Kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti 18.4.2018:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoitus on laatinut yhdessä FCG arkkitehtien kanssa 13.4.2018 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen Pohjolan kaupunginosaan.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan Pohjolan kaupunginosaan rautatiealueelle, korttelin 29 tontille 8 sekä katualueille vajaan kilometrin päähän Kauppatorilta luoteeseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,2 ha.

Suunnittelualue on pääosin tasaista ratapiha-aluetta, jossa on eri-ikäisiä rautatietoimintaan liittyviä varikko- ja huoltorakennuksia sekä osa junien lähtölaitureista. Alueella on säilytettävä ratapihan ohjauskeskus.

Ratapiha-alueen ylittää kävely- ja pyöräilysilta, Humalistonsilta, Köydenpunojankatu on osa kaupungin keskustaa kiertävää pääkatuverkostoa ja Ratapihankadun varressa on pysäköintialuetta.

Lähes koko suunnittelualue kuuluu Turun rautatieympäristöt -nimiseen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Osa alueen rakennuksista ja pieni alue rautatieaseman vieressä on suojeltu Rautatiesopimuksella.

Alue on osa toimivaa ratapihaa ja osa tärkeää henkilö- ja tavaraliikenteen matkaketjua. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia kemikaaleja sisältäviä junia ja kemikaalijunia järjestellään ratapihalla.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta ja alueella on rautatie.

Alueella on voimassa 28.11.2009 voimaan tullut Ratapiha-alueen osayleiskaava, jossa alue on ratapiha-aluetta ja keskustatoimintojen aluetta. Osayleiskaavaa valmisteltaessa Turun ratapihalla oli junien huoltotoimintaa. Junien huoltotoiminta on päättynyt alueella vuonna 2015. Valmisteilla olevassa Turun Yleiskaava 2029:ssä aluetta käsitellään keskustatoimintojen alueena.

Alueen asemakaavoissa pääosa alueesta on osoitettu rautatiealueeksi. Rautatiealueella on kaksi suojeltua kohdetta, veturitalli ja kääntöpöytä. Korttelin 29 tontti 8 on palvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään. Tontilla on useita suojeltuja rakennuksia.

Alueella on huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet merkittävien raideliikenneyhteyksien jatkuvuudesta ja kehittämismahdollisuuksista sekä suuronnettomuusvaaraa aiheuttavan kemikaaliratapihan ja valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön huomioimisesta suunnittelussa.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Yksityinen kehittäjäryhmä (Turun Ratapihan Kehitys Oy) on tehnyt yhdessä kiinteistön omistajan VR-Yhtymä Oy:n kanssa aloitteen Turku Ratapiha -työnimellä kulkevasta hankkeesta. Kaupunki ja aloitteentekijät ovat solmineet kumppanuussopimuksen alueen kehittämisestä ja kaavoittamisesta. Sopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.11.2017 § 501.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan tavoitteet ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 6.2.2018 § 63. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa.

Osallisilta pyydettiin alkuvaiheen mielipiteitä 16.3.2018 mennessä. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esitettiin yleisötilaisuudessa 12.2.2018.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella jätetyissä mielipiteissä ja yleisötilaisuudessa tuotiin esiin huolia lähinnä liikenteen sujuvuudesta, pysäköintipaikkojen riittävyydestä, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksistä, alueen esteettömyydestä, selkeydestä, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä sekä runsaan ja korkean rakentamisen soveltumisesta alueelle.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa kaupungin vetovoimaa mahdollistamalla monipuolisen elämys- ja tapahtumakeskittymän, siihen liittyvien toimintojen ja niiden edellyttämien liikennejärjestelyjen toteuttaminen sekä korkeatasoisen asuinrakentamisen lisääminen laajentuvalla keskusta-alueella. Tavoitteena on kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen alue, joka huomioi arvokkaan rautatieympäristön, toimii osana olevaa kaupunkirakennetta ja yhdistää ratapihan jakamia kaupunginosia toisiinsa.

Tavoitteena on toimiva ja laadukas liikenneympäristö kaikille liikkumismuodoille, alueen hyvä saavutettavuus, sujuvat liikkumisjärjestelyt, erityisesti kävely- ja pyöräily-yhteydet keskustaan sekä kytkeytyminen Tunnin juna -hankkeeseen ja matkakeskukseen.

Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määritelty Turun rautatieympäristöt sekä alueen nykyisen rakennuskannan suojeluarvo otetaan huomioon kaavan laadinnassa.

Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö ratapihan riskit huomioiden.

Asemakaavanmuutosluonnos

Asemakaavaluonnoksessa esitetään suunnittelun reunaehdot alueesta järjestettävää arkkitehtuurikilpailua varten. Eri toimintojen sijoittuminen alueelle sekä rakentamisen mittakaava ja korkeus tarkentuvat arkkitehtuurikilpailussa valitun suunnitteluratkaisun ja kaavan ehdotusvaiheessa tehtävien selvitysten perusteella.

Asemakaavaluonnoksessa Köydenpunojankadun sekä Ratapihankadun varrelle on muodostettu uusia liike- ja toimistorakennusten korttelialueita. Keskeinen raidealue on osoitettu rautatiealueeksi. Pietari Valdin katu, Junakatu ja Köydenpunojankatu säilyvät katualueena.

Köydenpunojankadun varrelle on esitetty liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa monipuolinen elämys- ja tapahtumakeskus, hotelli, liikuntatiloja, palveluita, toimistotiloja ja asumista. Alueella on kuusi suojeltua rakennusta tai rakennelmaa.

Uudisrakennusoikeus 171 000 k-m² sisältää enintään 70 000 k-m² asumista, 23 000 k-m² toimistotilaa, 15 000 k-m² ravintola- ja liiketilaa, 2 000 k-m² päivittäistavarakaupan, 7 000 k-m² majoitustilaa, 12 000 k-m² liikuntatilaa, 25 000 k-m² urheilu- ja tapahtuma-areenan, 13 000 k-m² kulttuuri- ja viihdepalvelutilaa ja 3 000 k-m² varastotilaa sekä tontille 8 1000 k-m² rakennusoikeuden rakennusalalle, jolle saa sijoittaa liike-, toimisto- ja työtiloja sekä työtiloihin liittyviä asuintiloja.

Ratapihankadun varrelle on esitetty liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa runsaasta ajoneuvoliikennettä. Rakennusoikeutta korttelialueella on 25 000 k-m².

Kaavaluonnoksessa on määräyksiä mm. rakentamisen tavasta, auto- ja pyöräpysäköintipaikkojen määrästä, hulevesien hallinnasta sekä pilaantuneiden maiden, kemikaaliratapihan ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön huomioimisesta.

Alueen poikki on osoitettu kävely- ja pyöräilysilta – Humalistonsilta, jonka yhteyteen on mahdollista osoittaa enintään 600 k-m² myymälätilaa. Tämän lisäksi alueelle on osoitettu kävely- ja pyöräilyreittejä, jotka yhdistävät alueen ympäröivään kaupunkirakenteeseen.

Kaavan vaikutukset

Suunniteltu rakentaminen ja toiminnot parantavat kaupungin vetovoimaa, eheyttävät yhdyskuntarakennetta ja vahvistavat keskustan elinvoimaa. Uusi rakentaminen muuttaa alueen kaupunkikuvaa varikkoalueesta rakennetuksi alueeksi, joka muodostaa selkeän reunan ruutukaavakeskustalle, rata-alueelle ja Köydenpunojankadulle yhdessä Logomon ja rakenteilla olevan Fabriikin alueen kanssa.

Kaavan toteuttaminen lisää liikennettä Köydenpunojankadulla ja Köydenpunojankaarella sekä Aninkaistensillan ja Köydenpunojankadun sekä Koulukadun risteyksissä. Alueelle sijoittuvalla toiminnalla ja toiminnan ajankohdalla sekä eri kulkutapojen jakaumalla on huomattava vaikutus siihen, kuinka paljon liikenteen määrä alueella lisääntyy. Liikennemäärät voivat olla suuria hetkittäin esim. suurten tapahtumien päättyessä. Kaavan toteuttaminen parantaa kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä alueen, Pohjolan ja keskustan välillä.

Luonnosvaiheen kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu kaupunkikuvallisessa tarkastelussa ja vaikutuksia liikenteeseen liikennemuistiossa. Kaavan vaikutusten arviointi tarkentuu ehdotusvaiheessa.

Kaavaluonnoksen lähtökohtia, tavoitteita, suunnittelun vaiheita sekä kaavan sisältöä ja vaikutuksia on esitelty tarkemmin luonnosvaiheen kaavaselostuksessa.

Seuraavat vaiheet

Kaavaluonnoksen pohjalta järjestetään edellä mainitun kaupunginhallituksen hyväksymän kumppanuussopimuksen mukaisesti arkkitehtuurikilpailu, joka ratkeaa arviolta syksyllä 2018. Kumppanuusopimuksen 8.3. kohdassa todetaan seuraavaa:

”Asemakaavaluonnoksen hyväksymisen jälkeen kohteesta on tarkoitus järjestää arkkitehtikilpailu kutsukilpailumuotoisena. Kilpailun palkintolautakunnassa on kaupungilla, TRK:lla ja VR:llä yhtä monta jäsentä sekä lisäksi kilpailijoiden yhteisesti valitsema tuomari.

Järjestämänsä arkkitehtikilpailun kustannuksista ja kilpailuohjelman laadinnasta vastaa TRK. Kilpailuohjelma tulee hyväksyttää hankkeen Ohjausryhmässä. Tavoitteena on, että kilpailun tulos ohjaa asemakaavaehdotuksen laadintaa kuitenkin siten että kaikista kilpailutöistä voidaan ottaa ideoita kaava- ja arkkitehtisuunnitteluun.”

Kilpailulla haetaan erilaisia, korkeatasoisia vaihtoehtoja alueen suunnitteluun. Kilpailun voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta valmistellaan kaavaehdotus.

Ehdotusvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset. Selvitysten määrä ja laajuus tarkennetaan ehdotusvaiheessa yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. Selvitysten perusteella muokataan valittua suunnitelmaa ja kaavaehdotusta. Kaavaehdotus valmistuu arviolta vuonna 2019.

Liite 1Luonnoskartta Turku ratapiha pvm 13.4.2018

Liite 2Luonnosvaiheen kaavaselostus pvm 13.4.2018

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 2Kaupunkikuvallinen tarkastelu 13.4.2018

Oheismateriaali 3Liikennemuistio pvm 18.4.2018

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä 13.4.2018 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavanmuutosehdotuksen Turku ratapiha pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiasta tehtiin äänin 11-2.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin asian käsittelyn jatkamisen ja Lähteenmäen Sandelinin kannattamana tekemän palautusehdotuksen välillä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Peltonen, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Palmunen, Manni ja Ilvessalo.

Lähteenmäen palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Sandelin.

Asian käsittely jatkui äänin 11-2.

2. äänestys

Toisessä äänestyksessä äänestettiin esittelijän ehdotuksen ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen välillä: "Hyväksytään asemakaavanmuutosluonnos Turun ratapiha siten muutettuna, että K-1 alueelle ei sijoiteta urheilu- ja tapahtuma-areenaa."

Suoritetussä nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Peltonen, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Wirén, Euro, Palmunen, Manni ja Ilvessalo.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Lähteenmäen palautusehdotuksen perustelut:

"Lautakunnalle selvitetään Ratapiha-hankkeen kannattavuus ja realistisuus. On jäänyt selvittämättä mihin hankkeen kannattavuusajatus perustuu."

Sandelinin muutosehdotuksen perustelut:

"Turussa on jo yksi suuri areena Artukaisissa, josta kaupunki maksaa vuosittain huomattavan summan (n. 1,3 miljoonaa euroa). Toisen suuren areenan rakentaminen kaupunkiin lisää kaupungin kustannuksia, kun areena Artukaisissa jäisi uuden areenan myötä huomattavalle vajaakäytölle tai tarpeettomaksi. Artukaisten areenan muuttaminen muihin käyttötarkoituksiin tulisi myös veronmaksajien maksettavaksi."