Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus12327.03.20174
Kaupunginvaltuusto7715.05.20178

3635-2017 (011)

Turun kaupungin strategiaraportti 2016

Tiivistelmä: -

Kh § 123

Strategian ja kehittämisen vastuualue, strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira ja controller Juhani Pärtty, 23.3.2017:

 

Kaupunkistrategian mittarit ovat indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattorit kuvaavat välillisesti kaupungin toiminnan vaikutusta. Silloin kun ne kehittyvät myönteiseen suuntaan suhteessa aiempaan tilanteeseen tai verrokkikaupunkeihin, voidaan strategian toteutusta pitää onnistuneena. Vertailemalla voidaan myös eliminoida suhdanteiden aiheuttamat muutokset mittaustuloksissa. Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole vielä saatavilla vuoden 2016 tietoja.

 

Strategisten ohjelmien toimeenpanon mittarit syntyvät sopimusohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista. Linjaukset alatavoitteineen muuntuvat sopimusohjausprosessissa toimenpiteiksi toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa. Näistä edelliset laaditaan kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä ja jälkimmäiset lautakuntien ja toimialojen välillä. Samalla toimenpiteille sovitaan niiden edistymistä kuvaavat mittarit tavoitearvoineen. Strategisten ohjelmien toteutumisen arviointi tapahtuu käytännössä toimialojen strategisten sopimusten toteutumista seuraamalla sekä strategisten ohjelmien linjauksiin kytkettyjen hankkeiden ja projektien etenemistä arvioimalla.

Kaupunkistrategian seuranta 2016

Turun väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 hieman runsaalla 1 800 uudella kuntalaisella väestömäärän ollessa vuoden lopussa 187 564. Väestönlisäys koostui pääasiassa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta, sillä syntyneiden enemmyys oli ainoastaan kuusi henkilöä. Muunkielisten määrä ylitti vuoden 2016 aikana 20 000 hengen rajan.

Merkittävin positiivinen muutos vuoden 2016 aikana oli voimakas teollisuuden positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu vahvistui ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tullaan tarvitsemaan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Talouskasvun esteiden poistamista ja syntyvien pullonkaulojen ratkomista varten perustettiin viime vuoden aikana Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä.

Toinen suuri muutos kaupungin toimintaympäristössä oli työttömyysasteen kääntyminen laskuun. Työttömyysaste oli joulukuun lopussa 16,8 % ja laskua vuoden takaisesta ajankohdasta 0,9 prosenttiyksikköä. Myös nuorisotyöttömien määrä kääntyi vuoden lopulla laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan jatkoi edelleen kasvuaan, vaikka kasvuvauhti hidastuikin loppuvuotta kohden. Työmarkkinatuen kuntaosuus nousi edelleen edellisestä vuodesta, mutta lisäys oli enää 600 000.

Alkuvuodesta julkaistun Mielikuvakyselyn (2016) mukaan Turku oli suomalaisten mielestä toiseksi suosituin kunta Tampereen jälkeen. Myös muissa kyselyissä Turun vetovoima parani merkittävästi edellisestä vuodesta.

Kaupungin asettama Hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä – tavoite eteni suunnitelmien mukaan ja Turku on edellä asettamaansa tavoiteuraa. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on parantunut.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna Turussa yli miljoonalla matkalla. Myös lentoaseman matkustajamäärät nousivat jo toista vuotta ja kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2017 alussa. Turun lentoaseman rahtimäärät puolestaan kääntyivät viime laskuun.

Haasteita Turun seutukunnalle aiheuttaa edelleen erityisesti tutkimus- ja kehittämismenojen vähyys ja etenkin yritysten T&K-menojen osuus, joka on selvästi muita suuria seutukuntia pienempi.

Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden osalta turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä parantunut. Lasten-suojelun osalta kustannukset ovat edelleen korkeat muihin kuntiin verrattuna, mutta kustannukset ovat kääntyneet laskuun. Myös kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuudessa on tapahtunut positiivista kehitystä ja Turun osuus on korkein kuudesta suurimmasta kaupungista.

Nuorisotakuun toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2010.

Työttömyyden lisäksi haasteita toiminnan suunnittelulle asettaa kaupungin asuinalueiden eriytyminen. Asuinalueiden eriytyminen jatkuu edelleen huonotuloisuuden ja työttömyyden keskittyessä tietyille alueille. Myös väestöryhmittäisessä hyvinvoinnin kokemisessa on eroja. Väestöryhmätarkasteluiden osalta heikoin tilanne on yksinasuvilla. Lisäksi myös yksinhuoltajien tilanne on useilla eri mittareilla huono. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja kahden ai-kuisen lapsiperheet pärjäävät eri mittarein tarkasteltuna erittäin hyvin.

Hyvinvointi ja aktiivisuus – ohjelman eteneminen 2016

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ohjelman linjauksiin on määritelty sopimuksissa mittarit tavoitetasoineen sekä toteutettu toimenpiteitä. Kaikki teemat ovat edenneet tavoitteiden suuntaisesti.

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman toimeenpanoa tukee poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ohjausryhmä, jossa on johtotason edustus kaikilta toimialoilta sekä konsernihallinnosta. Ohjausryhmä linjasi sopimuksiin kolme merkittävää hyvinvointia edistävää teemaa.

1. Ylipainoisuuden ja liikalihavuuden vähentäminen

2. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen

3. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi

Ehkäisevän työn merkitys tulee edelleen kasvamaan ja tarve hyvinvoinnin puitteiden luomiselle poikkihallinnollisella yhteistyöllä (ympäristö ja palvelut) korostuu ohjelmatyössä tulevan SoTe-ja maakuntauudistuksen takia. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakiluonnoksissa kirjattu sekä maakunnan että kuntien tehtäväksi. Turku on ollut aktiivisesti mukana sekä kansallisessa että alueellisessa valmistelussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta.

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Turkulaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa arvioitiin ja analysoitiin vuoden 2016 aikana kehittämällä tiedolla johtamista (mm. tiedolla johtamisen diplomityöt) sekä entistä parempia välineitä että analyysiä, jonka pohjalta palveluita ja toimintaa voidaan kohdentaa sekä toimintatapoja kehittää.

Palvelurakenteen muutoksia toteutettiin vuoden 2016 aikana laajasti. Erityisesti onnistuttiin eräiden raskaampien palveluiden sisäisissä rakennemuutoksissa, kuten vanhus- ja vammaispalveluiden laitoshoidon purkamisessa ja lasten sijaishuollon muuttamisessa perhehoitoon painottuvaksi. Ikäihmisten hoito- ja palveluketjuja kehitettiin siten, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin siirtoviivepäivät ovat edelleen selvästi vähentyneet. Vanhusten asumispalveluissa hoidon laadussa tapahtui positiivista kehitystä ja sairaalapalveluissa toteutettiin mittavia toiminnallisia muutoksia.

Lastensuojelussa painopistettä pystyttiin siirtämään avohuollon puolelle ja käynnissä on lukuisia kehittämishankkeita, joilla työtä jatketaan. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmäärät kasvoivat selvästi. Terveysasemien ja suunterveydenhuollon jonoja saatiin lyhennettyä ja hoitoon pääsy parantui. Suun terveydenhuollossa kehitettiin ennaltaehkäisevää toimintaa yhdessä päiväkotien ja koulujen kanssa. Perustason moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetiimit saatiin myös käyttöön. Kuntouttamista kehitettiin sekä kaupunginsairaalan (mm. Kaskenlinnan kuntoutuskeskus) että vanhuspalveluiden (kotikuntoutustiimi) palveluissa.

Hyvinvoinnin puitteiden luomisessa hyvinvoinnin ohjausryhmällä oli kaupunkitasoisesti keskeinen rooli. Ohjausryhmän alaisuudessa aloitti toimintansa yhteisiä poikkihallinnollisia teemoja työstävät alatyöryhmät. Poikkihallinnollisuuden lisäämisellä liitetään fyysinen ympäristö ja palvelut paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tätä työtä tulee edelleen jatkaa. SoTe- ja maakunta-uudistukseen liittyen on käynnistetty useita toimenpiteitä, joilla kartoitetaan ja kehitetään sote-palveluiden ja muiden toimialojen palveluiden yhdyspintoja ja palveluketjuja.

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Varhaiskasvatuksen ja kiinteistöliikelaitoksen ja palveluntuottajien yhteistyöllä luotiin yrittäjille mahdollisuuksia käynnistää uutta palvelutuotantoa. Myös palveluohjausta kehitettiin ja chat-avusteinen asiakaspalvelu vakiinnutti asemansa. Kaupunki ei lähtenyt toteuttamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista eikä kasvattanut ryhmäkokoja.

Perusopetuksessa lähikouluperiaatteen mukainen toiminta jatkui. Kielivalikoima on Turussa edelleen laajaa ja erikoisluokkien toiminta jatkui. Oppilasmäärä alakouluissa on kasvanut kolmena vuonna peräkkäin noin 200 oppilaalla/vuosi. Uuden Syvälahden koulun toteutus allianssimallilla eteni jo peruskiven muurauksesta eteenpäin ja Yli-Maarian koulun suunnittelu käynnistyi. Opetussuunnitelmauudistus eteni ja kaikkien koulujen uudistetut opetussuunnitelmat hyväksyttiin. Uudistusta tuettiin systemaattisella opettajien täydennyskoulutuksella ja koulujen omilla kokeiluilla. Vapaa-aikatoimialan kanssa yhdessä käynnistyi Turun Liikkuva koulu-projekti, johon saatiin AVIlta rahoitusta lukuvuodelle 2016/2017. Liikuntaseurojen kanssa yhteistyössä käynnistyi kouluilla n 120 kerhoa oppilaiden liikuntavalmiuksien kehittymiseksi. Projektia on tarkoitus jatkaa myös kahtena seuraavana lukuvuotena.

Kaupungin Nuorisotakuun ohjausryhmä ohjaa Nuorisotakuu 2017 vision toteutumista, jonka mukaisesti toimenpideohjelma jakautuu neljään teemaan: jatkuva toiminta, kehittämistä vaativa toiminta, radikaalit innovaatiot ja nuorisotakuun esteiden poisto. Perusopetuksesta valmistuneista n 99 % sijoittui toiselle asteelle ja toisen asteen läpäisy on edelleen pysynyt valtakunnan keskiarvon yläpuolella.

Aktiivinen kaupunkilainen

Aktiivinen kaupunkilainen – teeman kaikkia linjauksia edistettiin vuoden 2016 aikana.

Kaupunkipalvelututkimuksessa (KAPA / FCG) asukkaiden mielestä 25 kaupungin parhaiten hoidetun asian joukkoon sisältyi 11 kulttuuria ja aktiivista vapaa-aikaa tukevaa palvelua, mm. urheilu- ja pelikentät, kirjastot, museot, uimahallit, teatterit, konsertit sekä kuntoradat- ja ulkoilureitit. Asukas- ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia sekä muuta tutkimustietoa on hyödynnettykin ahkerasti toiminnan ja palveluiden kehittämisessä.

Vapaa-aikatoimialalla keskeisenä ja kaikkien palvelualueiden yhteisenä tavoitteena jatkui aktiivisen elämäntavan edistäminen sekä kohderyhmittäin että asuinalueilla. Tässä tehtiin yhteistyötä muiden toimialojen kansa. Aktiivisuuden lisääntymisestä kertovat useat palvelujen käyttövolyymimittarit. Kävijämäärät kasvoivat jälleen merkittävästi mm. museoissa, filharmonisessa orkesterissa, kirjastoissa, kaupunginteatterissa ja uimalaitoksissa edelliseen vuoteen verrattuna.

Suuret liikuntainvestoinnit eli palloiluhallin rakentaminen ja Samppalinnan maauimalan peruskorjaus etenivät. Kirjastopalveluissa laajeni Finna-verkkokirjaston käyttöönotto sekä omatoimikirjasto-konsepti yhdellä uudella kirjastolla. Varsinkin sähköisten aineistojen käyttö lisääntyi voimakkaasti ja omatoimipalveluiden laajentaminen nosti kirjastokäyntien ja lainausten määrää ennätyslukemiin. Myös kirjastossa järjestetyt kohderyhmätapahtumat vetivät tavallista enemmän yleisöä.

Museopalveluiden näyttelyt ja tapahtumatoiminta olivat onnistuneita ja saivat positiivista palautetta sekä mediahuomiota. Asiakaspalvelun tason nostamiseen on kiinnitetty vuoden aikana erityistä huomiota, ja siinä onnistuminen näkyy asiakaspalautteessa. Tapahtumatoiminnan onnistumista voidaan pitää yhtenä keskeisenä syynä kävijämäärien nousuun. Orkesteri onnistui lisäämään aktiivisuutta ja osallisuutta kuntalaisissa monipuolisella tarjonnalla ja saavutettavilla palveluilla. Nuorisopalveluja uudistettiin mm. lisäämällä POP UP-toimintaa jossa nuoret voivat tilata palvelun luokseen ja käynnistämällä digitaalisen nuorisotyön kehittäminen. Nuorisopalveluiden 70 v. juhlavuoden tapahtumat, toiminta ja tempaukset sekä nuorisokulttuurin ja -taiteen näkyminen katukuvassa keräsivät paljon yleisöä ja saivat laajaa näkyvyyttä. Liikuntapalveluissa aloitettiin laaja Liikkuva Koulu – projekti sivistystoimialan kanssa ja urheilutapahtumat, mm. Paavo Nurmi Games, olivat hyvin esillä kaupunkikuvassa.

Päivittämistarpeet Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmaan

Kaupunki haluaa edistää nuorten työelämäyhteyksiä, työllistämistä ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Linjaukseen ”2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena” ehdotetaan lisättäväksi uutta alatavoitetta:

Peruskoulun päättävälle ikäluokalle tarjotaan kahden viikon kesätyöseteli nuorten työllistymisen edistämiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.”

Kilpailukyky ja kestävä kasvu ohjelman eteneminen 2016

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma eteni vuonna 2016 pääsääntöisesti hyvin. Ohjelman teemojen toimeenpanoa tukevat poikkihallinnolliset ohjausryhmät, joista Kilpailukyvyn ohjausryhmä vastaa Yrittävä ja osaava kaupunki – teemasta, kaupungin johtoryhmä Vaikuttava ja uudistuva kaupunki – teemasta ja Maankäytön ohjausryhmä Rakentuva kaupunki ja ympäristö – teemasta.

Yrittävä ja osaava kaupunki

Yrittävä ja osaava kaupunki -teema eteni suunnitelmien mukaisesti kaikkien linjausten osalta.

Turun ja Lounais-Suomen elinkeinoelämä on nosteessa ja kasvun painopisteet ovat valmistavan ja meriteollisuuden sekä lääketeollisuuden ja teknologiateollisuuden aloilla. Positiivisen rakennemuutoksen mukanaan tuomat kasvavat yritystarpeet näkyivät myös elinkeinoyhtiö Turku Science Parkin toiminnassa. Yritysten sijoittumisen, investointien ja toiminnan kokonaisvaltainen tukeminen ovat olleet tärkeitä painopisteitä toiminnassa. Innovaatiopalveluiden keskittäminen ja yrityksen koko elinkaaren kattavat neuvontapalvelut ovat mahdollistaneet alueen yritysten toimintaympäristön tukemista monipuolisesti.

Blue Industry Park – konsepti on valmisteltu kaupungin osalta sovitusti. Yrityspalvelukokonaisuus on muotoiltu Turku Science Park – kokonaisuuden yhteydessä yhdessä sidosryhmien kanssa. Tunnin junan suunnittelu eteni viime vuonna, sillä eduskunta hyväksyi ensi vuoden valtion talousarvioon 10 miljoonan euron määrärahan Tunnin junan suunnittelua varten.

Toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhteys elinkeinoelämään sisältyy muun muassa Turun kaupungin esittämään koulutusuudistuskokonaisuuteen. Yhteistyötä teknillisten yliopistojen kanssa vahvistettiin mm. Turku Future Technologies – yhteistyöllä sekä Turun ammattikorkeakoulun ja teknillisten yliopistojen yhteistyöllä. Turun kampus ja tiedepuisto -kärkihanke käynnistettiin huhtikuussa 2016 ja yhteisen vision laatimiseksi on järjestetty useita osallistamistapahtumia sekä työpajoja Turku Future Forum -konseptin alla. Kaupunki rakentaa yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppanien kanssa vetovoimaista innovaatioympäristöä ja tiedepuistoaluetta, joka mahdollistaa osaamisen hyödyntämisen ja kaupallistamisen.

Turku on kiertotalouden edelläkävijöitä valtakunnallisesti. Suomen valtakunnallinen kiertotaloustiekartta on maailman ensimmäinen valtakunnallinen kiertotalouden toimintaohjelma.

Työllistymispalveluissa oli asiakastapahtumia 38 370 kappaletta ja työkeskuksessa 52 578 kuntoutuspäivää. Molemmat ylittivät vastaavat yhteenlasketut suoritemäärät noin 17 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna. Maahanmuuttajien työelämäyhteyksien parantamisen edistämiseksi kilpailutettiin maahanmuuttajien työllistymistä edistävä palvelu.

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

Vuoden 2016 aikana teeman linjauksia toteutettiin laaja-alaisesti kaupungin omina hankkeina sekä yhteistyössä muiden kuntien, yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Vuoden 2016 aikana kaupungin digitaalisten palvelujen kehittäminen koottiin yhtenäiseksi kärkihankkeeksi, jotta taustajärjestelmä- ja toimintamalliratkaisut niin asiakkaiden suuntaan kuin sisäisesti tehdään jatkossa yhdenmukaisiksi. Syksyn 2016 aikana tehty ja valmistumaisillaan oleva modulaarinen kokonaisarkkitehtuuri ohjaa digitaalisten palvelujen ja tietojärjestelmien rakentumista. Toimintamallien uudistamisesta ja yhtenäisten linjausten teosta johtuen asiakkaalle näkyviä uusia digitaalisia palveluja ei saatu käyttöön vuoden 2016 aikana. Lisäksi avustusten ja digitaalisen kaavoituksen osalta sisäistä prosessia tullaan virtaviivaistamaan, jotta digitaaliset palvelut vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin.

Vuoden 2015 syksyllä alkanut Tietojohtamisen hanke jatkui ja hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuoden 2016 aikana. Osana hanketta järjestettiin valtakunnallisesti ainutlaatuinen koulutusohjelma, jossa 30 asiantuntijaa osallistuivat laajaan koulutusohjelmaan. Koulutettavien ryhmästä muodostui tiivis poikkihallinnollinen asiantuntijatiimi, jonka osaamista voi hyödyntää kaupungin tulevaisuuden haasteissa.

Osana kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6aika-strategiaa Turussa jatkettiin avoimen datan osaprojektia. Avoimen datan ja rajapintojen toiminnan vakiinnuttamiseksi henkilöstölle järjestettiin koulutusta paitsi datan avaamisesta, myös paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvän avoimen lähdekoodin sovelluksen hyödyntämisestä sekä data-analytiikan hyödyntämisestä.

Kehittämismallin käyttöönotto projektimuotoisesti päätettiin kesällä 2016. Kehittämismalli siirtyi jatkuvan parantamisen vaiheeseen, jossa tavoitteet ja toimenpiteet seuraaville kuudelle kuukaudelle asetettiin itsearvioinnin ja asiakaspalautteen pohjalta.

Kaupunki oli vuosien 2015 ja 2016 aikana aktiivisesti mukana luomassa Espoon kaupungin johdolla tehtävää johtamisen viitearkkitehtuuria (JVA), jossa kuvataan kuntien yleiskäyttöinen johtamisen viitearkkitehtuuri. Kyseessä on johtamisen asiakkuusperustainen toiminta-ja tietopainotteinen viitearkkitehtuuri, jonka avulla kunnat voivat kokonaisvaltaisesti parantaa ja kehittää johtamistaan ja toimintaansa.

Rakentuva kaupunki ja ympäristö

Positiivinen rakennemuutos asettaa rakennetun ympäristön kokonaisuudelle haasteita, mutta toisaalta mahdollistaa nopeamman rakenteen kehittämisen. Lisäksi rakentuva kaupunki- ja ympäristö teemaan on positiivisen rakennemuutoksen avulla liitettävissä erityyppisten kumppanuuksia kautta lisäresursseja, joilla tuetaan kaupungin omaa kehittämistoimintaa.

Hallitusohjelman kärkihankkeisiin sisältyvät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun MAL-sopimukset alle-kirjoitettiin 9.6.2016. MAL-sopimukset kattavat vuodet 2016 - 2019.

Kaupungin kaksi merkittävää kaupunkirakenteen kehittämiseen liittyvää kärkihanketta on käynnistetty. Hankkeilla toteutetaan vahvasti myös muita strategisiin ohjelmiin kirjattuja tavoitteita.

Nykyisessä taloustilanteessa asuntorakentaminen on yksi positiivisista sektoreista. Kaupungin tonttituotanto on kyennyt vastaamaan positiivinen väestönkasvun aiheuttamaan asuntotarpeeseen. Ongelmana on edelleen turvata asuntorakentamisen monipuolisuus ja vanhojen alueiden täydennysrakentaminen. Voimakkain kysyntä kohdistuu tällä hetkellä pieniin keskusta-asuntoihin.

Kaupungilla on omakotitonttitarjontaa Yli-Maariasta aina saarille saakka. Yhtiömuotoisen rakentamisen tontteja on tarjolla vapaan haun listalla. Kumppanuushankkeiden kautta saadaan kasvatettua lähitulevaisuudessa yhtiömuotoista tonttireserviä keskustan laajentumisalueilla (mm. Linnakaupunki).

Liikenne on palvelu. Kaupunkirakenne on alusta palvelulle ja palveluiden kehittämiselle. Fölin toimesta on tehty merkittävää palveluiden kehittämistä. Tietojärjestelmien rajapintojen avaamisella on mahdollistettu sujuvampien matkaketjujen toteutus, mikä näkyy asiakkaalle laadukkaampana palveluna ja kasvavana asiakasmääränä.

Kaupunkikonsernin toimenpiteet Ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat olleet onnistuneita. Merkittävin toimenpidekokonaisuus ovat energiainvestoinnit, joita kohdistetaan konserniyhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden toimesta Turun seudun energiajärjestelmän uudistamiseen 300 miljoonaa euroa vuosina 2014 – 2017. Investointien tuloksena vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus tuotannossa muodostuu vallitsevaksi (vähintään 50 prosenttia lämmöstä ja sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä). Energiajärjestelmässä saavutetaan tekninen valmius hiilineutraaliin tuotantoon lämmön ja sähkön osalta.

Päivitystarpeet Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmaan:

Kilpailukyky ja kestävä kasvu – ohjelman linjauksille tai alatavoitteille ei esitetä päivityksiä.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2016

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että strategiaraportti 2016 merkitään tiedoksi.

Samalla kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,

että linjaukseen 2.2.7 lisätään alatavoite: ”Peruskoulun päättävälle ikäluokalle tarjotaan kahden viikon kesätyöseteli nuorten työllistymisen edistämiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.” ja

että strategiaraportti merkitään tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira.

Kv § 77

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2016

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää,

että linjaukseen 2.2.7 lisätään alatavoite: ”Peruskoulun päättävälle ikäluokalle tarjotaan kahden viikon kesätyöseteli nuorten työllistymisen edistämiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.” ja

että strategiaraportti merkitään tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedStrategiset yhtiöt ja säätiöt
tiedHankinta- ja logistiikkakeskus
tiedHenkilöstöasioiden palvelukeskus
tiedHyvinvointitoimiala
tiedIT-palvelut
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta, ruotsinkielinen jaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta, suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto
tiedKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta
tiedKeskusvaalilautakunta
tiedKiinteistöliikelaitoksen johtokunta
tiedKiinteistötoimiala
tiedKonsernihallinto
tpvKonsernihallinto, strategia ja kehittäminen
tiedKulttuurilautakunta
tiedLiikuntalautakunta
tiedLounais-Suomen jätehuoltolautakunta
tiedMatkailun palvelukeskus
tiedNuorisolautakunta
tiedRakennuslautakunta
tiedRevisiotoimisto
tiedSivistystoimiala
tiedSosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto
tiedSosiaali- ja terveyslautakunta
tiedTarkastuslautakunta 2013-2016
tiedTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
tiedTurun Työterveystalo
tiedTyöllisyyspalvelukeskus
tiedVapaa-aikatoimiala
tiedVarsinais-Suomen aluepelastuslaitos
tiedVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
tiedVelkaneuvonta
tiedYmpäristötoimiala