Liite 1, asia

Liikuntatoimi Hirvensalo II –yhtenäiskoulun suunnittelussa / tarveselvitys

 

Alaviitteet:

1) Opetusministeriön tukema, Nuoren Suomen tuottama Koulupihat lähiliikuntapaikkoina –opas määrittelee lähiliikuntapaikat seuraavasti: ”Yleisesti määriteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan kaikkien väestöryhmien vapaaseen käyttöön tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on edistää erityisesti lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Hyvä lähiliikuntapaikka on monikäyttöinen, viihtyisä ja sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla… Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi mm. korkean käyttöasteensa takia. Koulupihaan sijoitettu lähiliikuntapaikka palvelee niin koulun välitunti- ja opetuskäyttöä kuin iltapäiväkerhotoimintaakin. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat useimmiten asuinalueiden keskellä, joten ne ovat helposti lasten ja muiden alueen asukkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin.” Opas löytyy sähköisenä verkosta osoitteesta http://www.koulupihatlahiliikuntapaikkoina.info/index.htm

2) Muun muassa Koulupihat lähiliikuntapaikkoina –oppaan luvussa 5 tai opetusministeriön Kerro koulustasi –kouluympäristöhankkeen verkkotietopaketissa kerrataan vanha koulurakentamisen normi koulupihan sekä leikki-/pelikenttien mitoituksista:

”Koulurakentamista säätelevä normitus on purettu myös pihojen osalta. Kunnat ja koulujen ylläpitäjät voivat nyt vapaammin päättää, millaisia tiloja koulun tarpeiden ja painotusten perusteella rakennetaan.
Vanhat suunnittelu- ja mitoitusohjeet ovat kuitenkin edelleen käyttökelpoisia suosituksia määritettäessä mm. pihan kokoa ja eri alueita. Koulutontin koon mitoituksessa on käytetty seuraavaa ohjearvoa: pinta-alaksi tarvitaan 1,5 hehtaarin perusala + 20 m2/oppilas. Jos koulussa on esimerkiksi 500 oppilasta, on tontin pinta-ala: 15 000 m2 + 500 x 20 m2 = 25 000 m2 = 2,5 ha. Tätä ohjearvoa pienempi tontti riittää, jos koulutontille ei tarvitse rakentaa leikkikenttää (jos sellainen jo sijaitsee esimerkiksi läheisessä puistossa).

Peruskoulun vuosiluokkien 1 - 6 (ala-asteen) leikkikentäksi tarvitaan 2 400 m2:n alue (40 x 60 m2), ja jos perusopetusryhmiä on yli 19, tarvitaan näitä kenttiä kaksi. Tärkeätä olisi järjestää 60 m:n pituinen juoksurata leikkikentän yhteyteen. Peruskoulun yläasteella tarvitaan ainakin yksi 2 400 m2:n kokoinen pelikenttä. Lukion kentäksi tulisi mitoittaa 4 000 m2:n alue (50 x 80 m2). Huomattava kuitenkin on, että kenttien tarve voidaan tyydyttää myös koulun läheisillä yleisillä kentillä.” Tämä suora lainaus on Kerro koulustasi –hankkeen verkkotietopaketin koulupihaosiosta (2003) verkko-osoitteesta http://www.edu.fi/projektit/tammi/kerrokoulustasi/ymparisto/koulupiha.html#pihanmitoitus. Nuoren Suomen opetusministeriön tuella tekemä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina –opas (2006) löytyy sähköisenä puolestaan osoitteesta http://www.koulupihatlahiliikuntapaikkoina.info/

 

3) ”Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus”, s. 55, Nuori Suomi opetusministeriön tuella 2007. Lasten liikuntapaikkojen sijoittumisen tärkeydestä arkisen toimintapiirin läheisyyteen ks. myös esim. Karvinen ja Norra, toim: Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, s. 20, Nuori Suomi, opetusministeriö ja Rakennustieto 2002. 500 metrin säännöstä yleisemmin käveltävyydessä ks. esim. Hentilä ja Joki-Korpela: ”Liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa”, s. 42-45, Oulu yliopiston arkkitehtuurin osasto 2004.