden maksu lisää kaupungin lainamäärää, mutta osakkeisiin voi liittyä myös velkaosuus, mikä vähentäisi suoraa hankintamenoa. Tässä tapauksessa kohteen rahoituksen kustannukset näkyvät osakkeisiin liittyvässä hoitovastikkeessa.

 

c) pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen perustuen, jolloin hankkeen rahoittaisi ulkopuolinen taho (esim. kiinteistösijoittaja), joka vuokraisi hallin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella tilaliikelaitokselle ja edelleen tilaliikelaitos liikuntatoimelle. Tässä ratkaisussa taloudellisen vastuun lisääntyminen näkyy taseen liitetietojen kohdassa pitkäaikaiset vuokravastuut. Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen osalta kriittisiä kohtia ovat erityisesti pääomavuokran oikea taso, vuokraan sisältyvä rahoitusmarginaali ja kohteen lunastus/jäännösarvo vuokrakauden lopussa.

 

d) leasingrahoituksella (rakennusleasing), jolloin kohteen omistaisi rahoitusyhtiö tai pankki, joka vuokraisi kohteen kaupungille pitkäaikaisella rahoitusleasing-sopimuksella. Taloudellisen vastuun lisääntyminen näkyy tässä tapauksessa taseen liitetietojen kohdassa leasingvastuut. Leasingrahoitusvaihtoehdon kriittisiä kohtia ovat tällä hetkellä lähinnä rahoitusmarginaali verrattuna kaupungin oman varainhankinnan hintaan sekä kohteen lunastukseen ja jäännösarvoon liittyvät sopimukselliset seikat.

 

Yleisesti ottaen hankkeen rahoitusratkaisua päätettäessä tulee eri vaihtoehtoja harkita, verrata eri vaihtoehtoja keskenään yhteismitallisella tavalla ja valita ratkaisuksi kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Toisin sanoen pitkäaikaiset vuokravastuut tai leasingvastuut tulee tehdä yhteismitalliseksi nykyarvolaskennan kautta verrattuna kaupungin omaan taseeseen toteutettuna hankkeena. Eri rahoitusvaihtoehtoihin sisältyvät rahoitusmarginaalit tulee myös vertailussa avata ja arvioida kohteen lunastus- ja markkinahintaa vuokra- tai leasingkauden lopussa. Myös mahdollinen riskien jako eri osapuolten kesken tulee arvioida ja hinnoitella vertailukelpoisesti.

 

Selkeästi kaupungin omana hankkeena toteutettavia ovat vaihtoehdoista Kupittaan monitoimihallin muuntaminen, Impivaaran jalkapallohallin muuntaminen, Sorttamäki ja Caribia Areenan laajentaminen. Pitkään vuokrasopimukseen perustuen on esitetty vaihtoehdoista Alfan liikuntakeskus, Piispanristin Lähde sekä High Tech Centre. Hankkeissa on jo tässä vaiheessa kiinteistösijoittajataho ilmaissut mielenkiintonsa. Hieman erityyppiseen ns. vaihtokauppaan perustuen on esitetty Caribian uudisrakennusta. Kupittaan päätykatsomo, Puolalanmäen kallioperä ja Matkakeskus ovat todennäköisesti toteutettavissa kaupungin omana hankkeena, pitkäaikaisella vuokrasopimuksella tai leasingrahoituksella.

 

 

 

7.5 Prosessin kuvaus ja toteuttamisaikataulu

 

Hanke voidaan toteuttaa kokonaan kaupungin omana tilahankkeena tai yksityisen tilahankkeena. Päätöksentekoprosessi ei juuri eroa eri toteutustapojen välillä; pieniä eroja syntyy lähinnä kilpailutuksen osalta.

 

Työryhmä esittää, että raportti lähetetään lausunnon antamista varten mm. liikuntalautakunnalle, tilaliikelaitoksen johtokunnalle, kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle ja opetuslautakunnalle. Lausuntokierroksen jälkeen tai sen aikana kaupunginhallitus voi ottaa kantaa siihen, otetaanko palloiluhallihanke osaksi investointiohjelmaa. Hankesuunnitelman laatiminen voidaan käynnistää tämän jälkeen. Hankesuunnitelma voidaan tehdä kaupungin omana työnä tai ostaa ulkopuolelta. Hankesuunnitelma tulee hyväksyä kaupunginvaltuustosta ja valtuuston tulee päättää sen jälkeen, osoitetaanko hankkeelle suunnittelu- ja rakentamismäärärahaa.

 

Hankkeen lopullinen toteutumisaikataulu määräytyy talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelman mukaan. Investointiohjelma päivitetään ja hyväksytään vuosittain. Koska kyseessä on yli 3 M€ hanke, hankesuunnitelman hyväksyy hallintosäännön 32 §:n nojalla kaupunginvaltuusto. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen hankkeesta tehdään rakennussuunnitelma ja hanke kilpailutetaan. Myös tarvittavat kaavaan ja maankäyttöön liittyvät muutokset tulee ratkaista ennen rakentamisen aloittamista.

 

 

KUVIO 3 Työryhmän ehdotus toteutusaikatauluksi

 

Kilpailutus

Hankesuunnitelman laatimisen jälkeen käynnistyy hankkeen kilpailutus. Kilpailutuksen kohde riippuu valittavasta toteuttamistavasta. Hankkeeseen sovelletaan hankintalakia kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa, koska kyseessä on kaupungin tarpeiden mukaan toteutettava rakennushanke.

 

Voimassaolevan hankintalain 5 §:n 2 kohdassa on määritelty rakennusurakkasopimus. Sillä tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus. Eli jos olemassa olevan rakennuksen hankintaan sisältyy merkittävänä pidettävää uudelleen rakentamista hankintayksikön vaatimuksia vastaavaksi eli ns. räätälöintiä hankintayksikön yksilöllisiin tarpeisiin eikä pelkästään vain tavanomaista saneerausta, kyseessä on hankinta, joka pitäisi kilpailuttaa. Jos kyseessä on huomattava peruskorjaus, sitä voidaan pitää olemassa olevan kiinteistön merkittävänä uudelleen rakentamisena, joka pitäisi kilpailuttaa.

 

On siis huomioitava, että vaikka hanke toteutetaan vuokrahankkeena kolmannen omistamalle maalle, on vuokranantajan kilpailutettava kaikki hankkeeseen liittyvät hankinnat julkisena hankintana. Pääomavuokran suuruus määräytyisi tässä tapauksessa vuokranantajan tarjouksen ja neuvottelujen perusteella. Mikäli hanke toteutetaan kaupungin hallitsemalle maalle vuokrahankkeena, voidaan hankkeen toteutus kilpailuttaa kokonaisuutena, jossa kilpailutuksen kohteena voi olla sekä pääoma- että rakennuskustannukset. Kokonaan omana tilahankkeena toteutettavassa hankkeessa suunnittelu ja urakan osat kilpailutetaan perinteiseen tapaan tilaliikelaitoksen toimesta.

8
Yhteenveto ja työryhmän ehdotus

 

Työryhmä asetti tavoitteeksi, että halliratkaisulla tuetaan kestävää kaupunkirakentamista. Tätä tavoitetta tukee ratkaisu, jossa ei luoda lisää tyhjillään olevia katsomotiloja, tyhjillään olevia liikuntatiloja ja tyhjillään olevaa rakenteellista pysäköintiä.

 

Eri kriteerein arvioituna potentiaalisimmaksi vaihtoehdoksi nousi Puolalanmäen kallioperä. Sen sijainti ja päiväkäytön mahdollisuudet ovat erinomaiset, mutta valmius toteuttaa hanke on vielä varsin keskeneräinen. Mielenkiintoiseksi hankkeen tekee sijoittuminen ydinkeskustaan, jolloin on saavutettavissa lisäarvoa koko keskusta-alueelle. Rakennusratkaisuna hanke on uniikki; kalliorakentamisen vuoksi se on arkkitehtonisesti erityinen ja käyttäjilleen elämyksellinen. Ratkaisussa on potentiaalia keskustan elinvoimaisuuden kehittämisen näkökulmasta. Opetustoimen lausunnossa alue on nostettu ylivoimaisesti sopivimmaksi. Haasteena maan alle rakennettavassa hallissa on suurten yleisöjoukkojen samanaikainen saapuminen ja poistuminen sekä monet esteettiset seikat.

 

Toteuttamiseltaan hyvin sopivana vaihtoehtona työryhmä haluaa nostaa toisena vaihtoehtona Kupittaan alueen ja Veritas Stadionin päätyyn rakennettavan palloiluhallin. Sen hyvänä puolena on sijainti ja synergiaedut Kupittaan liikuntakeskuksessa, joka on liikunnalle keskeinen sijainti ja alueena liikunnallisesti toiminnallinen ja toimiva. Kupittaalla saavutetaan myös synergiaa tekniseen ylläpitoon liittyvissä asioissa. Päiväkäytön näkökulmasta esimerkiksi Urheiluakatemian toiminnan sijoittuminen Itäiseen keskustaan luo mahdollisuuksia.

 

Kahden potentiaalisimman ehdotuksen lisäksi työryhmä haluaa nostaa mielenkiintoisena ja toteuttamiskelpoisena hankkeena Alfan liikuntakeskuksen. Vaihtoehto täydentää jo olemassa olevaa liikuntakeskusta ja mielenkiintoa lisää jo olemassa olevien tilojen hyödyntäminen ja siitä syntyvät mahdolliset kustannussäästöt. Haasteellisena työryhmä näkee erityisesti yksityisliikenteen ja paikoituksen kustannustehokkaan järjestämisen sekä varsin vajaan päiväkäytön.

 

Kaupunkiyhteistyön näkökulmasta Piispanristin Lähde muodostaa mielenkiintoisen kokonaisuuden, joka tukee oivalla tavalla vanhan panimokiinteistön uudiskäyttöä. Esitetyistä vaihtoehdoista se on myös ainut vaihtoehto kaupunkiyhteistyölle.

 

Kupittaan monitoimihallin muuntaminen jäähallista palloiluhalliksi ei ole työryhmän mielestä optimaalinen ratkaisu. Se ei ole investointikustannuksiltaan merkittävästi edullisempi kuin uudisrakennus. Lisäksi pääasiassa jäähalliksi rakennetun tilan teknisessä muuntamisessa ei saavuteta samanlaista toimivuutta kuin sisäliikuntaan jo alun perin suunnitelluissa tiloissa. Suuriin yleisötilaisuuksiin jäähalli soveltuu hyvin. Harjoituskäytössä ongelmallista on tilan heikohko muunneltavuus. Lisäksi vaihtoehto vaatii uuden kaksirataisen harjoitusjäähallin rakentamisen. Mikäli harjoitusjäähalli rakennettaisiin Turkuhallin yhteyteen, lisäisi se kuitenkin merkittävästi Turkuhallin kilpailukykyä.

 

Messukeskuksen sijainti ja päiväkäytön vähäisyys rajoittavat vaihtoehdon houkuttelevuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. High Tech Centren ja Caribian ratkaisuilla oli kriittisiä estäviä tekijöitä. Myös Matkakeskus ja Impivaara todettiin hankalasti toteutettaviksi. Myöskään Impivaaran jalkapallohallin muuntaminen ei noussut työryhmän mielestä toteuttamiskelpoiseksi. Caribia Areenan ostaminen kokonaan liikuntakäyttöön ja uuden juhla-/ tapahtuma-areenan rakentaminen ei ole toteutuskelpoinen, sillä se ei pinta-alaltaan ja kapasiteetiltaan vastaa tarveselvitystä.

 

Eteneminen

 

Työryhmä esittää, että kaupunkihallitus päättäisi selvittää nopealla aikataululla ensisijaisena vaihtoehtona palloiluhallin sijoittamisen tekniset ja taloudelliset edellytykset kallioperään Puolalanmäen alle nykyisen pysäköintilaitoksen läheisyyteen.

Mikäli selvitys osoittaa, ettei toteutusedellytyksiä ole, tulisi uudisrakennuksen sijoittaminen Kupittaan alueelle jalkapallostadionin päätyyn paikoitusalueelle nostaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Työryhmä on pitänyt myös hallin sijoittamista Alfan alueelle tai Piispanristille kiinnostavina vaihtoehtoina

 

Työryhmä esittää, että hankkeelle varataan tulevalle vuodelle 2011 suunnittelumäärärahaa. Mikäli hanke toteutetaan yhteistyössä yksityisen kiinteistösijoittajan kanssa, on käynnistettävä neuvottelumenettely.

 

Lisäksi työryhmä esittää, että raporttiin pyydetään lausuntoja naapurikunnista ainakin Raisiolta ja Kaarinalta, jotka ovat osoittaneet mielenkiintoa hanketta kohtaan. Työryhmä esittääkin, että asia otetaan esille kuntayhteistyön neuvotteluissa kaupunginjohtajien kesken. Työryhmä ehdottaa, että lausuntoa raportista pyydetään ainakin asianomaisilta lautakunnilta (liikunta-, opetus-, kaavoitus-, rakennus- ja joukkoliikennelautakunta sekä tilaliikelaitoksen ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunnat) sekä muilta sidosryhmiltä ja käyttäjien edustajilta.

 

Lausuntokierroksen jälkeen tai sen aikana kaupunginhallitus voi ottaa kantaa, otetaanko palloiluhallihanke osaksi investointiohjelmaa ja hankesuunnitelman laatiminen voidaan käynnistää. Hankkeen lopullinen toteutumisaikataulu määräytyy talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelman mukaan. Koska kyseessä on yli 3 miljoonan euron hanke, hankesuunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto.

 

 

 

 

Liite 1 Arviointitaulukko

(Asteikko: heikko, tyydyttävä, kohtalainen, hyvä, erinomainen)

Kohde	Kriittisiä tekijöitä	Valmiusaste	Sijainti	Päiväkäyttö/ käyttömäärä	Synergiahyödyt	Taloudellisuus
Alfan liikuntakeskus, Raunistula		Erinomainen. Alueella on olemassa oleva kaava ja rakennusalaa riittävästi. Tontin koko riittää palloiluhallin tarpeisiin. Mukana on toimija, joka on valmis osallistumaan hankkeen rahoittamiseen.	Kohtalainen. Hanke täydentää olemassa olevaa liikuntakeskusta. Väestöpohjaa alueella on kohtalaisesti; keskustaan n. 2 km. Julkisen liikenteen saavutettavuus kohtalainen. Kevyen liikenteen kulku kohtalainen ja paranee, mikäli Aurajoen yli tehdään kävelysilta. Paikoitustilanne heikko, joten autopaikoitus pitää alueelle luoda Sijainnissa on potentiaalia, sillä henkilöautoliikenteen osalta alueelle tehdään parannuksia. Liikenteellisesti keskustaläheisyydestä huolimatta hiukan takaperoisesti tavoitettava.	Tyydyttävä. Alueella sijaitsee neljä koulua ja oppilaita (v. 2010) n. 1250. Opetustoimen näkökulmasta ei ole merkityksellinen paikka. Yliopisto on lähellä.	Hyvä. Hanke täydentää jo olemassa olevaa liikuntakeskusta. Hankkeen yhteydessä on mahdollista peruskorjata tai tehdä lisäinvestointeja vanhaan osaan.	Olemassa olevien pukuhuone-, ravintola-, sosiaali- ja varastotilojen käyttö laskee investoinnin kustannuksia
Caribian uudisrakennus		Heikko. Alueella on virkistysalueen kaava. Ehdotuksessa esitetty tonttivaihto on hidas prosessi ja esityksen mukaisena epärealistinen.	Kohtalainen. Väestöpohjaa alueella on melko paljon. Liikuntapaikkojen keskittymän näkökulmasta sijainti on kohtalainen. Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavuus on hyvä. Paikoituksessa voidaan hyödyntää olemassa olevia parkkipaikkoja, mutta vaatii lisäpaikoituksen rakentamista. Helsingintie muodostaa tavoitettavuuden esteen, toisaalta se myös tukee hyvää sijaintia.	Tyydyttävä. Alueella sijaitsee kolme koulua, joissa oppilaita (v.2010) noin 900. Opetustoimen näkökulmasta ei ole merkityksellinen paikka. Yliopisto on lähellä.	Kohtalainen. Mahdollinen hotellin tai yliopiston saama hyöty. Täydentää alueen ”kongressikeskusta”.
High Tech Centre	Alueelle ei mahdu tarveselvityksen mukainen toiminta. Tontti vain noin 50mx70m.	Hyvä. Aikataulullisesti ei rajoitteita. Kaavatilanne mahdollistaa rakentamisen esim. poikkeamispäätöksellä. Mukana aktiivinen toimijataho esim. rahoittajana.	Tyydyttävä. Hanke sijaitsee Kupittaan urheilupuiston välittömässä läheisyydessä. Väestöpohjaa alueella on tyydyttävästi. Julkisen liikenteen saavutettavuus on kohtalainen ja kevyen liikenteen saavutettavuus hyvä. Paikoitusalue on varsin ongelmallinen ja tontille ei mahdu lisää maanpäällistä parkkeerausta. Muut palvelut (esim. ravintola) eivät sijaitse välittömässä läheisyydessä.	Kohtalainen. Alueella sijaitsee kuusi koulua, joissa oppilaita (v.2010) n. 1500). Amk ja business centerit välittömässä läheisyydessä.	Heikko.
Impivaaran liikuntakeskus		Heikko. Selkeää tonttia tai konseptia ei ole.	Tyydyttävä. Tukee Impivaaran liikuntakeskuksen kokonaisuutta ja luo alueesta entistä monipuolisemman liikuntakeskittymän. Väestöpohjaa alueella on kohtalaisesti. Julkisen liikenteen saavutettavuus on hyvä, kuten myös kevyen liikenteen. Kevyt liikenne jäänee toissijaiseksi, sillä sijaitsee kaukana isoista asukaskeskittymistä. Vaatii paikoitusta välittömään läheisyyteen, mutta osin muita paikoitustiloja voidaan hyödyntää.	Heikko. Alueella sijaitsee kaksi koulua, joissa on (v.2010) n. 450 oppilasta	Heikko. Täydentää jo olemassa olevaa liikuntakeskusta
Impivaaran jalkapallohallin muuntaminen		Heikko. Vaatii tuekseen uuden sisäharjoitteluhallin jalkapallolle. Rakenteiden toimivuus ja muut rakennustekniset asiat tutkimatta.	Tyydyttävä. Tukee Impivaaran liikuntakeskuksen kokonaisuutta. Väestöpohjaa alueella on kohtalaisesti. Julkisen liikenteen saavutettavuus on hyvä, kuten myös kevyen liikenteen. Kevyt liikenne jäänee toissijaiseksi, sillä sijaitsee kaukana isoista asukaskeskittymistä. Vaatii paikoitusta välittömään läheisyyteen, mutta osin muita paikoitustiloja voidaan hyödyntää.	Heikko. Alueella sijaitsee kaksi koulua, joissa on (v.2010) n. 450 oppilasta		Vaatii uuden jalkapallohallin rakentamisen
Kupittaan alue (päätykatsomo tai Kupittaa 3 hiekkakenttä)		Kohtalainen. Vaatii kaavamuutoksen, mutta kaavoituksessa alue jo merkitty virkistys- ja liikuntakäyttöön.	Hyvä. Alueella suuri väestöpohja ja sopiva ikärakenne. Alue on liikuntakeskittymä ja antaa toiminnallisia etuja. Parkkipaikkoja kohtuullisesti, tosin uudisrakennus vähentää olemassa olevia parkkipaikkoja. Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavuus hyvä. Kupittaa opetustoimen 2. vaihtoehto.	Hyvä. Alueella sijaitsee 9 oppilaitosta, joissa on (v.2010) n. 2500 oppilasta. Yliopisto lähellä.	Hyvä. Saatavissa etuja mm. kunnossapitohenkilöstön yhteiskäytön osalta. Mahdollisesta päätykatsomosta saatavat hyödyt.
Kupittaan monitoimihallin muuntaminen		Kohtalainen. Vaatii rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen ja lisäksi uudisrakentamisena kaksirataisen jäähallin sijoittamisen.	Hyvä. Alueella suuri väestöpohja ja sopiva ikärakenne. Alue on liikuntakeskittymä ja antaa toiminnallisia etuja. Parkkipaikkoja kohtuullisesti. Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavuus hyvä. Kupittaa opetustoimen 2. vaihtoehto.	Hyvä. Alueella sijaitsee 9 oppilaitosta, joissa on (v.2010) n. 2500 oppilasta. Yliopisto lähellä.	Heikko/ hyvä. Saatavissa etuja liikuntakeskittymästä. Arveluttavaa on toisen lajiryhmän suhtautuminen muutokseen.	Muunneltavuuden vaatimus ei toteudu helposti. Toiminnallisesti ja teknisesti ei toteutukseltaan vastaa normaalia uudisrakennettua palloiluhallia.
Messukeskus, Artukainen		Erinomainen. Maa-alue väljä ja kaavatilanne valmis.	Heikko. Alueen väestöpohja on vähäinen. Muita liikuntapaikkoja lähellä on vain Turkuhalli. Julkisen liikenteen saavutettavuus tällä hetkellä heikko. Kevyen liikenteen saavutettavuus on toissijaista, sillä sijaitsee kaukana asukaskeskittymistä. Paikoitustilanne erinomainen. Ravintola ja hotelli välittömässä läheisyydessä.	Heikko. Alueella sijaitsee kaksi koulua, joissa oppilaita (v.2010) n. 450.	Hyvä. Artukaisten alueen laajempi kehittäminen. Yhteiskäyttömahdollisuus Turkuhallin ja Messukeskuksen kanssa.	Ei tue kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta
Matkakeskus, läntinen keskusta		Heikko. Selkeää tonttia tai konseptia ei ole.	Erinomainen. Alueen väestöpohja on suuri ja sijainti keskeinen. Julkisen liikenteen näkökulmasta sijainti on keskeinen ja aivan julkisen liikenteen solmukohdassa. Kevyen liikenteen saavutettavuus on hyvä, vaikka keskusta-alue luo kevyelle liikenteelle haasteita. Keskusta-alue opetustoimen pääprioriteetti.	Erinomainen. Alueella sijaitsee 15 koulua, joissa oppilaita (v.2010) n.6000	Hyvä. Onnistuessaan luo uudenlaisen ja elävän konseptin.
Puolalanmäen kallioperä, keskusta		Melko heikko. Vaatii kaavan muutoksen, mutta kaavallisesti lähtökohdat ovat selkeät.	Erinomainen. Alueen väestöpohja on suuri ja sijainti keskeinen. Julkisen liikenteen näkökulmasta sijainti on keskeinen ja aivan julkisen liikenteen solmukohdassa. Paikoituksessa saadaan synergiahyötyjä jo olemassa olevasta maanalaisesta parkista. Kevyen liikenteen saavutettavuus on hyvä, vaikka keskusta-alue luo kevyelle liikenteelle haasteita. Keskusta-alue opetustoimen pääprioriteetti.	Erinomainen. Alueella sijaitsee 15 koulua, joissa oppilaita (v.2010) n.6000	Hyvä. Mahdollinen keskusta-alueen elävöittäminen ja P-Louhen muodostama synergia.
Sorttamäki, Hirvensalo		Heikko. Suunnittelu vielä yleiskaavavaiheessa	Heikko. Alueen väestöpohja kohtuullisen pieni. Kevyen liikenteen saavutettavuus toissijaista, sillä sijaitsee kaukana käyttäjistä. Julkisen liikenteen saavutettavuus kohtalainen. Paikoitus rakennettava	Heikko. Alueella sijaitsee 1 koulu.	Heikko.
Piispanristin Lähde, Piispanristi, Kaarina		Erinomainen. Maa-alue väljä ja kaavatilanne valmis	Tyydyttävä. Alueen väestöpohja kohtuullisen pieni. Kevyen liikenteen saavutettavuus toissijaista, sillä sijaitsee kaukana käyttäjäkunnasta. Julkisen liikenteen ja henkilöautojen saavutettavuus hyvä. Paikoitustilanne erinomainen.	Heikko. Alueella sijaitsee 1 koulu.	Hyvä. Alueellisen vapaa-aikakeskittymän syntyminen, kuntarajat ylittävä yhteistyö.	Voidaan hyödyntää muiden tilojen pukuhuone-, ravintola-, sosiaali- ja varastotiloja.