Liikuntasuunnittelija Terhi Anttila ja järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku:

Palloiluhallien ja sisäliikuntatilojen vuorot tulevalle talvikaudelle jaetaan kesällä. Talvikaudelle syksy 2009-kevät 2010 vuorot on juuri jaettu. Liikuntalautakunnalle tuodaan nyt tiedoksi vuorojaossa käytetyt periaatteet. Vuorojaon periaatteita kokonaisuudessaan muokataan liikuntalautakunnan uuden strategian mukaisiksi syksyllä 2009.

Tässä yhteydessä vuorojakoprosessia kuvataan aluksi yleisellä tasolla, mutta esittelyn pääpaino on sisäliikuntasalien eli palloiluhallien ja koulujen salien käyttövuorojen jakoperusteissa.

Vuorojaosta yleisesti

Liikuntatoimen johtosäännön mukaan lautakunnan tehtävänä on huolehtia liikunta- ja ulkoilupalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa liikunta- ja ulkoilutoimintaa. Turun kaupunki ylläpitää yli 300 liikuntapaikkaa, joista n. 100 liikuntapalvelukeskus ylläpitää ja joista valtaosaan liikuntapalvelukeskus jakaa liikunnan käyttövuorot. Lautakunnan tehtävä on päättää yleisistä periaatteista, joiden mukaan asiakaspalveluyksikössä jaetaan liikuntapaikkojen käyttövuorot.

Lautakunta on kokouksessaan 27.11.2001 vahvistanut yleiset periaatteet liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteista. Tällöin liikuntajohtaja on todennut, että vuorojakoperiaatteita tulisi tarkastella perusteellisemmin kerran vaalikaudessa, erityisesti suhteessa liikuntalautakunnan strategiaan, mutta tämä asia ei ole toteutunut. Vuorojakopolitiikkaa ei lautakuntatasolla vuoden 2001 jälkeen ole käsitelty.

Tämän lisäksi sisäinen tarkastus on yhteistyössä liikuntapalvelukeskuksen kanssa pyrkinyt selvittämään liikuntavuorojen jakoperusteita sekä tilojen käyttöä. Sisäisen valvonnan näkökulmasta riskinä liikuntatilojen osalta on tehoton käyttö.  Tarkastuksen mukaan riskienhallinta on puutteellista ainakin siltä osin, että hallintokunnassa ei ole kiinnitetty huomiota liikuntatilojen jakoperusteita koskevien ohjeiden ajantasaisuuteen. Tarkastajille on annettu kevään 2008 aikana tyydyttävä vastine, jonka jälkeen sisäinen valvonta on ilmoittanut jälkiseurannan olevan kevään 2009 aikana.

Liikuntatilat

Liikuntatilat ovat vuorojaon näkökulmasta jaettu ryhmiin: a) palloiluhallit ja koulujen liikuntasalit, b) jäähallit ja c) jalkapallohalli sekä ulkokentät. Liikuntajärjestöt käyttävät näiden tilojen käyttövuoroista n. 90 %.

Suomen Palloliiton Turun piiri jakaa vuosittain kaupungin liikuntastrategian suuntaisesti asiakkaiden harjoitus- ja otteluvuorot Turun kaupungin ylläpitämille nurmi-, keinonurmi- ja hiekkakentille sekä Impivaaran jalkapallohalliin. Sopimuksessa on määritelty jaettavissa olevat käyttötunnit. Sopimuksen ulkopuoliset ajat jakaa liikuntapalvelukeskuksen vuorovarausyksikkö. Pallopiiri jakaa vuorot liikuntapalvelukeskuksen hyväksymän pisteytysmenettelyn avulla ja painopiste vuorojaossa tulee olla nuorten urheilijoiden kehittymisessä.

Vastaavanlainen sopimus on tehty Turun Nuorisokiekon kanssa jääajan jakamisesta liikuntapalvelukeskuksen osoittamille käyttötunneille Varissuon ja Impivaaran jäähalleihin sekä Kupittaan kilpahalliin. Nuorisokiekko jakaa käyttötunnit pääosin turkulaisille juniorijääurheilijoille. Sopimuksen ulkopuoliset jääajat jäävät liikuntapalvelukeskuksen vuorovarausyksikön jaettavaksi.

Koulujen salit ja palloiluhallit ovat edellä mainituista liikuntatiloista pitkälti ainoa suuri merkittävä liikuntapaikkaryhmä, jolle ei ole ollut ajantasaisesti liikuntalautakunnassa päivitettyjä vuorojakoperiaatetta. Näissä tiloissa liikutaan vuoden aikana lähes miljoona käyntikertaa.

Vuorojen jako sisäsaleihin SPL:n ja Nuorisokiekon käyttämien pisteytyksen mukaisesti ei ole mielekästä, sillä hyvin eritasoisten salien monenkirjavat käyttäjäryhmät eivät ole yhtä lailla vertailtavissa kuten esim. jalkapalloseurat ja -joukkueet keskenään. Samasta syystä salien ja hallien vuorojakoperiaatteet tulisi päivittää riittävän usein vastaamaan alati muuttuvia olosuhteita (liikuntapaikkarakentaminen, lajien muuttuva kirjo).

Palloiluhallien ja koulujen salien vuorojaon taustaa

Vuorojako on tukeutunut liikuntatoimen strategiaan, vanhoihin jakoperusteisiin, vuorohakemuksissa ilmeneviin tarpeisiin (käyttäjäryhmien ikä, sarjataso, alueellisuus, erityistarpeet) ja jaettavissa oleviin liikuntaolosuhteisiin. Tämän lisäksi käytännössä vuorojako on perustunut paljolti hakemuksia käsittelevien henkilöiden vankkaan kokemukseen tehtävästä ja laajaan eri lajien tuntemukseen. Vakiovuorohakemuksia ovat käsitelleet varaussihteeri, asiakaspalveluyksikön esimies ja liikuntapaikkamestari, joka on työstänyt ns. sisäiset ohjeet jakoperiaatteista lautakunnan vahvistamien jakoperusteiden pohjalta.  Vahvistettujen vuorovarausten näkyminen internetissä on lisännyt avoimuutta ja helpottanut vapaana olevien vuorojen hyödyntämistä.  

Suurin osa koulujen liikuntasalien käyttötunneista käytetään lasten ja aikuisten harrastetoimintaan. Urheiluseurojen lisäksi saleja käyttävät useat työpaikkaporukat ja vapaat harrasteryhmät, joten saleissa liikkuu suuri määrä turkulaisia. Edellytykset saada toiveita vastaava tila on melko hyvä, koska hakemuksessa on mahdollisuus esittää useampi toive halutun tilan suhteen.  Lisäksi jo pitkään toimintaansa pyörittäneet seurat ja vapaat sidosryhmät osaavat hakea toimintaansa vastaavia tiloja.

Suurempien salien ja palloiluhallien osalta tilanne sen sijaan on haastavampi, sillä hakijoita on niukkoihin tiloihin nähden moninkertaisesti. Lisäksi vuosittaisia muutoksia vuorojakoon aiheuttaa mm. joukkueiden määrä, muutokset lajikirjossa sekä turkulaisessa kilpamenestyksessä. Esimerkiksi nousu sarjatasolla aiheuttaa paineita harjoitusvuoroissa. Vuorojakoon vaikuttavat ongelmat sisäliikuntatilojen osalta kulminoituvatkin ensisijaisesti isoihin saleihin ja palloiluhalleihin. Ongelmana on mm. nykyisten olosuhteiden osalta kilpa- ja harjoittelutoiminnan yhdistäminen:

• riittävällä katsomolla varustettuja isoja peliareenoita on vähän, tämän vuoksi pelien sovittaminen aikataulullisesti voi olla hankalaa (esim. pelien päällekkäisyys)
• joukkueilla on tietyt kotikentät, joilla kyseisen joukkueen pitäisi päästä harjoittelemaan kotiedun saamiseksi
• yhden illan ottelu vie alta monta harjoitusvuoroa

Lisäksi esim. Caribian 994-hallin osalta pelien sovittaminen on ongelmallista Caribian omien toimintojen takia.

Vuorojaossa on myös huomioitava eri lajien harjoitusten järkevä ajoittaminen eri halleissa. Esimerkiksi saman joukkueen ei ole mielekästä harjoitella peräkkäisinä päivinä ja toisaalta mm. salibandyharjoitukset olisi hyvä laittaa perätysten kaukalon rakentamisen/purkamisen välttämiseksi. Haasteita luovat myös lajiliittojen määrittämät kilpailutoiminnan suositukset ottelupaikoille. Myös lajien määrä on merkittävästi kasvanut, mikä on vaikeuttanut lajiin soveltuvien tilojen löytymistä.

Ongelmia aiheuttaa myös se seikka, että suosituin harjoitteluajankohta hakemuksissa asettuu arki-iltoihin, erityisesti maanantai-torstaihin klo 17–21 ajoille. Ennen klo 17:ä harjoittelijat, ohjaajat tai lapsiaan harjoituksiaan tuovat vanhemmat eivät yleensä ehdi paikalle ja klo 21 jälkeen alkavat harjoitukset puolestaan päättyvät melko myöhään. Perjantain ja viikonloppujen suosiota harjoitusaikoina vähentää sekä viikonloppuihin keskittyvät pelit että myös muut, yleensä viikonloppuihin osuvat harrastajien ja urheilijoiden menot. Tämä rajoittaa isojen tilojen käyttöaikoja entuudestaan.

Palloiluhallien ja koulujen salien vuorojaon periaatteet kaudelle 2009–2010

Nyt esiteltävät päivitetyt vuorojakoperiaatteet kauden syksy 2009-kevät 2010 vuoroihin eivät tee suurta muutosta aikaisempiin käytäntöihin. Periaatteisiin ja erityisesti vuorovarausyksikön käyttöön tuleviin ohjeistuksiin on kuitenkin tehty aikaisempiin vuosiin nähden merkittäviä täsmennyksiä, joiden odotetaan olevan apuna niin vuoroja jaettaessa kuin takeena tasapuolisuudesta samankaltaisia liikkujaryhmiä kohtaan sekä lisäämässä avoimuutta tilojen käyttäjien suuntaan. Muun muassa riittävien tilojen puute sekä hyvinkin lyhyellä aikataululla tapahtuvat muutokset liikuntatiloissa (koulujen omat peruutukset, muutokset otteluaikatauluissa jne.) vaikuttavat siihen, että vuorojaosta päättävillä henkilöillä on säilytettävä loppukädessä harkinnanvaraisuus ja joustovara vuoroja myönnettäessä.

Vuorojakoperiaatteiden tavoitteena on käytön tehokkuus, tasapuolinen kohtelu, harraste- ja kilpailutoiminnan mahdollistaminen ja mahdollisimman suuri ”liikkeen ” ja liikunnan määrä. Toisin sanoen tavoite on löytää oikea tila oikealle käyttäjäryhmälle.

Vuorojakoperiaatteiden yleisistä periaatteista merkittävin on alle 20-vuotiaiden harjoitusten sijoittaminen ennen klo 20:tä. Vuoroja jaettaessa merkitystä on myös sillä, onko ryhmän laji varsinainen sisäliikuntalaji vai ns. oheisharjoite. Lisäksi yksittäistapauksissa järjestöliikunnan ja omatoimisen liikunnan etujen mennessä ristiin, vuoron myöntämisestä päättävät keskenään osastojen esimiehet.

Yleisesti vuorojakoperiaatteiden päivittämisessä on lähdetty liikkeelle erilaisista taustamuuttujista. Näitä ovat liikuntatilakohtainen luokittelu, lajiluokittelu sisäliikuntalajeihin ja oheisharjoitteisiin, käyttäjäryhmän ikä ja sarjataso. Sarjataso vaikuttaa lähinnä ns. huippu- ja kilpailusalien käyttövuorojen jakamiseen. Siinä, minkä tasoinen joukkue kussakin tilassa harjoittelee, poikkeuksen aiheuttaa lajien välinen arviointi, sillä kaikki sisällä harrastettavat lajit eivät lähde samalta viivalta paikallisen, kansallisen ja kansainvälistä menestystä ja merkitystä mitattaessa.

Liikuntapalvelukeskuksen seikkaperäisempään käyttöön tulevissa ohjeistuksissa huomiota on kiinnitetty myös kunkin lajin sopivuudesta kulloinkin käytössä oleviin liikuntatiloihin. Tämän lisäksi vuorojakohenkilökunnalla on mahdollisuus käyttää harkinnanvaraisuutta ja ammattitaitoaan arvioidessaan muita relevantteja seikkoja kuten käyttäjien erityistarpeita.

Liite 1Vuorojaon periaatteet

Kohtalaisen suureksi ongelmaksi nousee vuorojen käyttämättä jättäminen ilman ilmoitusta. Tällaisia vuoroja on viikoittain salissa kymmeniä tunteja. Erityisesti ongelma koskee alle 20-vuotiaiden vuoroja, jotka ovat maksuttomia. Vuorojaon yhtenä tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä. Olennaista tilojen käytön tehostamisessa on nimenomaan se, että todellinen käyttöaste on korkea. Koska kulunvalvonta on kuitenkin haasteellista, käyttämättä jääneiden vuorojen kontrollointi on jäänyt vähäiseksi. Erilaisia keinoja todellisen käytön tehostamiseksi ovat esimerkiksi sanktiomaksut, vuorojen vähentäminen väärinkäytöksen jälkeen, tiedottaminen ja käyttäjien oma sosiaalinen kontrolli. Käyttämättä jätettyjen vuorojen kontrollointiin tullaan palaamaan vuoroperiaatteiden päivityksen ja hinnaston yhteydessä.

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

EhdotusLiikuntalautakunta merkitsee vuorojaossa käytetyt periaatteet tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.