Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkiympäristölautakunta908.01.20199

7874-2012 (613, 627, 021)

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vähäheikkiläntie 37:n asemakaavanmuutoksesta tehtyihin valituksiin

Tiivistelmä:

Korkein hallinto-oikeus on kaupungin valituksesta kumonnut Turun hallinto-oikeuden päätöksen, jolla se valitusten johdosta kumosi kaupunginvaltuuston Vähäheikkiläntie 37:n asemakaavan muuttamista koskeneen päätöksen.

Kylk § 9

Konsernihallinto, kaupunkisuunnittelu, johtava asiantuntija Satu Lehto 27.12.2018:

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2017 § 13 asemakaavanmuutoksen Vähäheikkilän kaupunginosan tontille 6.-14 sekä Askaistenpuiston alueelle osoitteessa Vähäheikkiläntien 37. Asemakaavanmuutoksella mahdollistettiin asuinkerrostalojen rakentaminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Tontin länsireunaan sijoitettiin jalankulku- ja huoltoyhteys Askaistenpuistoon. Rakennusoikeus (6200 k-m2) oli sama kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

Valtuuston päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka 20.3.2018 kumosi valtuuston päätöksen. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan meluselvityksiä ei ole ollut osallisten käytettävissä siten, että heillä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus niiden pohjalta ottaa kantaa kaavan sisältöön ja lausua siitä mielipiteensä. Keskeisenä perusteena oli se seikka, että liikennemeluselvitystä oli päivitetty nähtävillä olon jälkeen, koska alkuperäinen meluselvitys on perustunut erilaiseen kaavaratkaisuun kuin nähtävillä ollut kaavaehdotus. Hallinto-oikeuden päätös ei ollut yksimielinen.  

Kaupunginjohtaja päätti 11.4.2018 § 70, että kaupunki hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen. Kaupungin valituksessaan esittämien perustelujen mukaan aito vuoropuhelu kaavan sisältökysymyksistä, niiden arviointiin liittyvistä tarpeellisista selvityksistä ja kaavan vaikutuksista ei toteudu, jos hallinto-oikeuden tulkinta hyväksytään, sillä se kohdistaa huomion kokonaisuuden kannalta epäolennaiseen. Äänestyslausunnossa puolestaan oli hyvin arvioitu vuorovaikutusta kokonaisuutena ja nimenomaan suhteessa vuorovaikutuksen perimmäiseen tarkoitukseen.

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen ja palauttanut valtuuston päätöksen uudelleen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi muilta kuin vuorovaikutusta koskevin osin. Perustelujen mukaan vuorovaikutuksen lainmukaisuuden toteutumisen edellytyksenä ei ole se, että osalliset ovat voineet lausua mielipiteensä kaikista kaavaa varten laadituista selvityksistä vaan se, että osallisilla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavan vaikutuksista. Molemmissa meluselvityksissä on päädytty samankaltaisiin johtopäätöksiin suunniteltujen kerrostalojen ääneneristävyysvaatimusten osalta. Näin olen osallisilla on ollut riittävä mahdollisuus lausua tieliikennemelun vaikutuksista, vaikka osallisille ei ole varattu tilaisuutta lausua nähtävillä olon jälkeen päivitetystä meluselvityksestä.

Oheismateriaali 1Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.12.2018

Toimialajohtaja Christina Hovi:

PäätösKaupunkiympäristölautakunta päättää merkitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.