Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus46606.11.20178
Kaupunginvaltuusto22013.11.201710

3695-2017 (041)

Vuoden 2017 kolmas osavuosikatsaus

Tiivistelmä: -

Kh § 466

Talouden ja rahoituksen vastuualue, johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 2.11.2017:

 

Tulosennuste

 

Vuoden 2017 kolmannen talousennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi muodostuu 12,3 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon merkitty alijäämä vuodelle 2017 on 21,6 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 24,5 milj. euroa.

 

Ennusteen mukaan vuosikate on 24,9 milj. euroa, mikä olisi 36,1 milj. euroa talousarviota parempi. Vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ennusteen mukaan olisivat 52,8 milj. euroa.

 

Tilikauden tulokseen sisältyy satunnaisissa erissä esitetty vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovuttamisesta syntyvä kertaluonteinen luovutusvoitto. Tilikauden tulosta heikentää ennusteeseen vuosikuluksi merkitty 14,5 milj. euroa Turku 2029 säätiölle vahinkorahastosta maksettava säädepääoma. Vahinkorahastosta tuloutetaan kulua vastaava määrä, jolloin vaikutus tilikauden alijäämään eliminoituu.

 

Tilikauden alijäämä oikaistuna satunnaisilla erillä on – 10,7 milj. euroa (satunnaisilla erillä oikaistu alkuperäinen TA – 43,9 milj. euroa ja muutettu TA - 46,8 milj. euroa).

 

Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna nettokäyttömenot kasvaisivat noin 0,6 milj. euroa. Vertailussa nettokäyttömenojen muutoksesta on oikaistu Turku 2029 säätiöön sijoitettu pääoma 29 milj. euroa, joka Kuntajaoston ohjeen mukaan käsitellään avustuksena toimintakuluissa. Pääomasijoitus katetaan vahinkorahastoa purkamalla sekä tytäryhtiöiden ylimääräisellä osingonjaolla, jolloin kaupungin tilikauden yli-/alijäämään toimenpiteellä ei ole vaikutusta. Vertailussa on lisäksi otettu huomioon Turun Vesiliikelaitoksen yhtiöittämisen vaikutus, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnan luovutus Turku Science Park Oy:lle 1.7.2016 ja Mäntymäen keskusvaraston toiminnan luovutus Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille 1.4.2016. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille 1.5.2017 alkaen on otettu vertailussa huomioon. Siirto on ollut tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti, joten siirrolla ei pitäisi olla lisäävää vaikutusta hyvinvointitoimialan ja kaupungin nettokäyttömenoihin. Perustoimeentulotuen siirtymistä Kelalle 1.1.2017 ei ole otettu huomioon vertailuluvussa.

 

Toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön erällä sekä tehdyllä pääomasijoituksella vähenee ennusteen mukaan 7,7 milj. euroa viime vuoden toteutumasta.

 

Verorahoitus ja rahoituserät

 

Verotuloennuste on nyt tehdyssä ennusteessa 748,2 milj. euroa. Ennusteen mukaan verotulot ylittyvät 24,1 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Valtionosuustuloja toteutunee 253,5 milj. euroa. Rahoitustuottoja kertyy 5,0 milj. euroa talousarviota enemmän.

 

Verorahoituksen ja rahoitustuottojen ja – kulujen poikkeamat (talousarvio 2017/ennuste 3/2017)

 

 

Poikkeama, milj. euroa

Verotulot

+24,1

Valtionosuudet

+0,7

Rahoitustuotot ja – kulut (nettotuotot)

+5,3

+ menon alitus/tulon ylitys

- menon ylitys/tulon alitus

 

Kaupungin verotulojen ennusteen perusteena on käytetty Kuntaliiton kuntakohtaista veroennustetta.

 

Kunnallisverotulojen ennustetaan toteutuvan 8,5 miljoonaa talousarviota suurempana. Kunnallisverojen ennakoitua voimakkaampi kasvu on seurausta yksityisen sektorin palkkasumman kasvusta sekä työllisyystilanteen parantumisesta. Kuluvan vuoden tilitykset ovat -0,6 % pienemmät viime vuoden vastaavaan tilanteeseen nähden.

 

Yhteisöveron perusteena oleva tulo on kehittynyt kuluvana vuonna oletettua voimakkaammin. Tämän lisäksi alkuvuonna on tehty vuoden 2016 verotukseen liittyen huomattava yksittäinen ennakontäydennysmaksu, josta kuntien osuus oli reilu 200 miljoonaa euroa. Turulle on maksettu jako-osuuden mukainen osuus. Tilitys korottaa kuluvan vuoden yhteisöverotuloja merkittävästi. Kyse on kuitenkin kertaluontoisesta erästä. Yhteisöveron kuluvan vuoden tilitykset ovat 15,8 % suuremmat verrattuna viime vuoden vastaavaan tilanteeseen. Tilitykset ovat lähes viime vuoden tasolla, mikäli ylimääräisen tilityksen arvioitu vaikutus oikaistaan. Kuntaliitto on kuitenkin arvioinut voimakkaampaa kasvua, joten Turun ennustetta on nostettu vastaamaan Kuntaliiton ennustetta. Ennuste on 16,5 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Yhteisöveroennusteeseen sisältyy epävarmuutta. Ennusteessa ei ole otettu huomioon Kuntaliitolta 26.10.2017 saatua tarkennettua tietoa, jonka mukaan kaupungin yhteisöverotulojen ennuste on hieman heikentymässä. Tulosennuste voi heikentyä nyt tehdystä ennusteesta noin neljällä miljoonalla eurolla Kuntaliiton ennusteen toteutuessa.

 

Kiinteistöverotulojen ennakoidaan kasvavan, mutta hieman arvioitua heikommin. Tästä syystä talousarvioon kirjattu tavoite jäänee saavuttamatta n. 0,8 miljoonalla.

 

Valtionosuudet laskevat viime vuodesta, mutta laskun arvioidaan olevan pelättyä pienempi. Viimeisimmän Kuntaliiton ennusteen mukaan valtionosuustulot ovat toteutumassa 0,7 miljoonaa talousarviota suurempana.

 

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulot

 

Kuluvan vuoden toisessa talousennusteessa kaupungin toteuttamien investointien menoennuste on yhteensä 112,8 milj. euroa.

 

Peruskaupungin (palvelut ja hallinto) investointimenot alittuvat kolmannessa toteutumisennusteessa 3,1 milj. euroa suunnitellusta. Investointeihin sisältyy 30,0 milj. euron sijoitus Turun Vesihuolto Oy:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

 

Kiinteistöliikelaitoksen investointimenojen vuositason rahoituksen toteutumisennuste 66,7 milj. euroa jää 4,8 milj. euroa suunnitellusta. Omaisuuden luovutustulojen ennustetaan jäävän 2,5 milj. euroa alle tavoitteen. Kiinteistöjen myyntivoittotavoite toteutuu kuitenkin ennusteen mukaan 2,2 milj. euroa talousarviota suurempana, koska se sisältää Kakolanmäen maanalaisen luolatilan käyttöoikeuden luovutuksesta saadun korvauksen.

 

Strategisten maankäytön hankkeista Kauppatori ja Logomon silta eivät ole edenneet suunnitellusti ja siksi rahankäytön ennustetaan alittuvan merkittävästi suunnitellusta, yhteensä 4,3 milj. euroa. Tuloa tuottavat uusinvestointikohteet, joista saadaan myytäviä tontteja tai maankäyttösopimustuloja, ennustetaan toteutuvan lähes suunnitellusti. Liikenteen toimivuus ja turvallisuus kohteista Funikulaarin rahoitustarve jää 1,5 milj. euroa suunnitellusta töiden siirryttyä rakennus- ja poikkeusluvista tehtyjen valitusten vuoksi. Korjausvelkaa alentavien kohteiden menoennuste ylittyy yhteensä 2,8 milj. euroa, joista suurimmat ylityskohteet ovat katupäällysteet, puistot, valaistuksen peruskorjaus ja Pahaniemen sillan peruskorjaus. Tilapalveluiden investointimenojen vuositason rahoituksen toteutumisennuste alittuu suunnitellusta 0,9 milj. euroa. Nimettyjen koulukohteiden eteneminen ja rahankäyttö alittuu suunnitellusta yhteensä 1,7 milj. euroa. Pienten koulukohtaisten investointien (alle 1 milj. euroa) eteneminen ja rahankäyttö alittuu lisäksi 1,0 milj. euroa kuluvana vuonna. Samppalinnan maauimalan rahankäyttö ylittyy yhteensä 1,4 milj. euroa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt (Kh 5.6.2017 § 279).

 

Kaupungin investointikohteiden rahoitusosuuksien ennustetaan toteutuvan 0,4milj. euroa alle suunnitelman. Kaupungin pysyvien vastaavien luovutustuottotavoite 150,7 milj. euroa ei ole vertailukelpoinen toteutumisennusteen 125,1 milj. euron kanssa. Tämä johtuu Vesiliikelaitoksen liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä siirtyneen omaisuuden kauppahinnan kirjaamistavan erosta talousarviossa ja kirjanpidossa. Talousarviossa velaton kauppahinta on kokonaisuudessaan käsitelty pysyvien vastaavien luovutustuottona 128,0 milj. euroa. Kirjanpidossa kauppahinta on jaettu pysyvien vastaavien kirjanpitoarvoon 104,9 milj. euroa ja liiketoiminnan myyntivoittoon 23,0 milj. euroa.

 

Toiminnan ja investointien rahoitus

 

Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2017 on ennusteen mukaan 45,2 milj. euroa positiivinen. Taustalla on vesilaitoksen liiketoimintakauppa ja siitä kertyvät omaisuuden luovutustulot (104,9 milj. euroa). Toiminnan ja investointien rahavirtaennuste on 43,0 milj. euroa yli muutetun talousarvion, mitä selittää vuosikatteen suunniteltua parempi toteutuminen.

 

Antolainoja arvioidaan myönnettävän 148,6 milj. euroa, josta 107,6 milj. euroa on myönnetty konserniin kuuluvalle Turun Vesihuolto Oy:lle. Antolainoja vähennetään ennusteen mukaan 4,2 milj. euroa. Ennusteen mukaan antolainakanta vuoden loppuun mennessä kasvaa 144,5 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Ennusteeseen ei sisälly kaupunginhallituksen 23.1.2017 ja 23.10.2017 tekemiä päätöksiä, joiden mukaan Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:lle myönnetystä vaihtovelkakirjalainasta yhteensä 2,5 milj. euroa vaihdetaan osakkeiksi, jotka kirjataan yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

 

Talousennusteessa kaupungin lainakannan kasvuksi on merkitty 100,0 milj. euroa. Velanotosta merkittävä osa menee tytäryhtiöiden investointien rahoittamisen. Uutta pitkäaikaista korollista lainaa saadaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan nostaa 100,0 milj. euroa. Lisäksi lyhytaikaiset velat eli kuntatodistukset voivat kasvaa talousarvion mukaan 15 milj. euroa. Ennusteen mukaan lyhytaikaiset velat eivät kuitenkaan kasva. Tosin tytäryhtiöiden talletusten tarkka ennustaminen on vaikeaa. Korollisia lyhytaikaisia lainoja eli kuntatodistuksia käytetään maksuvalmiuden tukemiseen suunnitellun mukaisesti.

 

Vuoden 2017 lopussa lainakanta lisääntyy arviolta n. 100 milj. eurolla. Lainakantaennuste on 775,3 milj. euroa (2016 TP 675,3 milj. euroa), mikäli toiminnan ja investointien sekä rahoituksen kassavirrat toteutuvat ennusteen mukaan. Lainat asukasta kohden olisivat 4 113 euroa (2016 TP 3 600 €/asukas) ennustetun asukasluvun 188 500 mukaan laskettuna

 

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

 

Kolmannen talousennusteen mukaan kaupungin käyttötalousosan (pl. kiinteistöliikelaitos) toimintakulut alittavat talousarvion 7,4 milj. eurolla. Valmistus omaan käyttöön – erä ylittyy ennusteen mukaan 0,1 milj. euroa oman aktivoitavan suunnittelu- yms. työn ylittyessä. Toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön – erällä alittuvat yhteensä 7,5 milj. eurolla. Toimintatuotot alittuvat ennusteen mukaan 2,4 milj. eurolla. Käyttötalouden nettokäyttömenot tulevat alittumaan 5,1 milj. eurolla. Poikkeamat on laskettu huomioituna talousarviomuutokset, jotka on tehty 30.9.2017 mennessä.

 

Suurimmat nettokäyttömenojen poikkeamat (muutettu talousarvio/ennuste 3/2017):

 

 

Nettopoikkeama, 1000 €

Sosiaali- ja terveyslautakunta

- 4 295

Kasvatus- ja opetuslautakunta

+ 627

Kaupunginhallitus

+5 917

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristöltk

+1 835

 

 

+ menon alitus/tulon ylitys

- menon ylitys/tulon alitus

 

Kaupunginhallituksen nettokäyttömenot alittuvat 5,9 milj. euroa. Toimintamenoista ennustetaan säästyvän 6,6 milj. euroa. Säästöä ennustetaan eniten ennalta odottamattomia tarpeita varten varattujen varausmäärärahojen käyttöön (säästö 2 milj. euroa). Työllisyyspalvelukeskuksen nettomenoista arvioidaan säästyvän tänä vuonna n. 1,4 miljoonaa euroa. Työllisyyspalvelujen nettomenojen alitukseen vaikuttaa työmarkkinatuen positiivinen ennuste verrattuna viime vuoden maksuosuuteen, ennuste on tällä hetkellä noin 0,9 milj. euroa pienempi viime vuoteen verrattuna. Kaupunginhallituksen talousarvioon sisältyvien koko kaupungin yhteisten menojen odotetaan alittavan talousarvion noin 0,5 milj. eurolla budjetoitua pienempien toimikuntien menojen sekä

verotuskustannusten vuoksi. IT-palvelukeskuksen osalta odotetaan säästyvän 0,5 milj. euroa henkilöstökustannusten sekä palvelutuotannon osalta.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettokäyttömenojen ylitysennuste on 4,3 milj. euroa. Poikkeama on 0,6 prosenttia lautakunnan nettokäyttömenoihin varatuista määrärahoista. Palvelualuekohtaisesti poikkeamat vaihtelevat. Terveyspalvelujen tulosalueen nettokäyttömenojen ennustetaan ylittyvän 5,3 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalvelujen nettokäyttömenojen ennustetaan ylittyvän 1,5 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ennuste on 3,4 milj. euroa yli talousarvioon varatun. Sairaanhoitopiiri on kokonaisuudessaan tekemässä ylijäämäisen tuloksen ja kunnille tulee palauttaa kuntaosuuksia alennettujen hintojen muodossa. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli 10.10.2017 § 137 osavuosikatsausta tammi-elokuulta 2017 ja sitovien tavoitteiden seurantaa. VSSHP:n hallitus päätti, että palvelujen hintoja alennetaan vuositason tulosvaikutukseltaan 10 milj. eurolla aiheuttamisperiaatteiden mukaisesti. Hyvinvointitoimialan osalta näyttää siltä, että VSSHP:n alkuperäinen talousarvio toteutuu noin 0,1 milj. euron tarkkuudella. Alkuvuoden lähetemäärien kasvu sekä siirtoviivepäivien kehitys vaikuttaa siihen, että palautettavaa Turulle ei synny näiden tietojen perusteella.

 

Toisessa osavuosikatsauksessa sivistystoimialan toimintamenojen ennakoitiin ylittyvän varhaiskasvatuksen palveluseteleissä noin 1,7 milj. euroa, oman varhaiskasvatuksen tuotannossa 0,3 milj. euroa ja toimialan yhteisissä henkilöstömenoissa 0,4 milj. euroa. Tuottojen osalta talousarvion tavoitteesta arvioitiin jäätävän 0,2 milj. euroa, josta oma päivähoito oli alittumassa 1,2 milj. euroa, mutta toisaalta erityisesti aikuiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tuotot olivat ylittymässä.

 

Valtuuston päätöksen 25.9.2017 § 191 mukaisesti sivistystoimialan määrärahaa korotettiin osavuosikatsauksen 2. ylitysennusteen mukaisesti 2,9 milj. euroa. Sivistystoimialan määrärahakorotuksen ennustetaan kattavan sekä päivähoitomaksutulojen pienenemisen että palvelusetelimenojen kasvun. Muiden palvelualueiden ja toimintojen osalta ennustetut talousarvioylitykset ja – alitukset ovat suhteellisen pieniä ja kattavat kokonaisuutena toinen toisensa. Toimialan säästöennuste korotetulle toimintakatteelle on 0,6 milj. euroa (0,2 %). Toimintatuotot ylittyvät 1,0 milj. euroa ja menot alittuvat 0,4 milj. euroa.

 

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan toimintatulojen ennustetaan ylittyvän vilkkaana jatkuneen rakentamisen johdosta 1,7 milj. euroa (rakennusvalvontatulot) ja toimintamenojen alittuvan hieman, nettomenojen alitus on yhteensä 1,8 milj. euroa.

 

Tilikauden tuloslaskelmaosan nettokäyttömenoja (ml. liikelaitokset) kuvaava toimintakate on ennusteen mukaan 1 029,2 milj. euroa. Nettokäyttömenoja toteutuisi 5,9 milj. euroa talousarviota vähemmän. Kolmannen talousennusteen toimintatuotot (sisäisiä eriä ei eliminoitu) ovat yhteensä 436,1 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna toimintatuotot alittuvat 0,6 milj. euroa. Toimintakulut (sisäisiä eriä ei eliminoitu) ovat ennusteessa 1.466,9 milj. euroa. Alitusta talousarvion toimintamenoihin verrattuna tulee olemaan 6,6 milj. euroa ennusteen toteutuessa. Toimintakuluihin sisältyvät omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot (oma työ ja materiaali). Em. menot on oikaistu tuloslaskelman Valmistus omaan käyttöön – rivillä ja aktivoitu taseen omaisuuden lisäykseksi. Kaupungin toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön – erällä alittavat talousarvion 6,6 milj. eurolla.

 

Henkilöstö

 

Tilikauden 2017 henkilöstökulut (kaikki palvelussuhteet) tulevat toisen ennusteen mukaan olemaan noin 495,0 milj. euroa. Laskua tulisi olemaan noin 10,8 milj. euroa (-2,2 %) huomioiden organisaatiomuutosten osuus vertailuluvussa. Palkkojen ennustetaan laskevan -0,4 prosenttia. Lomarahaleikkauksen vaikutus vuoden 2017 palkkoihin on -1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy lisäksi henkilösivukuluissa vähentyneinä työnantajamaksuina. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus palkkoihin vuonna 2017 on keskimäärin + 0,04 prosenttia.

 

Henkilötyövoimatavoite vuodelle 2017 on 10055 ja ennusteen mukainen toteutuma olisi 10073 henkilötyövuotta, jolloin tavoite kaupunkitasolla ylittyisi 18 htv:llä. Hyvinvointitoimialan työvoimatavoite ei ennusteen mukaan tule toteutumaan johtuen pääosin puhtauspalveluiden uudelleenorganisoinnista. Hyvinvointitoimiala esittänee sosiaali- ja terveyslautakunnalle vielä syksyn aikana tavoitteen nostoa esitettäväksi edelleen kaupunginvaltuustolle. Työvoiman ennustetaan nousevan 13,4 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna (organisaatiomuutokset huomioiden). Konsernihallinnon työvoimatavoite ylittyisi 10 htv:llä.

 

Kaupunginhallituksen toisen osavuosikatsauksen johdosta tekemät päätökset ja niiden toteutuminen

 

Hyvinvointitoimialan tulee selvittää yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa mahdollisuudet yksikköhintojen alentamiseen niin, että vaikutukset näkyvät jo vuoden 2017 maksuosuuksissa. Hyvinvointitoimialan tulee lisäksi valvoa, että sairaanhoitopiiri toteuttaa kaupunginhallituksen vuoden 2017 yksikköhintojen laskemisen kertaluontoisesti kertyneiden ylijäämien sekä kuluvalle vuodelle budjetoitujen ylijäämien verran.

 

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli 10.10.2017 § 137 osavuosikatsausta tammi-elokuulta 2017 ja sitovien tavoitteiden seurantaa. VSSHP:n hallitus päätti, että palvelujen hintoja alennetaan vuositason tulosvaikutukseltaan 10 milj. eurolla aiheuttamisperiaatteiden mukaisesti. Hyvinvointitoimialan osalta näyttää siltä, että VSSHP:n alkuperäinen talousarvio toteutuu noin 0,1 milj. euron tarkkuudella. Palautettavaa Turulle ei synny näiden tietojen perusteella.

 

Sairaanhoitopiiri on laatinut vuoden 2018 talousarvion runsaat 4 milj. euron alijäämäiseksi, jotta kertynyt ylijäämä poistuu.

 

Sairaanhoitopiirin hallitukselle ja toimivalle johdolle lähetetään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen kirjelmä liittyen yksikköhintojen alentamiseen.

 

Sairaanhoitopiirin hallitukselle ja toimivalle johdolle sekä sairaanhoitopiirin valtuustoon valituille Turun kaupungin nimeämille valtuutetuille on lähetetty kirjelmä 26.9.2017.

 

Turun kaupungin sairaanhoitopiirin valtuustoon nimeämille valtuutetuille lähetetään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen kirjelmä liittyen yksikköhintojen alentamiseen tiedoksi ja huomioitavaksi päätöksenteossa.

 

Sairaanhoitopiirin hallitukselle ja toimivalle johdolle sekä sairaanhoitopiirin valtuustoon valituille Turun kaupungin nimeämille valtuutetuille on lähetetty kirjelmä 26.9.2017.

 

Sivistystoimialan tulee esittää kaupunginhallitukselle 20.10.2017 mennessä selvitys, millä toimenpiteillä toimialan tuottavuutta voidaan kasvattaa tilanteessa, jossa palvelukysyntä kasvaa, sekä ajantasainen ennuste lapsi- ja oppilasmäärien kehityksestä kaupunki- ja aluekohtaisesti. Lisäksi sivistystoimialan tulee laatia selvitys, miksi tuetun opetuksen ja varhaiskasvatuksen osuus on Turussa verrokkikaupunkeja suurempi ja onko tältä osin tarpeen tehdä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta on 18.10.2017 § 148 käsitellyt toimialajohtaja Timo Jalosen asiaan antamaa selvitystä.

 

Selvitykseen sisältyi

-jo aiemmin tehdyt arvioit tuottavuutta lisääviksi toimenpiteiksi,

-tietoa lapsimääräennusteista,

-tietoa perusopetuksen tuen tarpeessa olevien oppilaisen määrästä muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna,

-palvelusetelikustannusten tarkastelua,

-selvitys palveluohjauksesta sekä

-selvitys Turun kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannuksista suhteessa verrokkikaupunkeihin ja esitys toimintatavan muutoksesta.

 

Verrokkikaupunkeina oli käytetty ns. kuusikkokuntia (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Vantaa ja Turku). Selvityksen mukaan perusopetuksen kustannukset ovat lähellä kuusikkokuntien keskiarvoa. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset lasta kohden ovat Turussa sekä kunnallisella että yksityisellä puolella korkeammat kuin kuusikkokunnissa keskimäärin, mutta matalammat kuin Helsingissä ja Espoossa. Sivistystoimialan selvityksestä käy ilmi, että oleellisia eroja päivähoidon asiakkaissa sekä palvelun järjestämisen tavassa. Alle 3-vuotiaiden lasten osuus Turun kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on lähellä Kuutoskuntien keskiarvoa. Vuorohoitoa eli ilta- ja viikonloppu- tai ympärivuorokautista varhaiskasvatusta on Turussa eniten kaikista Kuutoskunnista. Vieraskielisten lasten osuus pääkaupunkiseudulla ja Turussa on selvästi korkeampi kuin Tampereella ja Oulussa, mutta samalla tasolla kun pääkaupunkiseudulla. Turussa varhaiskasvatusikäisten vieraskielisten lasten osuus kasvoi 13,2 prosentista 16,5 prosenttiin. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisten osuus on Turussa jo 18,5 %. Sivistystoimialan selvityksen mukaan vuonna 2016 Turun kunnallisissa päiväkodeissa oli laskennallisia lapsia 6,2 yhtä kasvatus- ja ohjaushenkilöä kohden Kuutoskuntien keskiarvon ollessa 6,9. Muiden kuntien vaihteluväli oli 6,8–7,1. Toimialan käsityksen mukaan olisi ollut mahdollista lisätä laskennallisten lasten määrää kunnallisissa päiväkodeissa, jolloin laskennallisten lasten määrä olisi myös lähentynyt Kuusikon keskiarvoa.

 

 

Toimielinten talousarvion muutosesitykset ja määrärahasiirrot

 

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 23.1.2017 (§ 42) päättänyt, että Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:lle myönnetystä vaihtovelkakirjalainasta (yht. 49,3 milj. euroa) vaihdetaan osakkeiksi heti 1.000.000 euroa, joka kirjataan yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Lisäksi kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.10.2017 (§ 444), että Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n vuoden 2017 ennustettu 1.500.000 euron tappio katetaan vaihtamalla yhtiölle myönnettyä vaihtovelkakirjalainaa osakkeiksi vastaavalla määrällä eli 1.500.000 eurolla. Vaihto toteutetaan tilikauden 2017 aikana. Edellä mainituista päätöksistä johtuen kaupunginhallituksen investointiosan määrärahaa sekä rahoitusosan antolainojen lyhennykset vuodelle 2017 tulee korottaa vastaavalla yhteissummalla eli yhteensä 2.500.000 euroa.

 

Kaupunginhallituksen talousarvioon on varattu 1.080.000 euroa kaupunginteatterin vuoden 2017 vuokra-avustukseen. Kaupunginteatterin kuukausivuokraksi on varmistunut 331.311,63 euroa. Vuonna 2017 vuokraa peritään marras- ja joulukuulta yhteensä 662.623,26 euroa. Varaus on ollut tarkoitus siirtää kulttuurilautakunnalle, jonka määrärahoista avustus on tarkoitus maksaa.

 

Kulttuurilautakunta on 25.10.2017 § 126 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella museopalvelujen 25 099 euron ja kaupunginorkesterin 17 388 euron budjetoitua parempi tulos siirretään määrärahamuutoksena museopalvelujen ja kaupunginorkesterin vuoden 2017 talousarvioon. Vapaa-aikatoimialan suunnitelman mukaan talousarviomuutoksena myönnettävä lisämääräraha käytetäisiin seuraavasti:

- 25 099 euroa Jacob Hashimoto – Giants and Uncertain Atmospheres (Museo)

- 17 388 euroa Change2017 (Orkesteri)

 

Lautakunnan esitys perustuu kaupunginvaltuuston 29.3.2010 § 63 ja 17.6.2013 § 152 päätöksiin museopalveluiden ja kaupunginorkesterin taloussuunnitteluun ja talouden tasapainottamiseen tähtäävästä kolmen vuoden taloussuunnittelumallista. Mallin mukaan toimintakatteen/nettomenojen alittuessa alitusta vastaava määrä siirretään käytettäväksi talousarviovuotta seuraavana vuonna ja toimintakatteen/nettomenojen ylittyessä ylitystä vastaava määrä on katettava seuraavan vuoden määrärahoista.

 

Lautakunnan esitystä vuoden 2017 määrärahan korottamisesta yhteensä 42 487 eurolla voidaan puoltaa kaupunginvaltuuston päätökseen 17.6.2013 § 152 perustuvana. Jatkossa lautakunnan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että tulotavoitteet on budjetoitu valtionavustusten ja myyntitulojen osalta riittävän tavoitteellisesti talousarvioon- ja suunnitelmaan.

 

Talouden ja rahoituksen vastuualue lähettää vuoden 2017 kolmannen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 2.11.2017:

Vuoden 2017 talousarvio laadittiin 21,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Taustalla oli kilpailukykysopimukseen verorahoitukseen liittyvät leikkaukset. Vuoden 2017 yhteisöveron odotettua parempi kehitys näyttäisi osittain kattavan kiky-sopimukseen perustuvat valtionosuustulojen leikkaukset. Nettokäyttömenot toteutuvat lähes suunnitellusti. Kasvu edellisvuoteen verrattuna on erittäin maltillinen. Vertailukelpoinen kasvuennuste edelliseen vuoteen verrattuna tulisi olemaan 0,6 milj. euroa (0,1 %) ennusteen mukaan. Kun vielä korko- ja rahoitustuottoja ennustetaan kertyvän budjetoitua enemmän, nousee kaupungin tulosennuste 12,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ylijäämäennusteeseen sisältyy vesiliikelaitoksen yhtiöittämisestä kertyvä kertaluonteinen tulo, jota ilman kaupungin tilikausi olisi 10,7 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate ei kata poistoja. Investoinneista vain 22 prosenttia pystytään kattamaan tulorahoituksella.

Verotulojen ja rahoitustuottojen ennustetaan kehittyvän suotuisasti ja niiden odotetaan ylittyvän talousarvioon verrattuna yhteensä noin 29,4 milj. euroa.

Veroennusteen paranemisesta huolimatta kaupungin taloudellinen liikkumavara jää pieneksi. Tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen. Investointitaso tulee myös taloussuunnitelmakaudella pysymään korkeana. Veropohjan odotetaan kasvavan, mutta samalla kasvaa palvelujen kysyntä ja sen vaatima rahoitus. Toimialat ovat toimineet viimeisten vuosien aikana erityisen vastuullisesti ja kaupungin nettokäyttömenot ovat kasvaneet maltillisesti. Valtion verorahoitukseen kohdistamat päätökset ja palvelutarpeen kasvu tulevina vuosina pakottavat luomaan uusia tuottavuutta lisääviä toimintatapoja palvelutason säilyttämiseksi.

Vuonna 2016 talousarvio ylittyi varhaiskasvatuksessa sekä terveyspalveluissa kustannuspaineet näkyvät myös vuoden 2017 talousarvion toteutumisessa. Väestön ikääntyminen ja positiivinen muuttoliike ovat lisänneet palvelutarvetta hyvinvointitoimialan terveyspalveluissa. Myös sairaanhoitopiirin kustannusten vähentämiseen tähtäävät toimet ovat näkyneet terveyspalveluiden oman toiminnan lisääntyneenä tarpeena. Turkulaisten lähetemäärän kasvu sairaanhoitopiirin sairaaloihin on jatkunut vuonna 2017 korkeana (n. 10 %). Siirtoviivepäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huolestuttavasti. Hyvinvointitoimialalla on onnistuttu Terveyspalveluiden kehittämishankkeilla saamaan aikaan merkittävää toiminnan tehostumista. Sitä työtä tulee edelleen jatkaa. Sairaanhoitopiiri on kokonaisuudessaan tekemässä ylijäämäisen tuloksen ja kunnille palautetaan kuntaosuuksia alennettujen hintojen muodossa. Lähetemäärien kasvun sekä siirtoviivepäivien kehityksen perusteella Turun kaupungille ei palautettavaa tulisi.

Kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2017 myöntää toisen talousennusteen perusteella kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon 2,9 milj. euron määrärahan korotuksen. Korotuksen perusteena oli se, että sivistystoimialalla alkuperäisessä talousarviossa pysyminen ei onnistuisi tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen kysyntä on selvässä kasvussa. Toimialan säästöennuste kolmannessa talousennusteessa on 0,6 milj. euroa (0,2 %).

Kaupunginhallituksen toisen osavuosikatsauksen 18.9.2017 antaman toimeksiannon mukaisesti toimialajohtaja on esittänyt kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuottavuuden lisäämiseksi useita toimenpiteitä, joihin lautakunta teki joitakin muutoksia.  Kuusikkokuntien johtajilta tehdyn tiedustelun perusteella kunnallisten päiväkotien ryhmien täyttö nojaa vahvasti suhdelukuperiaatteen toteutumiseen. Kuusikkokunnissa täyttöä ohjataan siten, että paikat ovat maksimaalisessa käytössä täyttö- ja käyttöasteprosentteja seuraten. Kustannus- ja tuottavuuskehitykseen voidaan vaikuttaa muun muassa ryhmäkokojen, oman varhaiskasvatustoiminnan täyttöasteen sekä oman ja yksityisen varhaiskasvatuksen suhteen muutoksella. Toimialan selvityksen pohjalta kunnallisten päiväkotien täyttöaste vaihtelee suuresti kalenterivuoden aikana ollen alimmillaan syyskuussa ja korkeimmillaan toukokuussa. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen suhteellisesta osuudesta on aiemmin päädytty suhdelukuun 70 % - 30 %. Käytännössä kiinteä suhdeluku voi johtaa kunnallisten päiväkotien osalta ajoittaiseen tehottomaan kapasiteetin käyttöön. Palveluohjauksen onnistumisella varhaiskasvatuksessa omien päiväkotipaikkojen ja palveluseteleiden välillä on merkittävä rooli. Sivistystoimialan selvityksen mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen nettokustannukset ovat kaupungille alhaisemmat kuin oman varhaiskasvatuksen (8.629 € vs. 11.990 € lasta kohden vuonna 2016). Sivistystoimialan tulisi edelleen selvittää, miten palveluohjausta voidaan kehittää miten kunnallinen varhaiskasvatus olisi vähemmän herkkä kausivaihtelun aiheuttamalle käyttöastevajaukselle. Selvityksen yhteydessä tulee ottaa kantaa kaupungin palveluverkon optimointimahdollisuuksiin tuottavuuden lisäämisen näkökulmasta. Sivistystoimiala on esityksessään strategiseksi sopimukseksi 2018 kirjannut tavoitteeksi varhaiskasvatuksen palveluverkon aluekohtaiseen tarkasteluun. Tämä mahdollistaa tulevien tilahankkeiden suunnittelun aiempaa ennakoivammin ja tehokkaammin.

Toimialajohtajan päätösesityksen ja lautakunnan päätöksen pohjalta tuottavuuden lisäämiseksi tulisi päättää seuraavista toimenpiteistä:

Liite 1Osavuosikatsaus 3/2017

Oheismateriaali 1Kasvatus- ja opetuslautakunta 18.10.2017 § 148 ja Kulttuurilautakunta 25.10.2017 § 126

EhdotusKaupunginhallitus päättää merkitä osavuosikatsauksen 3 /2017 tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä laskentapäällikkö Seija Liinoja ja controller Valtteri Mikkola.

Kv § 220

Liite 1Osavuosikatsaus 3/2017

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä osavuosikatsauksen 3/2017 tiedoksi ja päättää että,

kulttuurilautakunnan talousarvion toimintamenoja korotetaan yhteensä 42.487 euroa ja että,

kaupunginhallituksen investointiosan määrärahaa korotetaan 2.500.000 euroa ja rahoitusosan kohtaa Antolainojen lyhennykset korotetaan vastaavasti 2.500.000 euroa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedKasvatus- ja opetuslautakunta
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta, ruotsinkielinen jaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta, suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto
tiedKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta
tiedKeskusvaalilautakunta
tiedKiinteistöliikelaitoksen johtokunta
tiedKonsernihallinto
tpvKonsernihallinto, talous ja rahoitus
tiedKulttuurilautakunta
tiedLiikuntalautakunta
tiedLounais-Suomen jätehuoltolautakunta
tiedNuorisolautakunta
tiedRakennuslautakunta
tiedSosiaali- ja terveyslautakunta
tiedTarkastuslautakunta 2017-2021
tiedTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
tiedVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta


Liitteet:

Kh § 466
Liite 1:Osavuosikatsaus 3/2017

Kv § 220
Liite 1:Osavuosikatsaus 3/2017