Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta22021.05.20192
Kaupunkiympäristölautakunta23628.05.201913

5660-2018 (10 03 00)

Suunnittelutarveratkaisu; Omakotitalo ja talousrakennus, os. Kalliolantie 171, Kakskerta (S 2018-612)

Tiivistelmä:

Hakemus koskee omakotitalon ja talousrakennuksen uudisrakentamista Kakskerrassa sijaitsevalle ennestään rakentamattomalle tilalle. Hakija on kaupunkiympäristötoimialan ohjeistuksen mukaisesti muuttanut hakemustaan. Naapuri on jättänyt hakemuksesta muistutuksen. Hakemusta esitetään hyväksyttäväksi.

Kylk § 220

Kaupunkiympäristötoimiala, ympäristölakimies Nina Mattila 17.5.2019:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Brinkalan kylän (407) Simpukka-niminen tila rek.nro 1:454, rakennuspaikan pinta-ala on 6400 m2.

Osoite: Kalliolantie 171

Hakija

XXXXX

Rakennushanke

- Omakotitalo

263,5 k-m2, I kerros.

- Autokatos /varasto 32,5 k-m2.

Kaavoitustilanne

YLEISKAAVA/OSAYLEISKAAVA

Alueella on vireillä osayleiskaavan laatiminen.

Kaupunginhallituksen 8.5.2017 hyväksymässä luonnoksessa rakennuspaikkaa koskee merkintä MA: Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen.

Valmistellussa osayleiskaavaehdotuksessa tilan pohjoisosaa koskee merkintä:

AT-1: Kyläalue. Olemassa oleva asutuskeskittymä tai sellaiseksi soveltuva alue. Alue on tarkoitettu maaseutumaiseen ja kylämäiseen asumiseen sekä sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille. Rakentaminen alueelle edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Hakemuksen liitteeksi tulee esittää lähiympäristön alueellinen suunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa vesihuolto, ajotiet, pyöräily- ja ulkoilureitit, virkistystarpeet sekä maiseman ja rakennetun ympäristön arvot. Hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa muualla kuin rantavyöhykkeellä.

Rakentamisen tulee perustua 6.11.2017 voimassa olleeseen tilajaotukseen. Rakennuspaikkojen muodostaminen kyläalueella voidaan sallia alueeseen sisältyvän tilan maapinta-alaa kohden seuraavasti:

- yksi rakennuspaikka 0,2 hehtaarin - alle 1 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- kaksi rakennuspaikkaa yli 1 hehtaarin - alle 5 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- kolme rakennuspaikkaa yli 5 hehtaarin - alle 10 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- neljä rakennuspaikkaa yli 10 hehtaarin - alle 15 hehtaarin suuruisilla tiloilla

- viisi rakennuspaikkaa yli 15 hehtaarin suuruisilla tiloilla.

Rakennetun rakennuspaikan pinta-alaksi tulee jäädä vähintään 1500 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikalle, joka ei sijaitse rantavyöhykkeellä, saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 400 k-m² sekä lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia enintään 150 k-m². Rantavyöhykkeellä sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 150 k-m² sekä saunarakennuksen 25 k-m², vierasmajan 20 k-m² ja muita talousrakennuksia enintään 50 k-m². Rantavyöhykkeen alle 2000 m²:n rakennuspaikoilla asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 k-m² ja yli 5000 m²:n rakennuspaikoilla enintään 200 k-m. Rantavyöhykkeestä määrätään yleismääräyksissä.

Rantavyöhykkeellä uusien rakennuspaikkojen muodostaminen edellyttää kantatilaselvitykseen perustuvaa jäljellä olevaa rakennusoikeutta.

Tilan eteläosaa koskee merkintä:

MA-1: Maisemallisesti arvokas peltoalue. Maisemallisesti arvokas maatalouden muovaama alue, jonka säilyminen avoimena on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alue on valtaosin peltoa, niittyä tai laidunta, mutta se voi sisältää myös metsäsaarekkeita, kalliokumpareita, ruovikkoa ja muuta kasvillisuutta. Alueen säilyminen viljely- tai laidunnuskäytössä on toivottavaa. Alueella sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen vähintään 150 metrin etäisyydellä rannasta.

MAAKUNTAKAAVA

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama.

M: Maa- ja metsätalousvaltainen alue

Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun.

SUUNNITTELUMÄÄRÄYS

Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 §:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta.

Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Hakemuksesta on tiedotettu kirjeitse naapureille. Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen hakijan ensimmäisestä suunnitelmasta ja hakijan uusista suunnitelmista. Naapurikiinteistön 853-407-1-568 omistaja jätti kummastakin suunnitelmasta muistutuksen. Hakija on antanut muistutuksiin vastineensa.

Asianosaisten laajempi kuuleminen ei ole tarpeen (MRL 173 § ja MRA 86 §).

Päätöksen perustelut

Rakennuspaikalle on vuonna 2003 ja vuonna 2008 myönnetty suunnittelutarveratkaisu II-kerroksisen 280 k-m2:n asuinrakennuksen rakentamiseksi tilan itäreunan läheisyyteen. Suunnittelutarveratkaisua vastaavaa rakennuslupaa on haettu määräajassa, mutta rakennusta ei ole rakennettu eikä rakennuslupa ole enää voimassa. Nyt käsittelyssä oleva hakemus on koskenut ensin kahden asuinrakennuksen rakentamista tilalle. Suunnitelmista on kuultu naapureita ja naapurikiinteistön 853-407-1-568 omistaja jätti muistutuksen.

Osayleiskaavaluonnoksessa koko tila on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi, jolla sallitaan vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Osayleiskaavan valmistelija ja maisema-arkkitehti ovat kuitenkin arvioineet, että tilan pohjoisosan voisi osayleiskaavassa osoittaa kyläalueeksi ja näin ollen osayleiskaavaehdotukseen on tehty tilaa koskeva muutos. Hakijaa on ohjeistettu muuttamaan suunnitelmiaan siten, että asuinrakennuksen paikka on siirretty tilan luoteisosaan ja lupaa haetaan vain yhdelle asuinrakennukselle, jossa voi olla enintään kaksi asuntoa. Muuttuneista suunnitelmista on kuultu naapureita. Naapurikiinteistön 853-407-1-568 omistaja jätti muistutuksen.

Uudemmassa suunnitelmassa (11.4.2019 päivätty asemapiirros) osoitettu rakennuksen paikka on kaupunkiympäristötoimialan hakijalle antaman ohjeistuksen mukainen ja on katsottu maisema-arvot huomioon ottavaksi. Kiinteistön pohjoisrajan läheisyydessä on sähköjohto ja maanalainen kaapeli, joiden sijainti tulee huomioida rakennuslupavaiheessa. Asian valmistelija ja toinen ympäristölakimies ovat tehneet 10.5.2019 asian valmisteluun liittyvän paikalla käynnin rakennuspaikan arvioimiseksi. Kyseessä on n. 200 metrin päässä Kakskerranjärvestä sijaitseva tila, jolla ei ole omaa rantaa tai rantaoikeutta. Maasto on järven suuntaan melko tasaista ja välissä on puustoa. Rakentamisen ei katsota tukeutuvan siten rantaan, että asia tulisi käsitellä poikkeamispäätöksenä. 

Hakija on ilmoittanut ensisijaisesti liittävänsä kiinteistön vesiosuuskunnan paineviemäriin ja vesijohtoon. Mikäli liittyminen ei ole mahdollista, hakija ottaa talousveden porakaivosta ja on esittänyt vaihtoehtoisen jätevesienkäsittelyjärjestelmän asemapiirroksessa. Ympäristönsuojelun mukaan jätevesiratkaisu täyttää hajajätevesiasetuksen (157/2017) mukaiset puhdistustehovaatimukset. Ympäristönsuojelu kuitenkin huomauttaa, että imetyskentän kyky pidättää fosforia heikkenee nopeasti, mitä voidaan korjata erillisellä fosforinpoistoyksiköllä. Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset eivät täyty umpitankin vähimmäissuojaetäisyyden osalta, koska etäisyys tontin rajaan tulee olla vähintään viisi metriä. Lisäksi ympäristönsuojelu huomauttaa, että mikäli talousvesi hankitaan vesijohtoverkoston sijasta omasta talousvesikaivosta, tulee jätevesijärjestelmän sijaita vähintään 20-50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista maasto-olosuhteet huomioiden niin, etteivät jätevedet missään olosuhteissa kulkeudu talousvesilähteenä käytettävään kaivoon. Mikäli rakennuslupavaiheessa todetaan, että liittyminen paineviemäriin ei ole mahdollista, tulee hakijan osoittaa jätevesienkäsittely ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti myös etäisyyksien osalta, mikäli hänelle ei erillisestä hakemuksesta myönnetä poikkeusta ympäristönsuojelumääräysten mukaisista vähimmäisetäisyyksistä.

Rakentamisella ei aiheuteta haittaa kaavoitukselle, tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuteta haitallista yhdyskuntakehitystä, rakentaminen on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista (MRL 137 §).

Liite 1Asemapiirros 11.4.2019

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Naapurin 1. muistutus 29.3.2019

Oheismateriaali 3Naapurin 2. muistutus 6.5.2019

Oheismateriaali 4Hakijan vastine 17.5.2019

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää, että hakemuksen ja 11.4.2019 päivätyn asemapiirroksen mukainen rakentaminen täyttää suunnittelutarvealueen erityiset rakennusluvan myöntämisedellytykset.

Samalla päätetään, että hakijalta peritään suunnittelutarveratkaisun johdosta rakennusvalvontataksan 3.1 §:n mukaisesti 900 euroa sekä naapurien kuulemisesta 70 euroa/kuultava kiinteistö. Yhteensä 1180 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta lukien. Vastaavaa rakennuslupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Mannin Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Asian esitteli maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Kylk § 236

Pöydältä 21.5.2019 § 220.

PäätösAsia pantiin pöydälle Peltosen Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.


Liitteet:

Kylk § 220
Liite 1:Asemapiirros 11.4.2019

Kylk § 236
Liite 1:Asemapiirros 11.4.2019