Liikenneinsinööri Jaana Mäkinen ja liikennesuunnittelupäällikkö Matti Salonen:

Ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikkö on laatinut luonnoksen pyöräilyn kehittämisohjelmaksi. Linkki luonnokseen löytyy kaupungin verkkosivujen asiaa koskevan uutisen lopusta:

http://www.turku.fi/uutinen/2017-12-18 pyorailyn-kehittamisohjelman-luonnos-valmis

Kaupunginhallitus on 20.11.2017, § 508 merkinnyt kehittämisohjelman luonnoksen tiedokseen ja pyytänyt siitä lausunnot kaupungin lautakunnilta ja vaikuttajaryhmiltä (lasten parlamentti, monikulttuurisuusneuvosto, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto). Lisäksi kaupunginhallitus päätti asettaa kehittämisohjelman luonnoksen julkisesti nähtäväksi. Saadut lausunnot ja kannanotot huomioon ottaen tulee kaupunkiympäristötoimialan liikennesuunnitteluyksikkö kevään 2018 aikana laatimaan lopullisen ehdotuksen Turun pyöräilyn kehittämisohjelmaksi.

Pyöräilyn edistämisen perimmäisenä tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen ja kestävän liikenteen edistäminen. Pyöräily tukee kaupungin strategian mukaisesti terveitä ja aktiivisia elämäntapoja, joiden edistäminen koskee kaikkia toimialoja. Turkuun on teetetty HEAT-laskelma (Health Economic Assessment Tool), jossa on arvioitu pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellista merkitystä WHO:n kehittämällä menetelmällä. Laskelman mukaan jokainen pyöräilyyn investoitu euro tuo Turussa takaisin ainakin noin 3 euroa, ja pääosa tästä hyödystä tulee kuntalaisten terveyden kohentumisesta. Kestävän liikkumisen edistäminen parantaa pitkällä tähtäimellä myös kaupungin toimivuutta ja menestymisedellytyksiä.

Kaupunkiympäristötoimialan strategisessa sopimuksessa vuodelle 2018 on asetettu tavoitteeksi pyöräilyn ja jalankulun määrien vuosittainen 2 % kasvu. Lisäksi tavoitteeksi on sopimuksessa asetettu, että pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden tyytyväisyys liikenneoloihin paranee. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että kestävien liikennemuotojen (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus Turun kaupungissa kasvaa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 52 %:sta. Myös useat muut tavoitteet, kuten tavoite hiilineutraalista, Turusta edellyttävät pyöräilyn osuuden lisäämistä kulkumuotojakaumassa.

Turussa on hyvät edellytykset kaupunkirakenteen puolesta pyöräilyn kehittämiselle, sillä merkittävä osuus matkoista on pituudeltaan pyöräilyyn hyvin soveltuvia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin myös merkittävää panostusta pyöräilyyn, jotta pyöräily olisi houkuttelevaa entistä useammille.

Pyöräilyn kehittämisohjelmassa on alkuun perusteltu, miksi pyöräilyä tulisi edistää, ja kerrottu mitä edistämisellä tavoitellaan. Kehittämisohjelmassa esitetään millaisia pyöräväyliä ja millainen pyöräreitistö halutaan rakentaa. Näiden lisäksi on valittu joukko pyöräilyn edistämistoimenpiteitä. Nämä toimenpiteet kohdistuvat sekä infrainvestointeihin, väylien kunnossapitoon että markkinointiin, palveluihin, tahtotilaan ja seurantaan. Toimenpideohjelma tiivistetään pyöräilyn edistämisen 10 kärkitoimenpiteeksi.

Pyöräilyn kehittämissuunnitelmalla on rajapintaa useisiin muihin Turun liikennejärjestelmän kehittämistä koskeviin suunnitelmiin kuten:

- keskustavisio 2050

- yleiskaava 2029

- yleiskaavaan liittyvä keskustan liikennesuunnitelma

- tulevan joukkoliikenneratkaisun mukaiset katujen liikennesuunnitelmat

Keskustan liikennesuunnitelmassa tullaan tarkastelemaan liikenneverkon osalta keskustavision vaihtoehtoisia toteutuspolkuja. Pyöräilyn kehittämisohjelman jatkotyössä pyöräilyn tavoiteverkko tarkistetaan keskustan osalta keskustan liikennesuunnitelman tarkastelujen pohjalta. Toisin kuin keskustavisio ja keskustan liikennesuunnitelma on pyöräilyn kehittämisohjelma koko kaupungin kattava ja se pitää sisällään pyöräilyn kehittämisen laaja-alaisen toimenpideohjelman, johon sisältyy muitakin toimenpiteitä kuin liikenneinfran kehittämistä.

Lautakunnalle esitettävän lausuntoehdotuksen valmisteluun on osallistunut liikennesuunnitteluyksikön edustajien lisäksi va. kaupunkirakentamisjohtaja sekä kaavoitusyksikön edustajia.

Ehdotus lausunnoksi:

”Pyöräilyn kehittämisohjelma on otettava huomioon toimialalla maankäytön suunnittelussa, liikennesuunnittelussa, investointi- ja toteutussuunnittelussa sekä katujen ja muiden väylien kunnossapidon järjestämisessä.

Pyöräilyn tavoiteverkkoa on jo valmisteltu yhdessä yleiskaavan teon kanssa, ja yhteistyö jatkuu kehittämisohjelman viimeistelyssä. Tavoiteverkko palvelee myös asemakaavojen liikenneyhteyksien suunnittelua. Tavoiteverkko tulee ottaa huomioon kaavojen tilavarauksissa niin katualueilla kuin muilla yleisillä alueilla. Etenkin täydennysrakentamiskaavoissa on usein tukeuduttava liikkumisen järjestämisessä enemmän joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja jalankulkuun kuin henkilöautoliikenteeseen. Kaavoja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että pyöräilyn edellytyksiä parannetaan sekä kaava-alueilla että niiden ja muiden kaupunginosien välillä, jotta asetetut kulkumuototavoitteet todella toteutuvat. Tämä tarkoittaa investointien osoittamista myös kaava-alueiden ulkopuolisen verkoston täydentämiseen ja parantamiseen.

Uudella kaupunkiympäristötoimialalla on hyvät edellytykset uusien toimintatapojen luomiseen siten, että kehittämissuunnitelmasta päästään nopeasti ja tehokkaasti hankkeiden toteutukseen. Kehittämissuunnitelmassa olevat hankkeet vaativat vielä esisuunnittelua ja niistä tulee laatia valmisteilla olevan kaupungin infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohjeen mukaiset tarvekuvaukset ja –selvitykset. Niiden perustella pystytään määrittämään hankkeiden sisällöt ja kustannukset niin tarkkaan, että ne voidaan viedä eteenpäin investointi- ja toteutussuunnitteluun. Hankekokonaisuuksia muodostettaessa on tärkeää tunnistaa myös muut kuin pyöräilyyn liittyvät kehittämistarpeet kussakin kohteessa.

Kehittämisohjelman viimeistelyssä on tärkeää huomata myös kaupungin toimialojen yhteistyömahdollisuudet ja viestinnän merkitys. Lopulliseen kehittämisohjelmaan olisi syytä sisällyttää esitys kaupungin eri toimialojen yhteistyön järjestämisestä ja toimenpiteiden koordinoinnista pyöräilyn kehittämiseksi.

Pyöräilyn kehittämisohjelman toimenpiteistä on syytä laatia lähivuosien toteutussuunnitelma ja aikataulu. Investointien osalta toimialan operatiivisen sopimuksen mukaisesti lähivuosina pyöräteiden kehittäminen painottuu keskustaan. Muualla kaupungissa pääpaino on kunnossapitotöinä toteuttavissa pyöräväylästön turvallisuus- ja laatupuutteiden korjauksessa.

Jotkin kehittämisohjelman kärkihankkeista ovat päässeet jo hyvään alkuun projektiluonteisesti. Civitas-hanke ECCENTRIC:in yhteydessä on jo toteutettu talvipyöräilyn kunnossapitokokeilu, tehty ensimmäinen pyöräilybarometri ja valmisteltu kolmevuotista kaupunkipyöräkokeilua, joka käynnistyy keväällä 2018. Kokeiluista saatavien tulosten pohjalta tulee ratkaistavaksi niiden jatkaminen, ja esim. pyöräteiden tehostetun talvikunnossapidon laajentaminen, kaupungin normaaleina toimintoina.”

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon Turun pyöräilyn kehittämisohjelman luonnoksesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin lisäyksin:

- Uusia kerrostalokohteita suunniteltaessa pyritään sisällyttämään jo kaavoitusvaiheessa suunnitelmaan kunnollinen, säältä suojattu pyörien pysäköintitila, jonne on esteetön kulku. Tämä mahdollistaa entistä useammalle polkupyörän valitsemisen kulkuvälineeksi auton käyttämisen sijaan.

- Turun pyöräilyn kehittämisohjelmaan tulisi kirjata, että talvihoidon tulisi olla kaikilla pyöräily- ja kävelyreiteillä olla vähintään samalla tasolla kuin ajoradalla.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. Äänestys

Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän päätösehdotus ja Laukkasen van Ooikin kannattamana tekemä seuraavansisältöinen lisäysehdotus:

”Uusia kerrostalokohteita suunniteltaessa pyritään sisällyttämään jo kaavoitusvaiheessa suunnitelmaan kunnollinen, säältä suojattu pyörien pysäköintitila, jonne on esteetön kulku. Tämä mahdollistaa entistä useammalle polkupyörän valitsemisen kulkuvälineeksi auton käyttämisen sijaan.”

Perustelut:

"Nykyisin kaavoissa on usein merkintä pyöräpaikoista ilman erityistä huomiota niiden laatuun. Huonosti järjestetty pyöräpaikka jää usein käyttämättä esimerkiksi silloin, jos mukana on lapsia. Pyöräilyn edistäminen Turussa vaatii käytännön toimia myös kiinteistöjen tonteilla eikä vain katutiloja koskevissa asioissa."

Päätös ensimmäisessä äänestyksessä tehtiin äänin 1-10, 2 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänesti Lindell.

Laukkasen van Ooikin kannattamana tekemän lisäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Peltonen, Lintunen, Sandelin, Lähteenmäki, Anttila, Muurinen, Koski ja Ilvessalo.

Euro ja Palmunen olivat poissa kokouksesta.

2. Äänestys

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän päätösehdotus ja van Ooikin Laukkasen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen lisäysehdotus:

”Turun pyöräilyn kehittämisohjelmaan tulisi kirjata, että talvihoidon tulisi olla kaikilla pyöräily- ja kävelyreiteillä olla vähintään samalla tasolla kuin ajoradalla.”

Perustelut:

"Tavoite lisää pyöräilyn määrää, mihin pyritään."

Päätös toisessa äänestyksessä tehtiin äänin 3-8, 2 poissa.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Lindell ja Koski.

van Ooikin Laukkasen kannattamana tekemän lisäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Peltonen, Lintunen, Sandelin, Lähteenmäki, Muurinen ja Ilvessalo.

Euro ja Palmunen olivat poissa kokouksesta.