Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö 29.11.2018:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitusyksikkö on laatinut 27.11.2018 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan I kaupunginosaan korttelin 16 tonteille 1007, 1008, 2008, 9 ja 21 sekä osalle Kellonsoittajankatua. Kaikki suunnittelualueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Suurimman tontin omistaa Turun Kauppaopetussäätiö ja tontilla oleva, Turun ammatti-instituutin käytössä oleva rakennus on alun perin rakennettu 1960-luvulla. Koulurakennusta on laajennettu 1990-luvulla. Koulurakennuksen pohjoispuolella kulkee Pyhän Kerttulin oikopolku.

Suunnittelualueen muut neljä tonttia ovat asuinkäytössä. Vanhin rakennus on Sirkkalankadun varrella oleva, 1850-luvulla rakennettu ja 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä laajennettu yksikerroksinen puutalo, jonka päädyt ovat tiilirakenteisia. Suunnittelualueen 5-6 -kerroksiset asuinkerrostalot on rakennettu 1920-luvulla klassistiseen tyyliin.

Suunnittelutilanne

Yleiskaava 2020:ssa alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK), joka varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä mm. ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen käyttöön. Kaupunginhallituksessa 5.11.2018 hyväksytyssä Yleiskaava 2029:n luonnoksessa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C); pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja yksityiset palvelut, hallinto sekä keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat.

Maanvaraista pihaa tulee säilyttää tonteilla, joilla sellaista vielä on. Vähintään 20 % näiden tonttien pinta-alasta tulee jättää rakentamattomaksi piha-alueeksi. 

Ammatti-instituutin käytössä oleva tontti on 25.7.1998 voimaan tulleessa asemakaavassa (16/1997) opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue kauppaoppilaitosta varten (YO-1). Rakennusoikeutta tontilla on 8200 k-m². Kellonsoittajankadun reunalle saa rakentaa kuusikerroksisen rakennuksen ja tontin sisäosaan nelikerroksisen rakennuksen. Molemmilla rakennusaloilla on rajoitettu rakennuksen räystäskorkeutta. Tontin pohjoisosassa on yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

Muut tontit ovat 21.9.1974 voimaan tulleessa asemakaavassa (21/1973) yhdistettyjen asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (ALK). Tonteilla on seitsenkerroksisten rakennusten rakennusalat, joilla rakennusten räystäskorkeutta on rajoitettu. Sirkkalankadun puolella em. rakennusalojen ja kadun väliin on osoitettu ½I -kerroksisen myymälän tai liikkeen rakennusalat. Tontilla 9 katuun rajautuvan rakennuksen taakse saa rakentaa kaksikerroksisen autonsäilytyspaikan. Kullakin tontilla on osoitettu rakennusoikeus numeraalisesti.

Koulurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot

Koulurakennuksesta on tehty rakennushistoriaselvitys (LPR-arkkitehdit Oy, 4.5.2018). Selvityksen mukaan kauppaoppilaitoksella ei ole arkkitehtonisesti merkittävää kansallista asemaa eikä paikallisesti merkittävää kaupunkikuvallista roolia. Alkuperäisessä rakennuksessa on ollut selkeitä arkkitehtonisia teemoja ja ansioita, mutta 1990-luvun laajennuksessa ne ovat osittain heikentyneet ja jopa kadonneet. Selvitys toimii purkudokumentointina.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos laaditaan Turun Kauppaopetussäätiön aloitteesta.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 13.3.2018 § 126. Kaavan vireille tulosta ja vireillä olosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa 2017 ja 2018.

Aloituskokous viranomaisille pidettiin 23.4.2018.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin yhteensä kahdeksan mielipidettä. Asunto-osakeyhtiöt naapurissa sekä Asukasyhdistys Kerttuli ry kantoivat eniten huolta uudisrakennusten sijoittelusta, korkeudesta ja vanhojen asuntojen näkymistä.

Alustavaa luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.9.2018. Viidessä mielipiteessä esitettiin kritiikkiä alustavasta luonnoksesta ja ehdotettiin suunnitteluun suuntalinjoja.

Mielipiteiden tiivistelmät sekä yksityiskohtaiset vastineet niihin on selostettu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Asemakaavanmuutoksen tarkoitus

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa ammatti-instituutin käytössä oleva tontti asuinkäyttöön, koska koulutoiminta siirtyy lähivuosina eri paikkaan. Koska nykyisiin tontilla oleviin tiloihin ei ole löytynyt soveltuvaa käyttöä, rakennukset on tarkoitus korvata uudisrakentamisella. Kaavanmuutostyön yhteydessä on todettu tarve tarkastella naapuritonttien rakennusten suojelun tarvetta.

Asemakaavanmuutosluonnos

Korttelialueet osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi. Pyhän Kerttulin oikopolku osoitetaan katualueeksi, jolloin se siirtyy kaupungin hoitoon.

Tällä hetkellä vielä opetuskäytössä olevalla tontilla esitetään uudisrakentamisen sijoittuminen, määrä ja massoittelu yleisötilaisuudessa esitetyn alustavan suunnitelman mukaisesti. Uudisrakentamiselle on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja on päädytty ratkaisuun, jossa uudisrakentaminen ottaa mahdollisimman paljon huomioon naapurirakennusten sijainnin, muodot ja korkeudet.

Kellonsoittajankadun reunalla uudisrakennus liittyy samassa julkisivulinjassa mutta matalammalla osalla suojeltavaan naapuritontin rakennukseen, Asunto-Osakeyhtiö Kerttuliin. Kadun reunalla matalamman rakennusosan julkisivun korkeus saa olla enintään Asunto-Osakeyhtiö Kerttulin räystäskorkeus (+42.5) eikä rakennus saa olla Asunto-Osakeyhtiö Kerttulin harjakorkoa (+48.5) korkeampi. Pääosa uudisrakennuksen rakennusmassasta vedetään katulinjasta muutaman metrin irti ja sen korkeus noudattelee luoteispuolella olevan Asunto-oy Kerttulinkallion korkeutta. Pihasiipi on miltei keskellä sisäpihaa, jolloin pihasiiven ja kaakkois- ja luoteispuolella olevien naapuritonttien rakennusten väliin jää avarat tilat. Pihasiiven ja uudisrakennuksen päämassan väliin tulee jättää viiden kerroksen korkuinen kulkuaukko rakennusmassan vaikutuksen keventämiseksi.

V - VIIu2/3 -kerroksisen kerrostalon rakennusoikeus on 12200 k-m². Pyhän Kerttulin oikopolun viereen osoitettuun kaksikerroksiseen rakennukseen saa lisäksi tarpeen mukaan rakentaa asuntoja. Tontille arvioidaan tulevan n. 160 asuntoa ja n. 280 asukasta.

Uudisrakennettavalla tontilla autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap/ 120 k-m². Autopaikat tulee sijoittaa kellareihin ja pihakannen alle rakennettavaan maanalaiseen tilaan.

Uudisrakennettavan tontin takaosa osoitetaan muinaismuistoalueeksi. Rakennusala ei ulotu niin kauas kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Nykyisen tilanteen mukaista luonnontilassa olevaa kalliota joudutaan louhimaan vain tontin etelänurkassa.

Uudisrakennuksen arkkitehtuurin katsotaan sopeutuvan ympäristöön tasakattoisena ja siten, että ullakkokerros on julkisivulinjasta sisäänvedetty ja että kadun puoleisella julkisivulla parvekkeet ovat kokonaan sisäänvedettyjä. Alueen kaupunkikuvan ja toiminnallisuuden monipuolistamiseksi maantasokerroksen julkisivu edellytetään Kellonsoittajankadun puolella olevan vähintään 30 % julkisivupintaa ja tilat tulee lähtökohtaisesti suunnitella liike-, palvelu- ja/tai toimistotiloiksi soveltuviksi.

Tonteilla 1007, 1008, 2008 ja 9 olevat klassistisen tyylin kerrostalot osoitetaan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi, joita ei saa purkaa. Asunto-Osakeyhtiö Kerttulin tontille mahdollistetaan pihoja rajaavan talousrakennuksen rakentaminen. Alun perin 1850-luvulla rakennettu yksikerroksinen puutalo osoitetaan kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi.

Ehdotusvaiheessa selvitetään mm. liikennemelun vaikutukset, tarkistetaan säilytettävät puut sekä tarkennetaan uudisrakennusten arkkitehtuuriin liittyviä määräyksiä ja vanhojen rakennusten suojelumääräyksiä.

Liite 1Luonnoskartta Kauppaopisto pvm 27.11.2018

Oheismateriaali 1Vuorovaikutusraportti Kauppaopisto pvm 27.11.2018

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 3Aloituskokouksen muistio, 23.4.2018

Oheismateriaali 4Mielipiteet yleisötilaisuuden jälkeen

Oheismateriaali 5Varjotutkielma, Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy, 15.11.2018

Laaditut selvitykset ja raportit, Turun kauppaoppilaitoksen rakennushistoriaselvitys, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 27.11.2018 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Kauppaopisto pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti järjestää alueelle katselmuksen ennen seuraavaa kokousta.

Pöydältä 11.12.2018 § 518.

Oheismateriaali 6Sirkkalankatu 11:n asukkaiden mielipide

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että uudisrakennukselle sallitaan muutkin kattomuodot ja jatkosuunnittelussa erityistä huomiota kiinnitetään tonttien 9 ja 21 julkisivun liittymäkohtaan.

Ilvessalon Lintusen kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen välillä:

"Asemakaavanmuutosluonnos; Kauppaopisto, (I) 1. kaupunginosa (os. Kellonsoittajankatu 9, 13 ja 15, Sirkkalankatu 11b ja 13a) (32/2017) hyväksytään siten muutettuna, että sisäpihalle osoitettua uudisrakennuksen massaa madalletaan lautakunnalle kokouksessa esitellyn vaihtoehto 3:n mukaiseksi."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Peltonen, Lintunen, Anttila, Helin, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Rantanen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin tässä vaiheessa äänin 10-2, 1 poissa.

Tämän jälkeen Ilvessalon Lintusen kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Palmunen oli poissa kokouksesta.

Sandelinin muutosehdotuksen perustelut:

"Kevyempi rakentaminen korttelin sisälle turvaa paremmin viihtyisän asuinympäristön nykyisille ja tuleville asukkaille ja vähentää varjostusvaikutuksia uudisrakennuksen molemmille puolille jääville pihoille."

Ilvessalon muutosehdotuksen perustelut:

"Koska Kellonsoittajankadun puoleiset rakennukset tonttien 9 ja 21 rajalla ovat samassa linjassa, kattomuodon olisi hyvä jatkua yhteensopivana."