Kaupunginjohtaja Minna Arve, vt. johtaja Fredrik Lindström ja talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola 17.10.2019:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2018 § 212 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2019-2022. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2022 mennessä.

Verotulojen maltillisen kehityksen sekä toiminnan nettomenojen oletettua voimakkaamman kasvun johdosta talousarviota joudutaan tasapainottamaan lisäämällä toimintatuottoja tai vähentämällä toimintamenoja.

SOTE- ja maakuntauudistus

Maan hallitus päätti keskeyttää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun keväällä 2019. Pitkään jatkuneen valmistelun seurauksena kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on vähentynyt voimakkaasti. Tämän seurauksena toimintoihin on syntynyt ns. kehittämisvelkaa. Erityisesti väestön ikääntyminen tulee haastamaan julkisen talouden kestävyyttä seuraavan vuosikymmenen aikana. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että toimintamalleja kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kunnat eivät voi enää odottaa kansallista uudistusta, vaan uudistuksiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti.

Uusimpaan hallitusohjelmaa jalkauttavaan kuntatalousohjelmaan on kirjattu, että sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnistetään. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot. Uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen sekä pelastustoimen järjestäminen 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa vahvistetaan. Mahdollisuus käyttää palveluita yli maakuntarajojen säilytetään. Maakunnat tekevät yhteistyötä keskenään. Erityistason palveluiden turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta.

Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien palveluiden tuottaminen ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa. Lisäksi selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestämi­nen sekä valvonnan ja muiden valtion aluehallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyt.

Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja. Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Lisäksi hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Uudistuksen kuntatalousvaikutukset täsmentyvät vähitellen valmistelun edetessä, joten niitä ei ole vielä kaupungin talousarviossa.

Yleisen taloustilanteen kehitys

Maailmantalouden kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2019 hieman viime vuodesta noin 3 %:iin. Maailmankaupan kasvu on vuonna 2019 hidastunut selvästi tätä nopeammin, noin 1 %:iin.

Kansainvälisen talouden suurimmat uhat liittyvät kauppasotaan, jota käydään erityisesti USA:n ja Kiinan välillä. Euroopassa Britannian näkyvissä olevan EU-eron kielteisten talousvaikutusten suuruus riippuu siitä, eroaako Britannia sopimuspohjaisesti vai ilman sitä.

Suomen viennistä suuntautui 60 % vuonna 2018 EU:hun, jonka kasvunopeus on puolittumassa vuonna 2019 noin 1 %:iin. Tärkeimmän yksittäisen vientimaan Saksan (osuus koko viennistä 15 %) talouskasvu on vuoden aikana nopeasti hidastunut ja myös toiseksi tärkeimmässä vientimaassa Ruotsissa (osuus 10 %) kasvu on hiipunut.

Valtiovarainministeriön (VM) lokakuussa 2019 julkistamassa taloudellisessa katsauksessa ennustetaan Suomen vuoden 2019 talouskasvuksi 1,5 %. VM ennustaa talouskasvun jatkuvan hidastuvana lähivuodet, sillä arvio kasvusta on 1,0 % vuonna 2020, 0,9 % vuonna 2021 ja 0,9 % vuonna 2022.

Kuntatalouden kehitys

Kuten kevään 2019 kuntatalousohjelmassa arvioitiin kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietojen perusteella, kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018. Vuonna 2018 negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvoi selvästi. Vuonna 2018 vuosikate oli negatiivinen 43 kunnassa, kun edellisvuonna tällaisia kuntia oli vain neljä. Tilikauden tulos oli vuonna 2018 negatiivinen yhteensä 200 kunnalla.

Kuntatalouden heikkenemisen taustalla oli se, että kuntatalouden toimintamenojen kasvu nopeutui ja investoinnit kasvoivat erityisesti kunnissa. Kuntataloutta heikensi myös se, että talouden ja työllisyyden hyvästä kehityksestä huolimatta verotulot kääntyivät laskuun muun muassa ennakoituja korkeampien veronpalautusten vuoksi. Kuntien tulopohjaa heikensi myös valtionosuuksien väheneminen.

Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla laaditaan kuntatalouden kehitysarvio sekä kansantalouden tilinpidon että kuntien kirjanpidon käsittein keskenään johdonmukaisesti. Kuntatalousohjelmassa kuvataan koko kuntatalouden kehitysnäkymiä kuntien kirjanpidon käsittein. Kehitysarvio on painelaskelma, jossa yleisen talous- ja väestökehityksen lisäksi vain jo talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet on huomioitu. Arvio ei näin ollen sisällä kuntien ja kuntayhty­mien omia sopeutustoimia eikä kuntien veroprosenttien muutoksia vuosille 2020–2023.

Ikäihmisten määrän kasvu lisää lähivuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää noin prosentin vuosittain. Syntyvyyden kääntyminen laskuun puolestaan vähentää laskennallisesti varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta. Yhteensä palvelutarpeen kasvuksi arvioidaan puoli prosenttia vuosittain. Kuntien mahdollisuudet hyödyntää lapsi-ikäluokkien pienenemiseen liittyvää säästöpotentiaali vaihtelee kuitenkin suuresti kunnittain. Ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden lisäksi muuttoliike vaikuttaa kuntien talouteen niin väestöään menettävissä kuin kasvattavissa kunnissa.

Kuntatalouden painelaskelman mukaan toimintamenojen kasvu jatkuu vuosina 2020–2023 keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla. Menokasvua lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu ja hallitusohjelman toimenpiteet. Kuntien ansiotason oletetaan seuraavan kansantalouden yleistä, vajaan 3 prosentin vuotuista ansiotason nousua. Menoja lisäävät tarkastelujaksolla myös investoinnit, joiden kasvun arvioidaan olevan ripeintä kuluvana vuonna. Nettoinvestoinnit pysyvät koko kehyskauden korkealla tasolla. Kuntatalouden tiukkuus ja yleinen suhdannetilanne vaikuttavat kuitenkin toteutuvaan investointitasoon.

Verotukseen liittyvät järjestelmämuutokset pienentävät verokertymää kuluvana vuonna ja siirtävät verokertymää kertaluontoisesti seuraavalle vuodelle. Vuonna 2020 verotulojen kasvuksi ennakoidaan 6,6 prosenttia. Kuluvan ja ensi vuoden veroennusteeseen liittyy kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta. Verotulojen kasvu jatkuu vuosina 2021–2023 keskimäärin 2,7 prosentin vuosivauhdilla.

Valtionavut kasvavat huomattavasti vuonna 2020, mihin vaikuttaa erityisesti peruspalvelujen valtionosuuden kasvu. Vuoden 2019 tasoon verrattuna peruspalvelujen valtionosuutta kasvattaa 264 milj. euroa kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuden leikkauksen pienentyminen, valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistus 102 milj. euroa ja indeksikorotus 166 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuksia ja -avustuksia kasvattavat hallitusohjelman mukaiset lisäykset. Valtionosuuden muutos ei kokonaisuudessaan merkitse kuntatalouden vahvistumista, vaan merkittävä osa valtionosuuden kasvusta vastaa joko muiden tulojen vähennystä tai kustannusten kasvua. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyvä kertaluonteinen 237 milj. euron kompensaatio aikaistetaan vuodelle 2019. Veroperustemuutoksista aiheutuva verotulojen menetys kompensoidaan kunnille vuodesta 2020 lähtien erilliseltä määrärahamomentilta; aiemmin kompensaatio on sisältynyt peruspalvelujen valtionosuuteen. Tämä muutos ei vaikuta kuntien rahoituksen kokonaistasoon. Vuosina 2021–2023 valtionapujen kasvuksi arvioidaan keskimäärin 4,2 prosenttia.

Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino pysyy vuosina 2020–2023 mittavana. Siksi kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta on kehitysarviossa kehyskaudella 1,9–2,7 mrd. euroa negatiivinen. Samalla kuntatalouden lainakanta kasvaa kehyskaudella nopeasti.

Kuntatalouden näkymät ovat huolestuttavat ottaen huomioon väestörakenteen muutoksesta aiheutuva kasvava menopaine ja suhdannetilanteen heikkeneminen. Työvoimakustannusten kehityksellä ja näin ollen erityisesti palkkaratkaisuilla on suuri merkitys kuntatalouden kehitykselle. Kuntien tulee jatkaa tuottavuutta lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Mahdollisuudet menopuolen sopeutukseen on erityisesti pienimmissä kunnissa usein jo pitkälti käytetty, joten kunnallisveroprosentteihin kohdistuu lähivuosina huomattavaa korotuspainetta ja kuntatalouden velkaantuminen uhkaa kasvaa.

Verotulojen kehitys

Kunnallisverojen perusteena olevat ansiotulot ovat kasvaneet vuosina 2015-2018 keskimäärin +2,5 %. Samalla aikajänteellä ansiotuloihin tehtävät vähennykset ovat kasvaneet +4,5 %. Kuntaliiton viimeisimmässä ennusteessa vuosien 2019-2022 keskimääräiseksi kasvuksi ennakoidaan +3,7 %. Vähennysasteen ennakoidaan laskevan taloussuunnitelmakaudella.

Kunnallisveron ennakonpidätysten kertymät eivät ole kasvaneet odotetulla tavalla vuonna 2019. Kuntaliiton arvion mukaan ennakoita olisi pitänyt kertyä kunnille syyskuun loppuun mennessä noin 500 M€ toteutunutta enemmän johtuen verokorttiuudistuksesta sekä Tulorekisteri-ilmoittamisen ongelmista. Verohallinnon julkaiseman tiedotteen perusteella syyskuun tilityksissä näkynyt ennakonpidätysten hyvä kehitys johtui aiempien kuukausien ennakonpidätysten kertymisestä ja kyse oli siten Tulorekisteriin liittyvien kertymäongelmien osittaisesta korjaantumisesta.

Verohallinnon tekemien selvitysten perusteella suurin osa kertymävajeesta johtuu verokorttiuudistuksesta ja tulorekisterinongelmat selittävät vain murto-osan (13%) vajeesta. Verokorttiuudistuksessa on kyse siitä, että uudessa ennakkoperintämenettelyssä on luovuttu palkkakausikohtaisista tulorajoista ja sivutulokorteista, jonka johdosta ennakonpidätykset on toimitettu alkuvuodesta huomattavasti aiempaa käytäntöä alhaisempina.

Verohallinnon laatiman selvityksen perusteella verokorttiuudistuksesta johtuva kertymävaje alkaa korjaantua suurelta osin vasta joulukuussa tehtävissä ennakonpidätyksissä. Täten loppusyksyn aikana kertymävaje kasvaa edelleen kuukausittain, elleivät veronmaksajat korota laajasti veroprosenttejaan tai verokorttien vuosittaiset ansiorajat ylity laajasti. Tilityksissä korjausliike näkyisi siten suuremmassa määrin vasta tammikuussa. Lopullisesti vaje korjaantuu vasta verotuksen valmistuessa kesästä 2020 alkaen. Verohallinnon lähettämä kirje kertymävajeesta on oheismateriaalina.

Kansallisessa veroennustekehikossa vuoden 2019 ennakkoverojen kertymävajeeksi on uudistusten johdosta oletettu -600 milj. euroa. Verokorttiuudistus on pysyvä muutos. Vaikka kertymävaje korjaantuu vuoden 2019 kunnallisverojen osalta vuoden 2020 aikana, niin oletuksenamme on, että verovuoden 2020 ennakkoverot kertyvät taas samalla tavalla jättäen vuoden 2020 ennakot vastaavasti alemmalle tasolle. Täten emme ole ennusteessamme huomioineet mahdollisia muutoksia verovelvollisten käyttäytymisessä (esim. laajempi ennakonpidätysprosenttien korottaminen jo alkuvuodesta 2020), mutta seuraamme tilannetta tältä osin yhdessä Verohallinnon kanssa.

Kuntaliiton viimeisimmässä ennusteessa on huomioitu myös Verohallinnon uusimmat (29.9.) ennakkotiedot verovuoden 2018 verotuksesta sekä veroperustemuutokset vuodelle 2020 hallituksen talousarvioesityksen mukaisina.

Maan hallituksen talousarvioesityksen mukainen ansiotasoindeksin tarkistus veroperusteisiin on ollut ennusteessa sisällä jo keväästä lähtien, mutta nyt ennusteessa on huomioitu myös ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille kohdistettu ansiotuloveron kevennys, jonka arvioidaan vähentävän kunnallisverotuottoa n. 130 milj. eurolla. Toisaalta taas kotitalous- sekä asuntolainojenkorkojen vähennysten leikkaus arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja n. 46 milj. eurolla. Ansiotasoindeksitarkistuksen kanssa veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja -298 milj. eurolla vuonna 2020, jotka on talousarvioesityksessä esitetty kompensoitavaksi kunnille (uutta kompensoitavaa 285 milj. euroa).

Kuntakohtaisissa veroennustekehikoissa ollaan vuosille 2019-2022 myös huomioitu Tilastokeskuksen 30.9 julkaisema väestöennuste. Väestötiedoilla on vaikutusta tulevien vuosien ansiotuloihin ja jako-osuuksiin

Kertymävajeen tai Verohallinnon ennakkotietojen perusteella ei koko maan tasolla ole ollut syytä muokata maksuunpantavan kunnallisveron ennustetta vaan ainoastaan verotulojen kertymisen jaksotusta. Esitetyt veroperustemuutokset sen sijaan siis alentavat myös maksuunpantavan kunnallisveron arviota vuodelle 2020.

Alkusyksyn tilityksiä on voimakkaasti alentanut myös verotuksen joustava valmistuminen, jonka johdosta kunnilta on peritty verovelvollisille maksettuja veronpalautuksia edellisiä vuosia aiemmin (esim. syyskuussa n. 800 milj. euroa). Edellisen vuoden verojen osalta kertymä on siten vertailukelpoinen vasta marraskuun tilitysten jälkeen, kun verovuoden 2018 verotus on päättynyt ja sitä koskevat oikaisut tehty.

Kaupungin kannalta olennaista on se, että veropohja on kehittynyt positiivisesti ja kehityksen arvioidaan jatkuvan. Kertymävajeen seurauksena verotulojen tarkka arviointi vuosikohtaisesti on mahdotonta. Tästä syntyy lähinnä rahoituksellinen ongelma, mutta kaupungin nykyisellä kassalla tai vallitsevilla rahoitusmarkkinoilla varsinaista ongelmaa ei pääse syntymään.

Yhteisöveron arvioissa verovuosille 2018–2023 on pohjana käytetty valtiovarainministeriön uutta ennustetta yhteisöjen verotettavasta tulosta ottaen huomioon maksuunpantujen ennakkoverojen kehitys. Ennusteen taustalla on kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutos. Ennusteessa on myös huomioitu syyskuun yhteisöverotilitykset ja Verohallinnon ennakkotiedot vuoden 2018 osalta.

Kiinteistöveron perusteena oleviin verotusarvoihin ennakoidaan positiivista kehitystä. Kuluvan vuoden aikana yleisen kiinteistöveron alaisten rakennusten verotusarvon kasvu on hieman laantunut, mutta vakituisten asuinrakennusten verotusarvo on kehittynyt aiempaa positiivisemmin. Sopeuttamisohjelmaan on kirjattu toimenpide, jolla pyritään tarkistamaan kiinteistöverotuksen perusteena olevat verotusarvot todelliselle tasolle.

Kokonaisuutena veropohjan ja kunnalle tilitettävien verojen ennakoidaan kehittyvän positiivisesti kaikkien verolajien osalta. Talousarvioehdotuksen sisältämä näkemys perustuu Kuntaliiton viimeisimpään ennusteeseen.

Turun veroprosentit 2020

Kunnallisvero

Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50. Talousarvio 2020 on valmisteltu siten, että nykyiseen veroprosenttiin ei esitä korotusta vuodelle 2020.

Kiinteistövero

Talousarvio 2020 on valmisteltu siten, että nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin ei esitä korotuksia vuodelle 2020.

Vuoden 2020 tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit on ilmoitettava Verohallinnolle viimeistään 18.11.2019. Määräajan ja menettelytavan noudattaminen on erittäin tärkeää. Jos kunta ei ole ilmoittanut tietoja määräajassa, käytetään vuoden 2020 ennakkoperinnässä vuoden 2019 veroprosentteja.

Valtionosuuksien kehitys

Kuntien valtionavut ovat 11,6 mrd. euroa, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,1 mrd. euroa eli 16 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu siitä, että aiemmin kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyneet verotulomenetysten kompensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä määrärahamomentilta, eikä niitä lueta enää valtionosuuksiksi. Mikäli veromenetysten kompensaatiot otettaisiin edelleen mukaan, laskennallisten valtionosuuksien muutos olisi lähes 7 prosenttia vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Valtionosuutta lisäävät mm. kuntien verotulomenetysten kompensaatio, laskentatekijöiden tarkistus sekä panostukset lastensuojeluun, lapsiperheiden kotiapuun, vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin.

Peruspalvelujen valtionosuuden kuntakohtaiset muutokset lasketaan kapitaatioperusteisesti. Valtionosuusprosentti vuodelle 2020 on 25,46 % (v. 2019 25,37 %). Peruspalvelujen valtionosuuden (VM) kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päättyneestä kilpailukykysopimuksesta, mutta taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia:

•Kilpailukykysopimukseen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtionosuuden leikkaus (-264 milj. €) päättyy vuoteen 2019. 

•Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016-2019 koskenut indeksikorotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 milj. euroa.

•Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 102 milj. euroa vuonna 2020.

•Uutuutena vuonna 2020 aiemmin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten kompensaatiot erotetaan järjestelmästä omalle momentilleen 28.90.35. Veromenetysten kompensaatiot lisääntyvät 285 milj. euroa vuonna 2020. Täten vuosien 2010-2020 veromenetysten kompensaatioiden yhteissumma on 2 251 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusmääräraha on huomioitu kuluvan vuoden tasoisena. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan n. 15 miljoonalla vuodesta 2019. Valtionosuuteen liittyvät oletukset perustuvat valtioneuvoston esitykseen, josta eduskunta päättää syksyn aikana. Lopulliset laskelmat saadaan vasta loppuvuoden aikana, joten taloussuunnitelmaan kirjatut arviot on syytä tarkistaa vuoden 2019 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Väestön ja työttömyyden kehitys

Kaupungin väestönkasvu on vuosina 2010 – 2018 ollut aiempiin vuosiin verrattuna suhteellisen nopeaa. Vuodesta 2010 alkaen tulomuutto muista kunnista on ylittänyt lähtömuuton. Nettosiirtolaisuus on ollut Turulle positiivista koko 2000-luvun. Kokonaisuudessaan Turun väestönkasvu perustuu muuttovoittoon, sillä syntyneiden enemmyys on kääntynyt negatiiviseksi. Vuodesta 2010 alkaen tulomuutto muista kunnista on ylittänyt lähtömuuton. Turun lähtömuuton pääsuuntia ovat olleet naapurikunnat ja pääkaupunkiseutu. Nettosiirtolaisuus on ollut Turulle positiivista koko 2000-luvun. Kokonaisuudessaan Turun väestönkasvu perustuu lähes kokonaan muuttovoittoon, sillä syntyneiden enemmyys on vähäistä.

Vuoden 2019 tammi – elokuun ennakkotietojen perusteella Turun väestönkasvu ylitti hieman edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tason. Mikäli loppuvuoden kehitys on viime vuosien kaltaista, kasvaisi Turun väestö noin 1 500 - 2 000:lla.

Turun elokuun työttömyysaste oli 11,3 %, joka oli kymmenen suurimman kaupungin vertailussa ryhmän keskivaiheilla. Työttömyys laski vuodessa 1,0 %-yksikköä ja vuoden takaiseen tilanteeseen nähden sijoitus parani verrokkiryhmässä kolmella. Varsinais-Suomen kuntien joukossa Turun työttömyysaste oli vakiintuneeseen tapaan korkein.

Työllisyystilanteen paraneminen on Turussa näkynyt erityisesti pitkäaikaistyöttömien nopeasti laskeneessa määrässä: vuoden 2016 elokuusta se on kolmessa vuodessa puolittunut 2 969:ään.

Kymmenen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli elokuussa 9,0 %, joka oli suurimpien vertailuseutukuntien toiseksi alin Helsingin jälkeen. Vuoden 2018 elokuuhun verrattuna Turun sijoitus parani kahdella, kun Turun seutukunta alitti Kuopion ja Tampereen seutukunnat.

Konserniyhteisöjen kehitysnäkymät

Konserniyhteisöillä on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen ja konsernin tuloksen muodostumiseen. Vuonna 2018 Turun kaupungin tilikauden tulos oli -47,8 milj. euroa. Konserniin kuuluvien yhteisöjen tulos erillistilinpäätösten mukaan oli 23,8 milj. euroa ja kaikkien eliminointien jälkeen Turku-konsernin tilikauden tulokseksi muodostui -33,7 miljoonaa euroa. Konserniyhteisöjen tulokset siten paransivat kaupunkikonsernin tulosta 14,1 milj. euroa.

Konserniyhteisöjen voitollisista tuloksista ylivoimaisesti merkittävin oli Turku Energia Oy, jonka konsernin tilikauden voitto oli 20,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 osalta Oy Turku Energia - konsernin tulosennuste on tilanteen per 30.6 mukaan 27,7 milj. euroa ja vuodelle 2020 yhteensä 26,6 milj. euroa. Vuodelle 2020 ja siitä eteenpäin yhtiö on budjetoinut jaettavan osingon määräksi 20 milj. euroa vuodessa.

Markkinoilla toimivien tuotantoyhtiöiden (Arkea Oy, Kuntec Oy ja Lännen Tekstiilihuolto Oy) osalta kilpailutilanne on kireä ja yhtiöiden liikevoittomarginaalit ovat painuneet matalalle tasolle. Kuntec ohjeistaa vuoden 2020 tilikauden tulokseksi -20 tuhatta euroa, Arkea -1 035 tuhatta euroa ja Lännen Tekstiilihuolto Oy nollatulosta. Edellä mainituilla tulosodotuksilla Arkea ja Kuntec eivät pysty maksamaan vaihtovelkakirjalainojensa mukaista tuloutusta kaupungille.

Asuntoyhtiöiden osalta suurin merkitys konsernin tulokseen on TVT Asunnot Oy:llä, jonka vuoden 2020 tulostavoite on 5,6 milj. euroa. TVT Asuntojen tuloutus kaupungille on pienentynyt n. 1,2 milj. euroa johtuen kaupungin ja yhtiön välisen pääomalainan koron laskusta 4 %:iin. Myös muiden asuntosektorin yhteisöjen (Vaso Oy ja TYS) toiminnallinen ja taloudellinen tulos näyttää hyvältä vuodelle 2020.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi vuoden 2019 talousarvioraamin reunaehdoksi, että jäsenkuntien maksu -osuuksien muutos voi olla enintään 2,5 % ja että talousarvio laaditaan 2 milj. euroa alijäämäiseksi ja että asiakasmaksuissa noudatetaan asiakasmaksuasetuksen mukaisia enimmäismääriä 1.1.2019 alkaen.

Sairaanhoitopiiri budjetoi vuodelle 2019 Turun maksuosuudeksi 233 milj. euroa ja tasaerälaskutuksen tarkistuksen yhteydessä syyskuussa loka-joulukuun eriin tehtiin korotus, jonka jälkeen Turun osuus nousi 237 milj. euroon. Lisäksi sairaanhoitopiiri ilmoitti lopullisen tarkistuksen yhteydessä mahdollisesti tehtävästä lisälaskutuksesta, jonka suuruus on heidän arvionsa mukaan Turun osalta n. 3 milj. euroa. Jos lopullisen tarkistuksen yhteydessä tehtävä lisälaskutus toteutuu, ero vuoden 2018 tilinpäätökseen on 9 milj. euroa (+3,7 %).

VSSHP:n talousarvio- ja suunnitelma 2019-2021 mukaan jäsenkuntien maksuosuuksiin tulee 4,5 % korotus vuonna 2020 ja 3,2 % korotus vuonna 2021. Riskinä on, että Turun osuudet korotuksista ovat suuremmat kuin arvioidut keskimääräiset korotusprosentit, koska Turun erikoissairaanhoidon käyttö on ollut jo pidempään suurempaa kuin sairaanhoitopiirin talousarviossa on ennustettu (VSSHP Kuntaraportit: Kuntaviuhka).

Sairaanhoitopiirin investointimenojen loppusumma vuoden 2019 talousarvioesityksessä (ilman rahoitus-leasingilla rahoitettavia T3-hankkeen rakentamismenoja) on 44,5 milj. euroa. Vuoden 2020 investointisuunnitelma on loppusummaltaan samoin perustein 50,9 milj. euroa ja vuoden 2021 suunnitelma 65,0 milj. euroa (talousarvio- ja suunnitelma 2019-2021).

Investointisuunnitelman suurin yksittäinen hanke on U-sairaalan korvaavien tilojen rakentaminen (T3-hanke). Sen rakentamis- ja hankintakustannukset ovat nousemassa 210 milj. euroa (sis. betonikustannukset 11 milj. euroa) (HAL 17.9.2019) (talousarvio- ja suunnitelma 2019-2021 mukaan 189 milj. euroa).

Käynnistymässä olevista rakennushankkeista merkittävin on psykiatrian uudisrakennus. Hankkeelle on varattuna talousarvioon alustavasti määrärahoja eri vuosille yhteensä 55,0 milj. euroa (talousarvio- ja suunnitelma 2019-2021), mutta sairaanhoitopiirin hallituksen esityksen mukaan kustannusarvio on kaksinkertaistunut ollen esityksessä 112 milj. euroa (HAL 17.9.2019).

Sairaanhoitopiirin kustannuskehitys on ollut kaupungin huolena jo pitkään ja raskas investointiohjelma tulee lisäämään painetta hintojen tarkistamiseen. Piirillä tulee olla selkeä käsitys investointien tuloslaskelmaan ja siten hintoihin kohdistuvista vaikutuksista. Taloussuunnitelma tulee valmistella sekä hinnoittelun että investointien osalta yhdessä omistajakuntien kanssa.

Kaupungin ja muiden omistajien on erittäin tärkeää vahvistaa omistajaohjausta, jotta kuntien taloudellinen kantokyky tulee varmasti huomioitua sairaanhoitopiirin toimintasuunnitelmien valmistelussa. Tulevien vuosien aikana sairaanhoitopiirin otettava myös oma vastuu raskaan investointiohjelman aiheuttamasta taloudellisesta paineesta ja tämän seurauksena kyettävä lisäämään merkittävästi toiminnan tuottavuutta.

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Sopeuttamisohjelma

Kaupungin tärkeimpänä taloudenpidon tavoitteena on talouden tasapaino. Nykytilanteessa kaupungin vuosikate on negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen ylläpitoon käytetään kaupungin tulorahoituksesta niin suuri osa, että kiinteän omaisuuden ylläpitoon ja uusinvestointeihin ei jää riittävästi varoja.

Kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2019, että kaupunginhallitus käynnistää 50 miljoonan euron sopeutusta tavoittelevan sopeutusprosessin, jonka tuloksena määritetään talouden tasapainottamiseen tähtäävät ja valmisteltavaan taloussuunnitelmaan sisällytettävät toimenpiteet.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii vahvaa sitoutumista kaikilta osapuolilta. Toimintasuunnitelman jatkovalmistelussa on tavoitteena tunnistaa toimenpiteitä, joilla kaupungin taloudellista asemaa kyetään parantamaan pysyvästi. Ensisijaisesti tavoitellaan toimintaan vaikuttavia rakenteellisia muutoksia.

Osana valmisteluprosessia on arvioitu kaupungin palvelurakennetta erityisesti tilastoihin perustuvilla tarkasteluilla. Vertailua on tehty erityisesti Turun, Tampereen ja Oulun kesken, joiden väestö- ja palvelurakenteet vastaavat hyvin paljon toisiaan. Useassa tarkastelussa Turun palvelutuotantorakenteet ovat osoittautuneet keskimääräistä kalliimmiksi.

Tästä syystä kaupungin talouden epätasapainoa onkin syytä lähteä oikaisemaan toiminnan tulojen ja menojen kautta. Tulorahoitukseen keskittyminen jättäisi palvelutuotantorakenteeseen liittyvät poikkeamat huomiotta ja mahdolliset rakenteelliset ongelmat jäisivät korjaamatta.

Kaupungin taloudellista asemaa voidaan parantaa tekemällä muutoksia operatiiviseen toimintaan. Tällöin pääsemme lähemmäksi kansallisia keskiarvoja palvelujen tuotantokustannuksissa. Tavoitteena on edelleen ylläpitää korkealaatuisia palveluja, mutta mahdollisesti uudenlaisilla palvelumuodoilla.

Kesän ja syksyn aikana tehdyn valmistelun tuloksena tunnistettiin 95 sopeuttamisohjelman toimenpidettä, joiden arvioidaan parantavan kaupungin taloudellista asemaa 59,3 miljoonalla eurolla. Toimenpiteiden voidaan mieltää jakautuvat nopeisiin ja hitaisiin sekä uudistuksiin ja säästöihin. Nopeasti toteutettavat ovat luonteeltaan pääosin säästöjä ja merkittävimpien rakenteellisten uudistusten läpivienti vaatii pidemmän aikajänteen.

Kaupunginjohtajan talousarvio sisältää oletuksen, että kaikki sopeuttamisohjelman toimenpiteet hyväksytään ja niitä lähdetään viipymättä edistämään. Tarkennettu suunnitelma toimenpiteiden edistämisestä laaditaan kaupunginvaltuuston talousarviopäätöksen jälkeen.

Tuottavuuden lisääminen

Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden lisäksi talouden tasapainon saavuttamista tulee edistää lisäämällä toiminnan tuottavuutta.

Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon tuotannossa saadaan aikaan tuotosta suhteessa käytettyihin tuotannontekijöihin. Tuottavuuden mittauksella halutaan saada selville, kuinka paljon lisäarvoa tuotannossa syntyy.

Julkisella puolella sektorilla tuottavuuden mittaaminen määritelmän mukaisesti on monesti mahdotonta. Tuotoksen mittana joudutaan usein käyttämään yksityiselle sektorille sopivan markkina-arvon sijasta tuotoksesta aiheutuneita kustannuksia. Tällä tavalla mitattuna julkiset palvelut eivät tuottaisi lisäarvoa lainkaan.

Myös laadun muutokset vaikeuttavat tuottavuuden mittaamista julkisella puolella. Vaikka esimerkiksi asiakaskäyntien määrä pysyisi vuosien kuluessa samana, voi palvelun sisältö muuttua samassa ajassa paljonkin, mikä nostaa tuottavuutta. Laadun muutosta ei kuitenkaan useinkaan pystytä ottamaan huomioon julkisen palvelun tuottavuuden mittauksessa. Toisaalta laatua ei voida yleensä nostaa yksikköhintaa kasvattamalla, koska parempi laatu ei tavallisesti vähennä palveluiden kysyntää.

Kun kaupungissa halutaan arvioida toiminnan tuottavuutta, voidaan tämä tehdä seuraamalla toiminnan yksikkökustannuksia, mittayksikköinä toimivat esimerkiksi euroa/lapsi ja euroa/käynti. Toisena hyvänä tapana on käyttää mittareita, jotka mittaavat panosten käyttöä suoriteyksikköä kohti, mittayksikköinä esimerkiksi henkilötyövuotta/lapsi tai tilaneliötä/lapsi.

Kaupungin toiminnan tuottavuuden selvittäminen perustuu vertailuun. Vertailua voidaan tehdä suhteessa omaan aikaisempaan toimintaan ja verrokkikuntiin. Turussa hyviä vertailukohtia ovat muiden suurten kaupunkien palvelujen yksikkökustannukset ja panos/suorite–määrät, joista saadaan tietoa esimerkiksi kuusikkokaupunkivertailuista ja kuntaliiton ylläpitämästä tuottavuusvertailusta. Yhtä tärkeää arvioinnissa on seurata oman toiminnan yksikkökustannusten ja panosten käytön kehittymistä, eli miten omat yksikkökustannukset ovat kehittyneet useamman vuoden tarkastelujaksolla.

Käytännössä tuottavuuden kasvattamisen vaatimus tarkoittaa sitä, että toimialoilla toimintakatteen tulee lähivuosina nousta hitaammin kuin palvelujen ja suoritteiden kysyntä. Tämä edellyttää yksikköhintojen alenemista. Palvelujen ja suoritteiden määrän pysyessä ennallaan kustannusten tulee vastaavasti alentua.

Käyttötalous

Keväällä valmisteltujen suunnittelulukujen lähtökohtana oli talouden sopeuttaminen seuraavan taloussuunnitelmakauden aikana. Suunnitteluluvut sisälsivät 50 miljoonan sopeuttamistavoitteen.

Vuoden 2019 toisessa osavuosikatsauksessa ennakoitiin talousarvion toimintakatteen ylittyvän kaupunkitasolla lähes 34 miljoonaa. Ylitys aiheutuu pääosin hyvinvointitoimialan menojen kasvusta, minkä lisäksi omaisuuden myyntitulojen tavoitteen ennakoidaan jäävän tavoitteesta.

Talousarviossa vuoden 2020 toimintakatteeksi muodostuu 1 115,7 milj. euroa. Nettokäyttömenojen kasvu vuoden 2019 2. osavuosikatsauksen ennusteeseen verrattuna +2,4 prosenttia.

Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi taloussuunnitelmakauden 2021–2023 nettokäyttömenoissa tavoitellaan hyvin maltillista kasvua. Nettokäyttömenojen muutos vuosittain on +1,5 prosenttia vuonna 2021, +1,2 prosenttia vuonna 2022 ja +1,5 prosenttia vuonna 2023. Keskimäärin taloussuunnitelmakaudella 2020-2023 tavoitellaan +1,7 prosentin toiminnan nettomenojen kasvua. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteuttamista.

Verorahoituksen ennakoidaan kunnallisveroihin liittyvän kertymävajeen seurauksena jäävän tavoitteesta vuonna 2019. Verohallinnon uudistusten seurauksena syntyvän tilityksen rytmihäiriön arvioidaan vaikuttavan erityisesti vuosiin 2019 ja 2020 sekä osin myös taloussuunnitelmavuosille 2021-2023. Arvio vaikutuksista tarkentuu loppuvuoden aikana. Kokonaisuutena verorahoituksen kokonaisuuden ennakoidaan kehittyvän positiivisesti taloussuunnitelmakaudella.

Rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2020 arvioidaan 30,7 miljoonaa euroa. Tämän tason säilyttäminen taloussuunnitelmakaudella arvioidaan mahdolliseksi, mutta itsestäänselvyytenä sitä ei voi pitää.

Vuoden 2020 vuosikate on 13,3 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate säilyy käynnistyvän taloussuunnitelmakauden ensimmäiset vuodet huolestuttavan heikkona. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi vuosina 2020-2021. Taloussuunnitelmakauden lopulla vuosikate voimistuu ja sen arvioidaan kattavan poistot.

Talousarvio ei sisällä satunnaisia eriä.

Vuoden 2020 tilikauden alijäämäksi muodostuu -41,9 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelma tasapainottuu vuonna 2022 ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna tavoitellaan 5,6 miljoonan euron ylijäämää. Taloussuunnitelman ensimmäiset vuodet ovat alijäämäisiä ja koko taloussuunnitelmakauden aikana kertyneitä ylijäämiä syödään 59,1 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 100,8 milj. euroa vuonna 2020, 128,0 milj. euroa vuonna 2021, 161,8 milj. euroa vuonna 2022 ja 140,2 milj. euroa vuonna 2023.

Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella 2020 – 2023 yhteensä 530,7 milj. euroa. Poikkeama on yhteensä 19,9 milj. euroa taloussuunnittelukauden investointiraamiin (550,6 milj. euroa).

Investointimenot talousarviovuodelle 2020 ovat yhteensä 100,8 milj. euroa ja ne alittavat kaupunginvaltuuston 17.6.2019 vahvistaman investointiosan suunnitteluluvun yhteensä 2,9 milj. euroa (103,6 milj. euroa).

Kaupunginhallituksen Investointimenoihin, 16,8 milj. euroa, sisältyy Tunnin juna -hankeyhtiön perustamista varten varattu 7,0 milj. euroa. Kaupunkiympäristön ja toimitilarakentamisen investointimenot ovat 70,8 milj. euroa ja muut peruskaupungin investointimenot yhteensä 13,1 milj. euroa vuonna 2020.

Suunnittelulukujen vahvistamisen yhteydessä osa vuoden 2020 infra- ja tilahankkeista sidottiin jo kesäkuussa 2019 kaupunginvaltuustossa, jotta ko. hankkeiden toteutussuunnittelu ja tutkimukset kyetään käynnistämään kuluvan talousarviovuoden aikana ja rakentamisen kilpailutukset voidaan käynnistää tarvittaessa heti seuraavan vuoden alussa.

Investointiosan myyntitulotavoite vuodelle 2020 on kaupunginvaltuuston vahvistaman suunnitteluluvun mukaisesti 23,7 milj. euroa, josta myyntivoittotavoite on 19,2 milj. euroa.

Suunnittelukaudella 2020 - 2023 luovutustuloja on budjetoitu yhteensä 102,1 milj. euroa ja myyntivoittoja 82,2 milj. euroa. Luovutustulojen osuus suunnittelukaudella 2020 – 2023 on 7,3 milj. euroa suunnittelulukua parempi.

Valtionosuuksien ja muiden rahoitusosuuksien määräksi vuodelle 2020 esitetään yhteensä 2,6 milj. euroa. Taloussuunnitelmakaudella 2020 – 2023 rahoitus- ja valtionosuudet ovat yhteensä 4,8 milj. euroa. Valtionosuuksia myönnetään muun muassa aluepelastuslaitoksen kalustohankintoihin.

Rahoitus

Vuonna 2020 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään 40 miljoonalla eurolla. Kaupunki ottaa uutta velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden Investointien rahoittamiseen 105,8 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2020–2022 velan lisäykseksi on merkitty 75,8-105,8 milj. euroa per vuosi.

Henkilöstö

Henkilöstöresurssisuunnitelmakokonaisuuden (määrä, laatu, hyvinvointi) edistäminen ja seuranta on avainasemassa vuoden 2020 aikana. Henkilöstösuunnittelujen prosessien uudistamista ja harmonisointia yhdeksi kokonaisuudeksi (henkilöstöresurssisuunnittelu) on jatkettu vuoden 2019 aikana.

Turun kaupungin henkilöstöresurssisuunnitelma sisältää jatkossa kolme kokonaisuutta:

•henkilöstö voimavarana –ohjelman

•vuotuisen henkilöstösuunnitelman sekä

•vuotuisen henkilöstön koulutussuunnitelman

Henkilöstö voimavarana –ohjelma 2018-2021 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.05.2018. Ohjelman painopistealueet ovat: Työ lisää hyvinvointia, rakentava ja hallittu muutos sekä parempi johtaminen. Ohjelman painopistealueet nostettu kunkin toimialan operatiivisiin ja strategisiin –sopimuksiin, joihin toimialat ovat kirjanneet toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Henkilöstösuunnitelman laadinta on ollut haasteellista sekä hyvinvointi- että sivistystoimialalla. Henkilöstösuunnitelmia tarkennetaan vielä syksyn aikana ja ne tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi osana strategista sopimusta vuoden 2019 loppuun mennessä.

Koulutussuunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen kehittämistä edistävät keskeisimmät koulutusteemat ja –tarpeet. Kaupunkitasoinen koulutussuunnitelma vahvistetaan kaupungin yhteistyötoimikunnassa marras-joulukuussa.

Kaupunginjohtajan esittämät muutokset toimielinten ehdotuksiin:

Hyvinvointi-, sivistys-, kaupunkiympäristö- ja vapaa-aikatoimialan lautakuntien talousarvioehdotukset vastasivat kevään suunnittelulukua. Kj-toimialan ehdotus ylitti suunnitteluluvun 4,9 miljoonalla. Kaupunginjohtajan tekemät tarkistukset lautakuntien ehdotuksiin on kirjattu ”Muutokset; Kaupunginjohtaja” –kohtaan.

Muutokset lautakunnittain (milj. euroa):

Kaupunginhallitus

•Huomioidaan sopeuttamisohjelman toimenpiteet, menojen vähennys käyttötalous

o2020: -4,9

•Keskitetty palkkavaraus, menojen lisäys käyttötalous

o2020: 5,0 / 2021: 10,0 / 2022: 10,0 / 2023: 10,0

•Runkolinjaston käyttöönotto, menojen lisäys käyttötalous

o2021: 0,75 / 2022: 6,36 / 2023: 7,21

•Pilaantuneiden maiden puhdistus (siirto kaupunkiympäristötoimialalta), menojen lisäys käyttötalous

o2020: 1,6 / 2021: 2,0 / 2022: 2,0 / 2023: 2,0

•Runosmäen monitoimitalo tehdään konsernin toteutusratkaisuna (kiint. Oy), investointimenojen vähennys

o2020: -6,2 / 2021: -6,2

•Tommilankadun päiväkoti, investointimenojen lisäys

o2020: 0,07 / 2021: 0,07

•Ruiskatu 8, investointimenojen lisäys

o2020: 0,5

•Mars-korttelin pk, investointimenojen lisäys

o2021: 0,4 / 2022: 0,4

•Lausteen koulu, investointimenojen vähennys

o2021: -0,5 / 2022: -0,5

Kaupunkiympäristölautakunta

•Pilaantuneiden maiden puhdistus (siirto kaupunginhallitukselle), menojen vähennys käyttötalous

o2020: -1,6 / 2021: -2,0 / 2022: -2,0 / 2023: -2,0

Huomioita taloussuunnitelmasta

Kuluvan vuoden ennuste on poikkeuksellisen huono, mutta tilannetta kyetään toivottavasti parantamaan vielä kuluvan vuoden aikana käyttämällä harkintaa kaikissa mahdollisissa talouteen vaikuttavissa tekijöissä. Osa ennustetusta kustannuspaineesta on kuitenkin siirtymässä seuraaville vuosille, joten kesällä käynnistetty sopeuttamisohjelma on välttämätön.

Taloussuunnitelman tuloarviot sisältävät tasokorotuksia maankäyttösopimuskorvauksiin. Näiden toteutuminen edellyttää valmistelussa olevien kaavojen hyväksymistä suunnitellussa aikataulussa. Kaavaprosessiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mahdolliset viivästykset vähentävät kaupungin tuloja ja lisäävät siten sopeutuspainetta muun toiminnan osalta.

Kaupungin toiminnan menokehitys on viimeisten vuosien aikana ollut vertailukelpoisesti n. 4 % vuodessa. Tulorahoituksen maltillisemman kehityksen seurauksena kaupungin talous on ajautunut epätasapainoon.

Tasapainon saavuttamiseksi talousarvio sisältää taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. Toimialat ovat valmistelleet kesä-syyskuun aikana 95 sopeuttamistoimenpidettä, joiden kaupungin alijäämää pienentävä kokonaisvaikutusarvio on 59,3 miljoonaa koko taloussuunnitelmakaudella.

Talousarvioesitys sisältää kaksi varausta. Kuntasektorin työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät keväällä 2020. Toistaiseksi ei ole tarkkaa arviota neuvottelutuloksesta, mutta kaupunginhallituksen määrärahat sisältävät viiden miljoonan varauksen vuodelle 2020 sekä vuodelle 2021. Palkkavaraukset eivät ole kertaluontoisia, joten kokonaisvaikutus on huomioitu vuosilla 2022-2023.

Toinen varaus liittyy bussien runkolinjaston käyttöönottoon, josta kaupunginhallitus on päättänyt 4.3.2019 pitämässään kokouksessa. Toteutusaikataulu on viivästynyt vuodella alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, joten uudistus vaikuttaa kaupungin talouteen vuodesta 2021 lähtien. Varaus on tehty tässä vaiheessa kaupunginhallituksen talousarvioon.

Kaupungin tulee varmistaa taloudellinen kantokyky ennen runkolinjaston käyttöönottoon liittyvien kilpailutusten aloittamista. Käytännössä tämä tarkoittaa arviointia vuoden 2020 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä ja tähän tilannearvioon perustuvaa kaupunginhallituksen päätöstä runkolinjastoon liittyvien kilpailutusprosessien käynnistämisestä.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Kaikki toimialat ovat valmistelleet strategisen sopimuksen, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet lautakuntien syyskuussa antamien talousarvioehdotusten mukaan.

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset strategisiin sopimuksiin, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Toimielinten tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin 12.12.2019 mennessä.

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2020) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio