Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta40502.10.20126
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta41809.10.20125
Kaupunginhallitus59710.12.201214
Kaupunginvaltuusto25917.12.201211

8378-2000 (641, 613, 616, 627)

Asemakaavan- ja tonttijako/tonttijaonmuutosehdotus "Kirkkotie" (Yj)

Tiivistelmä:

Asemakaavanmuutosehdotuksessa esitetään Helsingin valtatien, Suntiontien ja Kirkkotien väliselle korttelille asumisen toimintoja yhteensä 31 700 k-m2. Kahteen autopaikoitustasoon korttelipihan alle sijoittuu yhteensä autopaikkoja noin 390 kappaletta. Tuleva väestömääräarvio on noin 900 asukasta. Olemassa olevan yleisten rakennusten korttelialueen toiminta pysyy ennallaan.

Ympkaalk § 405

Asemakaavatoimisto/Christiane Eskolin 21.9.2012:

Asemakaavatoimisto on laatinut 11.1.2012 päivätyn, lausuntojen 20.4.2012 perusteella muutetun ja palautuspäätöksen YKL 5.6.2012 § 273 perusteella 20.9.2012 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen, jonka tavoitteena on entisen teollisuus- ja varastoalueen muuttaminen asuinalueeksi ja olemassa olevan yleisten rakennusten korttelialueen toimintojen pysyminen ennallaan.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,8 ha.  

Kaavaluonnos on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 3.5.2011.

Alueen maanomistus jakautuu yksityisten, Ylioppilasterveys-Studenthälsan ry:n ja Turun kaupungin kesken.

Kaavatilanne

Turun kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymässä Turun yleiskaava 2020:ssa alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK).

Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Lisäksi työpaikkojen ja asumisen alue (PAK). Nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen.

Korttelin vuonna 1993 voimaan tulleeseen asemakaavaan alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) ja vuonna 1974 voimaan tulleeseen asemakaavaan alue on merkitty katualueeksi.

Nykytilanne

Teollisuus- ja varastorakennusten (T) korttelialueen pohjoisosa on rakentamaton. Korttelin eteläosassa on 1900-luvun alkupuolen teollisuusrakennuksia, mm. entinen Merilän polkupyörätehdas. Rakennuksissa toimii tällä hetkellä erilaisia vuokralaisia kuten Turun Ekotori, Aurinkotehdas ry, Emmauksen kirpputori, polkupyöräkirpputori.

Osa pihapiirin vanhasta rakennuskannasta on purettu Helsingintien rakentamisen yhteydessä. Nykyisten olemassa olevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on arviolta noin 4000 k-m2. Korttelialueen maapinta-ala on 1,99 ha.

Yleisten rakennusten (Y) korttelialueella on vuonna 1981 Ylioppilasterveys ry:n rakennuttama terveystalo, jonka pääkäyttäjä on Ylioppilaiden tervey-denhoitosäätiön Turun toimipiste YTHS (sairaanhoito, hammashoito ja mie-lenterveys). Lisäksi kiinteistössä toimii vuokralaisina Turun kaupungin Kirk-kotien terveysasema, hammashoitola + äitiys- ja lastenneuvola sekä Unica Oy:n opiskelijaruokala. Rakennettua kerrosalaa on 4990 k-m2. Korttelialueen maapinta-ala on 0.95 ha.

Suunnittelun lähtökohdat, aikaisemmat vaiheet

Korttelia koskee kolme asemakaavanmuutosanomusta:

- Ylioppilasterveys-Studenthälsan ry on 25.11.1997 anonut asemakaavanmuutoksella kortteliin liitetyn Kirkkotien katualueen palauttamista katualueeksi ja bussin kääntöpaikan rakentamista Kirkkotien päähän.

- TKU-Rakennus Oy, Yhtymä Virtanen ja Prestobella Oy ovat saaneet kiinteistö- ja rakennustoimen lautakunnan 27.9.2000 (1097 §) tekemällä päätöksellä suunnitteluvarauksen korttelin pohjoisosaan.

- Kiinteistöyhtymä Heikki ja Jaakko Soini ovat 22.6.2001 anoneet omistamansa, korttelin eteläosassa sijaitsevan alueen käyttötarkoituksen muuttamista teollisuudesta liiketoimintaan ja asumiseen.

Alueen asemakaavanmuutos tuli vireille ensimmäisen kerran vuonna 2000 asemakaavatunnuksella 36/2000 (OAS 9.5.2001). Tuolloin kaavamuutoksen käynnistyminen perustui TKU-Rakennus Oy:n, Yhtymä Virtasen ja Prestobella Oy:n yhteiseen anomukseen suunnitteluvarauksesta toteuttaa alueelle elinkeinoelämän toimitiloja.

Tämän jälkeen Virtanen Yhtiöt sai 20.12.2006 tehdyllä päätöksellä suunnitteluvarauksen em. kortteliin kaupungin omistamille alueille. Ko. varaus oli voimassa 31.12.2007 asti. Virtanen Yhtiöt haki ja sai em. suunnitteluvaraukselle jatkoaikaa 31.12.2008 saakka. Syksyllä 2009 Suomen Laatuasunnot Oy haki poikkeamislupaa asuinkerrostalon rakentamiselle alueen pohjoisosaan (Nummi) 853-11-8, os. Suntiontie. Hankkeelle ei myönnetty poikkeamislupaa.

Kunnallisaloite alueelle

Korttelin 8 rakentamattomaan pohjoisosaan on tehty Kuuvuori-yhdistys ry:n toimesta vuonna 2003 kunnallisaloite alueen luonnonmetsän kaavoittamiseksi puistoksi. Muu niittynä oleva alueen osa suunniteltaisiin olemassa olevan puuston jatkeeksi Arboretum-puupuistoksi, joka jatkuisi Suntiontien pohjoispuolelle nykyiseen Nummen keskuspuistoon.

Kaavaprosessin uudelleen käynnistyminen

Keväällä 2010 asemakaavatoimisto teki päätöksen asemakaavanmuutoksen valmistelun aloittamisesta alueelle.

Asemakaava on merkitty Turun kaupungin maankäyttö- ja asunto-ohjelmaan vuosille 2009-2013, jossa kohde on ”Nummi-8” -nimisenä merkitty valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2012.

Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet

Vireilletuloilmoitus on postitettu osallisille 24.5.2010 ja se on kuulutettu vireille 5.6.2010 (osallistumis- ja arviointisuunnitelman päiväys 17.5.2010). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutettiin aluerajauksen osalta 29.9.2010.

Kaavahankkeesta jätettiin valmisteluvaiheen kuulemisen aikana 16 kirjallista mielipidettä.

Mielipiteet koskivat seuraavia asioita (tiivistetysti):

Tammikuun 2011 aikana asemakaavatoimistoon jätettiin 5 kirjallista mielipidettä.

Mielipiteet koskivat seuraavia asioita (tiivistetysti):

Aloitusvaiheen työpalaveri pidettiin 1.10.2010 osallisten toimialojen kanssa. Palaverissa käytiin läpi kaavan lähtökohdat ja tavoitteet aloituskokouksen agendan mukaisesti. Paikalla oli edustettuna Turku Energia Sähköverkot Oy, Vesiliikelaitos, ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvontatoimisto, ympäristönsuojelutoimisto, joukkoliikennetoimisto ja suunnittelutoimisto / liikenne- ja katusuunnittelu.

Elokuussa 2011 kaavoittaja kävi keskusteluja YTHS Turku-Rauma terveyspalveluyksikön talouspäällikkö-isännöitsijän kanssa ehdotusvaiheen jatkotyöstämisestä luonnosvaiheen päätöksen jälkeen. Syyskuussa 2011 kaavoittaja esitteli kaavanmuutoksen sisältöä ja sen tavoitteita terveystalokiinteistön omistavalle Ylioppilasterveys ry:n hallitukselle.

Asemakaavan lähtökohdista on neuvoteltu yksityisten maanomistajien, Kiinteistöliikelaitoksen ja kaavoittajan yhteistyönä vuosien 2010-2012 aikana. Alueen suunnittelussa on prosessin aikana kuultu myös rakennusvalvontaviranomaista.

Asemakaavanmuutosehdotusta ja sen sisältöä kaavoittaja esitteli lausuntovaiheessa kaupunkikuvaneuvottelukunnalle 6.3.2012.

Viranomaispalaverit

Aloitusvaiheen työpalaveri pidettiin 1.10.2010 osallisten toimialojen kanssa. Palaverissa käytiin läpi kaavan lähtökohdat ja tavoitteet aloituskokouksen agendan mukaisesti. Paikalla oli edustettuna Turku Energia Sähköverkot Oy, Vesiliikelaitos, ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvontatoimisto, ympäristönsuojelutoimisto, joukkoliikennetoimisto ja suunnittelutoimisto / liikenne- ja katusuunnittelu.

Kaavamuutoksesta on pidetty palaverit ELY-keskuksen ja Turun museokeskuksen kanssa syys- ja lokakuussa 2010.

ELY-keskus

Asemakaavatoimisto piti palaverin ELY-keskuksen kanssa 29.9.2010. Palaverissa ELY-keskus esitti kannanottonaan kaavanmuutosalueen Helsingin valtatien varteen rajoittuvan reuna-alueen sopeutuvan huonosti asumiseen. Mahdollisena esitettiin esimerkiksi toimistotyyppisten toimitilojen osoittamista alueelle. Muutosalueen tulisi myös liittyä luontevasti ja johdonmukaisesti kevytliikenteen olemassa olevaan verkostoon.

Turun museokeskus

Asemakaavatoimisto piti palaverin Museokeskuksen kanssa 8.10.2010. Museokeskus totesi kannanottonaan, että polkupyörätehtaan vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä asuinrakennus tulisi säilyttää. Perusteluna se esittää alueen teollisuushistoriallisen merkityksen sekä sen, että vanha teollisuusrakentaminen tekee alueesta maisemallisesti monipuolisen ja luo näin historiallista kerroksellisuutta alueen kulttuuriympäristöön.

Säilytettävien rakennuksien vaikutus alueeseen

Suunnittelualue on entistä teollisuusvyöhykettä, jolta perinteinen teollisuus on poistumassa. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa alueen uusi käyttö. Alueelle suunnitellaan toimiston ja asumisen toimitiloja.

Tontilla Nummi-8.-2 sijaitsee vanha tehdasrakennus, joka on entinen K.E. Merilän polkupyörätehdas. Tehtaan perusti Kustaa Merilä v. 1898. Yhtiön toiminta loppui Kustaa Merilän kuollessa v. 1961. Tehtaan vanhimmat osat ovat 1900-luvun alusta, osa tehdasrakennuksesta on purettu mm. Helsingintien rakentamisen yhteydessä. Rakennukset edustavat 1920-30-luvun teollisuusrakentamista, jota ei ole Turussa paljon säilynyt.

Merilän polkupyörätehdas on aikoinaan ollut merkittävä maisemaa hallitseva teollisuuskompleksi, jossa ensimmäisenä Suomessa aloitettiin polkupyörien teollinen valmistaminen.

Asemakaavanmuutosta varten laaditut selvitykset

Melu- ja tärinäselvitys (tie- ja raideliikenne).

Pilaantuneet maat (Ympäristönsuojelutoimiston tieto).

Suunnittelualueella on ympäristönsuojelutoimiston tiedostojen perusteella sijainnut entinen Merilän polkupyörätehdas (Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy) ja Reu-Met Oy:n galvanointilaitos, joiden toiminnasta on mahdollisesti voinut aiheutua maaperän pilaantumista osoitteessa Kirkkotie 8-10 (uudet muodostuvat korttelialueet AK-1 ja AK-2).

Luontoselvitys

Alueelta on laadittu luontoselvitys v. 2003-2004, osana Turun keskustan osayleiskaavan luontoselvitystä.

Kaavanmuutosalueella tehtiin ympäristönsuojelutoimiston toimesta maastotarkastus 1.11.2010. Muistio referoi Suomen Ympäristökonsultit Oy:n vuonna 2003 tekemän luontoselvityksen aineistoa ja sisältää sitä täydentäviä kommentteja.

Asemakaavan luonnosvaiheen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Asemakaavanmuutosta varten asemakaavatoimisto valmisteli kolme luonnosvaihtoehtoa: A, B ja C. Nämä vaihtoehdot eroavat toisistaan ainoastaan Helsingin valtatien ja Kirkkotien välisen korttelialueen osalta. Alueen tulevaksi väestömääräksi näissä luonnoksissa oli arvioitu noin 300 asukasta.

Vaihtoehdot olivat:

A:  ”Uudisrakentaminen”

B:  ”Osittainen suojelu”

C:  ”Uudisrakentaminen ja uusi katu”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi asemakaavaluonnoksen A 3.5.2011 § 214.  Ehdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että kerrosluvuksi määritellään 5-8 kerrosta.

Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet

Vanha polkupyörätehdas

Vaihtoehto A:ssa ei esitetty vanhoja tehdasrakennuksia säilytettäviksi. Perusteluina oli se, että koska vuonna 1993 vahvistetussa asemakaavassa ja yleiskaavan 2020 suojeluluettelossa ei näille rakennuksille ole ehdotettu suojelua ja korttelikokonaisuus on jo rikkoutunut Helsingin valtatien rakentamisen yhteydessä. Nykyisellään huonokuntoisen rakennuksen suojelu katsottiin hankaloittavan korttelin luontevaa kokonaisvaltaista kehittämistä mm. siksi, että rakennus sijaitsee ympäristöään selvästi alemmassa korkeusasemassa. Vanhan polkupyörätehtaan rakennuksista ei ole teetetty kuntokartoitusta. Rakennuksien arviot niiden kunnosta ovat perustuneet omistajan omiin havaintoihin. Omistaja esittää mm., että rakennukset ovat painuneet (rakenteellisia vaurioita) ja niiden lämmityskulut ovat suuret.

Rakennushistoriallista selvitystä ei ole teetetty.

Luonnonympäristö

Korttelin 8 pohjoisosa on tällä hetkellä rakentamatonta niittymäistä peltoa ja osittain tiheän puuston peittämä alue. Tältä alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2003-2004, osana Turun keskustan osayleiskaavan luontoselvitystä. Selvityksen on tehnyt Suomen Ympäristökonsultit Oy. Metsälakien tarkoittamia luontotyyppejä ei selvitysalueella ja kaavanmuutosalueella ole.

Kaavanmuutosalueella tehtiin kaavan luonnosvaiheessa ympäristönsuojelutoimiston toimesta maastontarkastus Kirkkotien luonnonympäristöstä 1.11.2010. Muistio referoi Suomen Ympäristökonsultit Oy:n tekemän luontoselvityksen aineistoa ja sisältää sitä täydentäviä kommentteja.

Kaava-alueen luontoarvot keskittyvät Kirkkotien länsipuolella sijaitsevaan jalopuuvaltaiseen kulttuurivaikutteiseen rinnelehtoon, jonka pinta-ala on noin 0,6 hehtaaria. Jalopuumetsiköllä on selkeitä maisemallisia arvoja Helsingintien näkymässä. Alueen kaakkoiskulmassa kasvaa vanha vuorijalavayksilö, jolla on selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden lisäksi erityistä kaupunkikuvallista merkitystä. Puuston alla oleva ruohovartinen aluskasvillisuus on pääosin niukkaa. Aluskasvillisuuden valtalajistoa ovat vuohenputki, nokkonen, kyläkellukka, vadelma ja litulaukka.

Kohteen pesimälinnusto on runsas; paikalla on pesinyt mm. satakieli, kultarinta, mustapääkerttu ja nokkavarpunen, joista viime mainittu luokitellaan uhanalaisuudeltaan silmälläpidettäväksi lintulajiksi.

Muista eliölajeista voidaan mainita päiväperhosiin kuuluva jalavanopsasiipi, jonka keskeistä esiintymisaluetta paikallinen jalavametsikkö edustaa. Jalavanopsasiipi luokitellaan myös uhanalaisuudeltaan silmälläpidettäväksi lajiksi. Alueen keskeisenä ympäristöhäiriönä on jatkuva liikenteen melu. Maasto on monin paikoin roskaantunut ja alueella on myös vanhan rakennuskannan jäljiltä syntyneitä ja täyttömaan mukana tulleita maahan hautautuneita rakennusjätteitä.

Turun yleiskaavaa 2025/2030 varten laaditussa viherverkkosuunnitelmassa alue on merkitty Luo-1 -merkinnällä: ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue / mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen suojeltava luontotyyppi”. Rajauspäätöstä tästä alueesta ei ole tehty.

Palvelut

Palvelujen verkosto alueella on seuraava. Lähialueella sijaitsee koulu luokille 1-6 ja 7-9 (Nummenpakan koulu) ja lukio (Aurajoen lukio). Kunnallisia päiväkoteja sijaitsee Inspehtorinkadulla, Kuraattorinpolulla ja Nummenpuistokadulla. Yksityisiä päiväkoteja sijaitsee Kuikkulankadulla ja Unilukkarinkadulla sekä Steiner-päiväkoti osoitteessa Ylioppilaskylä 20 B. Kaava-alueella sijaitsee päivittäistavarakauppa sekä Kirkkotien terveysasema.

Virkistys

Urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia alueella on mm. Kylpylähotelli Caribian tiloissa uimahalli, liikunta-, palloilu- ja kuntosali ja ratagolf. Lähistöllä sijaitsee Kuuvuoren urheilukenttä, Kuuvuori-niminen puisto ja Nummen keskuspuisto.

Liikenne

Kaava-alue sijaitsee kestävän liikkumisen kannalta hyvällä paikalla. Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. Linja 20 liikennöi Helsinginkatua Tuomaansillan suunnalta Ylioppilaskylään, linjat 50, 51, 53 ja 54 Nummenpuistotien kautta Ylioppilaskylään, sekä linjat 55 ja 56 Hämeentiellä. Hämeenkatua kulkevat bussilinjat 2, 2A ja 4, 40 täydentävät joukkoliikenteen hyvää palvelutasoa. Palvelulinja 2 liikennöi nykyisin siten, että sen kääntöpaikka on YTHS:n tontilla (läpiajo).

Myös pyöräily on varteen otettava kulkumuotomahdollisuus tällä alueella ja polkupyöräyhteys keskustaan on hyvä.

Lausunnot

Vesiliikelaitos

Asemakaavanmuutosehdotuksen alueella sijaitsee Turun vesiliikelaitoksen verkostoja. Kirkkotien suuntaisesti sijaitseville Turun vesiliikelaitoksen verkostoille on kaavassa varattu alueet, mutta Helsingin valtatien reunassa sijaitseville Turun vesiliikelaitoksen verkostoille ei ole johtovarausta tehty. Myös kyseiset johdot tulee merkitä kaavakarttaan asianmukaisin johtomerkinnöin ja varauksin.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto neuvotteli Vesiliikelaitoksen kanssa johtovarauksen huomioimisesta kaavassa. Keskustelujen lopputulos oli, että rasitemerkintää kaavakarttaan ei tarvita, mikäli määräyksiin tulee maininta asiasta seuraavasti: ”Helsingin valtatien puoleisella korttelialueella sijaitsevat Vesiliikelaitoksen johdot on siirrettävä ennen rakentamisen aloittamista rakentajan kustannuksella vesiliikelaitoksen hyväksymällä tavalla.” Asemakaavatoimisto on lisännyt edellä olevan lauseen kaavamääräyksiin.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta

Kaupunkikuvaneuvottelukunta lausuu, että kaavamääräyksissä tulee esittää rakennusten julkisivuja paikalla rakennettaviksi sekä rakennusten väliin toteutettavien parvekkeiden ja kaiderakenteiden tulee olla sisäänvedettyjä katujulkisivupinnasta Helsingin valtatien ja Suntiontien puolella.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on täydentänyt ja tarkentanut kortteleiden AK-1 ja AK-2 määräyksiä edellä mainitulla tavalla.

Rakennusvalvontatoimisto

Rakennusvalvontatoimisto lausuu, että

- kaavan AK-2 kaavamääräystä ”…saadaan rakentaa myös liike- ja toimistotiloja yhteensä 1800 k-m2…” tulee tarkentaa siten, että on yksiselitteistä, että em. liike- ja toimistokerrosala sisältyy rakennusaloilla esitettyyn rakennusoikeuteen.

Ja kaavamääräys ”Julkisivujen tulee olla rakenteeltaan massiivinen” on turha.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on tarkentanut kyseistä määräystä AK-2 -korttelialueella muuttamalla sen seuraavanlaiseksi: ”Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saadaan rakentaa kortteliin osoitetusta rakennusoikeudesta myös liike- ja toimistotiloja yhteensä 1800 k-m2 ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen.” 

Kaavamääräys julkisivujen massiivisuudesta on poistettu.

Joukkoliikennetoimisto

Joukkoliikennetoimisto toteaa, että kaavamuutoksen selostusosaan olisi hyvä lisätä myös Hämeenkatua kulkevat bussilinjat 2, 2A ja 4, 40, jotka täydentävät joukkoliikenteen palvelutasoa.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on ottanut huomioon edellä mainitun asian ja täydentänyt selostuksen kohdan 3.1.3 Rakennettu ympäristö; Liikenne-osaa kyseisillä bussilinjoilla.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / riskienhallinnan palvelualue

Varsinais-Suomen pelastuslaitos puoltaa kaavaehdotusta. Tämän lisäksi se pyytää lisäämään kaavamääräyksiin maininnan: ”Pihakannen tulee kestää raskaan pelastusajoneuvon paino. Lisäksi pelastuskalustolle tulee varata pääsy rakennusten välittömään läheisyyteen (pelastustie).” Kaavaehdotuksessa tulisi ottaa huomioon pelastusajoneuvojen kääntömahdollisuus Kirkkotiellä.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on täydentänyt kaavamääräyksiä edellä esitetyllä maininnalla. Asemakaavatoimisto esitti pelastuslaitokselle pelastusajoneuvojen kääntöpaikaksi linja-auton kääntöpaikaksi varattua tilaa Kirkkotien ja Vesimiehenkadun liittymäalueella. Tämän esityksen Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos hyväksyi.

Ympäristönsuojelutoimisto

Luonnonympäristö

Asemakaavaehdotuksen selostuksessa on luontoselvitystä koskevan tekstin lopussa todettu, että ”Alueella ei esiinny suojeltavia lajeja”, joka ei perustu ympäristönsuojelutoimiston muistioon (1.11.2010). Kirkkotien varrella kasvaa vanha vuorijalavayksilö. Vuorijalava luokitellaan uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi puulajiksi. Ympäristönsuojelutoimisto ehdottaakin, että sen kaupunkikuvallisen arvon johdosta se tulisi osoittaa asemakaavassa suojeltavaksi puuksi, jonka ympäristöstä varataan riittävän laaja rakentamaton maavyöhyke juuristoalueen ja ympäryspuuston suojaamiseksi. Ehdotus kaavamerkinnäksi: ”Alueen osa, jolla sijaitseva maiseman ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä puu on säilytettävä.”

Asemakaavatoimisto:

Maininta ”Alueella ei esiinny suojeltavia lajeja” perustuu vuonna 2003-2004, laadittuun Turun keskustan osayleiskaavan luontoselvityksen tuloksiin. Asemakaavatoimisto teki Kiinteistöliikelaitoksen puuasiantuntijan kanssa maastokäynnin 4.4.2012 alueen vuorijalavan kunnon toteamiseksi. Puuasiantuntijan mukaan tämä vuorijalavayksilö on alun alkaen kasvanut aukealla paikalla, ihmisen muokkaamassa ympäristössä ja se on arviolta saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella. Puun latvusto on laaja ja runko monesti haarautunut. Vuorijalavassa ja sen läheisyydessä sijaitsevissa muissa pienemmissä jalavissa on havaittavissa jalavanpakuria. Jalavanpakuri on sieni, joka tappaa puun 20-30 vuodessa. Tässä yksilössä jalavanpakuri on aika alussaan; elinaikaa ehkä noin 20 vuotta. Mikäli puu haluttaisiin säästää, on hyvinkin mahdollista, että vuorijalava pystyy jatkamaan kasvamistaan vaikkakin huomattavat rakennushankkeet alueella käynnistyisivät. On myös huomioitava, että rakentaminen aiheuttaa puulle ”lisästressiä”, joka todennäköisesti vauhdittaa sienen leviämistä ja eliniän lyhenemistä.

Puuta lahottava sieni tulee jatkamaan etenemistään, mutta johtuen puun monista haaroista, sitä ehkä kyettäisiin ylläpitämään vielä arviolta noin 20 vuotta (kts. liite 6).

Johtopäätökset

Katselmuksen ja tehtyjen havaintojen jälkeen asemakaavatoimisto keskusteli Kiinteistöliikelaitoksen kanssa Vuorijalavan säilyttämisestä asemakaavassa. Keskustelujen tuloksena voitiin todeta, että vuorijalavan selviytyminen rakennuksen aikana ja sen jälkeen on epävarmaa. Puuta kyettäisiin mahdollisesti ylläpitämään vielä ehkä noin 20 vuotta rakentamisen jälkeen. Tämä edellyttäisi laajahkon maa-alueen varaamista puulle asemakaavassa. Puun hoito ja siitä koituvat ylläpitokustannukset tulisivat kiinteistön omistajan hoidettaviksi.

Edellä mainitun perusteella asemakaavoitus on päätynyt tehtyjen katselmusten johdosta ratkaisuun, jossa ei esitetä alueen vuorijalavayksilöä säilytettäväksi asemakaavassa.

Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueella (Kirkkotie 8-10) on ympäristönsuojelutoimiston tietojen mukaan ollut toimintaa josta on voinut aiheutua maaperän pilaantumista. Asia on huomioitu korttelialueen AK-1 kaavamääräyksessä, mutta määräys puuttuu korttelialueen AK-2 kaavamääräyksestä. Koska teollisuusrakennusten alue ulottuu myös AK-2 korttelialueelle, tulee pilaantunutta maaperää koskevat asiat ottaa huomioon myös tällä alueella molempia korttelialueita koskevalla yhtenevällä määräyksellä.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on täydentänyt kaavamääräyksiä edellä esitetyllä maininnalla.

Museokeskus

Turun museokeskus toteaa lausuntonaan, että asemakaavanmuutosehdotus, jossa vanhaa polkupyörätehdasta ei säilytetä, tuhoaa alueen historiallisen kerroksellisuuden ja kaupunkikuvallisen monimuotoisuuden. Merilän entisellä polkupyörätehtaalla on teollisuushistoriallista arvoa, jonka vuoksi se tulee säilyttää. Turun museokeskus ei omalta toimialaltaan puolla 11.1.2012 päivättyä asemakaavanmuutosehdotusta.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimistolla on ollut tiedossa asemakaavanmuutosprosessin aikana Museokeskuksen mielipide alueen vanhoista Merilän polkupyörätehtaan rakennuksista ja niiden suojelemisesta. Luonnosvaiheessa asemakaavatoimisto valmisteli vaihtoehdon B: ”Osittainen suojelu”, jossa esitettiin vanha tehdasrakennus säilytettäväksi. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta ei hyväksynyt kyseistä vaihtoehtoa ehdotusvaiheen suunnittelun pohjaksi (pvm. 3.5.2011 § 214).

Suunnittelutoimisto/ liikenne- ja katusuunnittelu

Suunnittelutoimisto lausui, että Kirkkotien hulevesitulvan varalta on tarve varautua tulvareittiin korttelin 8 lävitse Kirkkotien ja Vesimiehenkadun risteyksestä Helsingin valtatien suuntaan.

Asemakaavatoimisto:

Suunnittelutoimisto esitti lausuntonaan, että tulvareitti tulisi merkitä AK-2 -korttelialueelle Kirkkotien ja Vesimiehenkadun risteysalueen kohdalta läpi korttelialueen Helsingin valtatielle. Tämä järjestely hulevesitulvan purkamiseksi tuottaa paljon vastuukysymyksiä mm. tulvareitin järjestelmän ylläpidosta. Asemakaavatoimisto neuvotteli asiasta suunnittelutoimiston ja Kiinteistöliikelaitoksen kanssa. Suunnittelutoimisto selvitti, riittäisikö Kirkkotien nykyiset katukaltevuudet tulvareitiksi. Ilman uusia kadun tasaustoimenpiteitä tulvareitti Kirkkotietä pitkin ei toimi. Lopputuloksena Kiinteistöliikelaitos päätti, että tulvareitti tulee järjestää Kirkkotien katualuetta pitkin ja tasauksen muuttamista. Määräys hulevesitulvareitistä poistetaan kaavamääräyksistä. Kirkkotien tasaustyö tulee tehdä ennen kuin uuden kaavan mahdollistama rakentaminen alkaa.

Varsinais-Suomen liitto / maankäyttöjaosto

Varsinais-Suomen liitto toteaa, että rakenteellisesti muuttuvien alueiden tarkastelu uudelleen kaupunkirakenteen sisällä sekä kaupunkikuvan eheyttäminen ja rakenteellisen toimivuuden parantaminen hyödyntämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta on ajankohtaista ja tärkeää. Helsingin valtatien suuret liikennemäärät, suunnittelualueelle kohdistuvat tärinä- ja meluhaitat sekä ilman epäpuhtaudet ovat seikkoja, jotka herättävät epäilyt viihtyisän ja terveellisen elinympäristön tuntomerkkien täyttymisestä melusuojausmääräyksistä huolimatta. Liike- ja toimitilojen sijoittaminen alueelle olisikin parempi maankäyttöratkaisu nyt esitettyyn asumispainotteiseen ratkaisuun verrattuna. ”Mikäli kaupunkirakenteellisia muutoksia tavoitellaan maankäyttötarkoituksen painotusta merkittävästi muuttamalla, esimerkiksi asumispainotteiseksi, tulisi kaavaprosessiin sisällyttää myös tiealueen tarkastelu.”

Asemakaavatoimisto:

Kaavaehdotuksen suunnittelun pohjana on ollut suunnitteluvaiheen aikana vallinneet suhdanteet ja niiden määrittämä kysyntä asuntomarkkinoilla. AK-2 -korttelissa on mahdollista rakentaa myös liike- ja toimistotiloja yhteensä 1800 k-m2. Kaava-aluetta Helsingin valtatien ja Suntiontien rajaavilla sivukäytävätyyppisien rakennusmassojen sijainnilla pyritään minimoimaan meluhaittojen vaikutuksia muodostuvalle korttelipiha-alueelle. Meluselvityksen mukaan valtioneuvoston päätöksessä annetut keskiäänitason ohjearvot alittuvat näin piha- ja leikkialueilla ilman melutorjuntaa. Piha-alueen melutaso saadaan mahdollisimman alhaiseksi rakentamalla Helsingin valtatien ja Suntiontien puoleisien rakennusten väleihin yhdistävät parvekkeet.

Tiealueen tarkastelua ei voida tässä asemakaavanmuutoksessa järjestää: se on erillinen prosessi.

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat

ELY-keskus pitää tärkeänä määräystä, jossa asuinhuoneistot on määrätty suunniteltavaksi niin, etteivät huoneistot avaudu yksinomaan Helsingin valtatielle ja Suntiontielle. Myös määräystä, jossa huoneistojen parvekkeita ei sallita avautuvan melun suuntaan, ELY pitää tärkeänä ja viittaa Maankäyttö- ja rakennuslain pykälään 54. ELY-keskus lausuu, että alueen liikennehaittojen takia alue tulisi osoittaa toimisto tms. toiminnalle asumisen sijaan. Sijainnin ja hyvien liikenneyhteyksien takia alue saattaisi olla tulevaisuudessa tarpeen toimitila- ja työpaikkakäyttöön.

”Esitetyllä suunnittelullisilla perusteilla rakennusten purkamisen mahdollistavaa ratkaisua voidaan pitää hyväksyttävänä, vaikka rakennusten historialliset arvot puoltaisivatkin niiden säilyttämistä osana rakennetun ympäristön kerroksellisuutta. Nykyiseen alueella vallitsevaan hajanaiseen maankäyttöön nähden asemakaavoituksessa tehtyyn huolelliseen suunnitteluun perustuva rakentaminen antaa mahdollisuuden kaupunkiympäristön parempaan jäsentymiseen. Kaavanmuutoksen negatiivisia vaikutuksia ovat menetykset historiallisessa rakennetussa ympäristössä ja vihreässä kaupunkiluonnossa, joiden piirteet poistuvat alueelta kokonaisuudessaan.” Puistojen ja lähivirkistysalueiden riittävyys tulee arvioida kaavoituksessa. Radanpitoon liittyvissä asioissa lausunto tulee pyytää Liikennevirastolta.

Asemakaavatoimisto:

Alueen suunnitteluratkaisu perustuu kaupunkirakenteen täydentämiseen keskusta-alueen reunalla ja merkittävän joukkoliikenneväylän varrella. Jalopuumetsiköllä on alueella maisemallisia arvoja mm. Helsingintien näkymässä. Tämä maisemallinen arvo häviää kaavanmuutoksen myötä. Uusi rakennettu alue luo aikanaan vahvemman kaupunkikuvallisen näkymän ja tällä uudella rakentuvalla alueella on vaikutusta ympäröivään asuinalueeseen melua alentavasti. Rakennusoikeuden kokonaismäärä on tulos yhdessä sovituista kaupunkirakenteellisista ja -kuvallisista sekä toiminnallisista reunaehdoista. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Kuuvuoren urheilukenttä sekä Nummen keskuspuisto ja Kanttorinmäki.

Liikennevirastolta on pyydetty lausunto.

Liikennevirasto

”Kaavoituksessa tulee noudattaa valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaisia melutason ohjearvoja. Liikennevirasto suosittelee, että rakennuksissa noudatetaan tärinän osalta VTT:n laatiman ohjeen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278) värähtelyluokkaa C (vw,95 ≤ 0,30 mm/s) ja runkomelun osalta VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi (VTT tiedotteita 2468) suositusta runkomelutason raja-arvosta (Lprm) 30/35 dB.”

Asemakaavatoimisto:

Liikenneviraston lausunnon asiat on otettu huomioon melu- ja tärinäselvityksissä.

Kiinteistöliikelaitos

Asemakaavan johdosta tullaan alueella tekemään yhdyskuntatekniikkainvestointeja, joiden rahoittamiseksi tullaan laatimaan maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien ja kaupungin välillä. Kiinteistöliikelaitos tulee tekemään kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle erillisen esityksen maankäyttösopimuksista kun maanomistajien kanssa käytävät sopimusneuvottelut on saatu valmiiksi.

Asemakaavan yhteydessä hyväksyttävät tonttijaonmuutoskustannukset tulee periä maanomistajilta asemakaavanlaatimiskustannusten yhteydessä.

Maankäyttösopimus

Kohteeseen laaditaan maankäyttösopimukset kaupungin ja maanomistajien välille.

Kuuvuori-yhdistys ry

Kuuvuori-yhdistys ry esittää 28.7.2003 jättämässään kunnallisaloitteessaan, että korttelin 8, Kusti Merilän polkupyörätehtaan pohjoispuolella sijaitseva rakentamaton alue tulisi kaavoittaa puistoksi. Alueen muu ”rikkapelto” suunniteltaisiin olemassa olevan puuston jatkeeksi, Arboretum-puupuistoksi, jonka läpi rakennettaisiin valaistu jalankulkuväylä aina ”Helsingintien Kuuvuoren rampin yli suojatienä” jatkuen Nummen keskuspuistosta Pyhän Katariinan kirkolle.

Asemakaavatoimisto:

Alue on Turun kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymässä Turun yleiskaava 2020:ssa merkitty Palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Korttelin vuonna 1993 voimaan tulleeseen asemakaavaan alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tältä osin kaava ei ole koskaan toteutunut.

Tältä alueelta on laadittu luontoselvitys vuonna 2003-2004 osana Turun keskustan osayleiskaavan luontoselvitystä. Selvityksen mukaan metsälakien tarkoittamia luontotyyppejä ei tällä alueella esiinny.

Turun yleiskaavaa 2025/2030 varten laaditussa viherverkkosuunnitelmassa alue on merkitty Luo-1 -merkinnällä: ”luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue / mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen suojeltava luontotyyppi”. Rajauspäätöstä tästä alueesta ei kuitenkaan Yleiskaavassa 2035 ole tehty.

Alue sijaitsee valtakunnallisten liikenneväylien välittömässä läheisyydessä. Toisaalta kaavanmuutosalueesta itään aluetta hallitsee Nummenmäen pientaloalue, joka on kaupunkikuvallisesti tiivistä ja valmista kaupunkirakennetta, joka on esitetty jo Jungin 1922 laatimassa asemakaavassa.

Alueen suunnitteluratkaisuun on vaikuttanut rata- ja tiealueelta kantautuva melu ja tärinä. Rakennusmassojen sijoittelulla ja muodoilla Helsingin valtatien ja Suntiontien varrella pystytään vähentämään melua huomattavissa määrin uudelta korttelipihalta ja myös osalla olemassa olevaa pientaloaluetta. Tällä paikalla metsäalueen osoittaminen puistoksi ei ole varteen otettava vaihtoehto maankäytölle vilkasliikenteisen väylän vierellä ja alueen korkeuserot huomioiden. 

Alueesta tehty luontoselvitys osoittaa, että alueella ei ole metsälakien tarkoittamia luontotyyppejä. Asemakaavatoimiston ja Kiinteistöliikelaitoksen maastokäynti alueen vanhan vuorijalavayksilön kunnon arvioimiseksi osoitti myös sen, että alueen puusto on alun alkaen kasvanut aukealla paikalla, joka on ollut ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Vanha vuorijalavayksilö on arviolta saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella. Tässä yksilössä ja samoin sitä ympäröivissä muissa nuoremmissa vuorijalavissa on havaittavissa jalavanpakuria, joka tappaa puut viimeistään noin 20 vuodessa (Liite 6: muistio).

Kaavan kokonaisratkaisu perustuu siihen, että alue osoitetaan rakentamiselle perustuen kaupunkirakenteen eheyttämiseen ja tiivistämiseen sekä hyvien joukkoliikennepalvelujen turvaamiseen tulevaisuudessakin.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kaavaehdotuksen palautuspäätös

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti palauttaa 5.6.2012 § 273 ”Kirkkotien”, 11.1.2012 päivätyn ja lausuntojen johdosta 20.4.2012 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi (esitetty jäljempänä).

Lautakunta päätti, että palautuksen aikana tulee selvittää mahdollisuudet muuttaa / poistaa alla erikseen mainittuja kaavamääräyksiä.

Asemakaavatoimisto lähetti viranomaisille 31.7.2012 päivätyn kirjeen, jossa tiedotettiin kaavoituslautakunnan päätöksestä palauttaa asemakaavaehdotus muutettavaksi ja pyydettiin antamaan palautuspäätöksen kohdista lausunto 30.8.2012 mennessä. Kirje lähetettiin seuraaville tahoille:

Rakennusvalvontatoimisto

Kaupunkikuvaneuvottelukunta

Kiinteistöliikelaitos

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat

Varsinais-Suomen ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos/ riskienhallinnan palvelualue

Uudet lausunnot

ELY-keskus

”- Liikenteen melun huomiointi asuinympäristön näkökulmasta on kaavan oleellinen kysymys.

- MRL 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

- Asemakaavassa tuleekin huolehtia siitä, että kaikki asuinhuoneistot täyttävät vaatimukset ja mahdollistavat asumisen ilman huomattavaa meluhaittaa.

- Asuinhuoneistot on määrätty suunniteltavaksi niin, etteivät ne avaudu yksinomaan Helsingin valtatielle ja/tai Suntiontielle, jonne ei myöskään sallita huoneistojen parvekkeita. ELY-keskus pitää määräystä tärkeänä.”

”ELY-keskus painottaa kantanaan, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset eivät välttämättä täyty, mikäli ko. määräys poistetaan.”

Rakennusvalvontatoimisto

Rakennusvalvontatoimisto huomautti palautuksen muutosehdotusten kohdista seuraavasti:

”1) Suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle ei tule sallia rakentamista. Tekniset tilat voidaan sallia rakennettavaksi kerroksiin sallittu rakennusoikeus ylittäen.

2) Helsingintien puoleiselle julkisivulle ei tule sallia ulosvedettyjä parvekkeita. Rakennusmassaan sijoitetut parvekkeet parantavat rakennusten tyyliä ja korostavat niiden linjakkuutta.

3) Rakennusten julkisivuissa voi olla tummia ja vaaleita pintoja, kunhan ne kaavamääräyksellä rakennetaan paikalla.

4) Pelkästään melun suuntaan avautuvia asuntoja ei tule sallia, jotta asumisviihtyvyys ja asumisen taso eivät kärsi.

5) Asemakaavassa tulee määritellä vähimmäishuoneistoala, jotta alueelle rakentuu monipuolisia asuntoja erilaisten asujien tarpeisiin.”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan palautuspäätös kohta kohdalta;

Muutosehdotukset

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

- ”Suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle saa rakentaa teknisiä tiloja siten, että ne sopeutetaan talojen muotoiluun ja julkisivuun.”

Asemakaavatoimisto:

Aiemman asemakaavaehdotuksen pohjana oli tavoite, jolla varmistetaan laadukas kaupunkikuvallinen ratkaisu välttämällä erillisiä vesikaton päälle nousevia ja kokonaisuudesta irralleen jääviä teknisiä tiloja. Lähialueen muussa rakennuskannassa kuten TYS Ikituurin tornissa ja Nummenrannan asuntoalueella on onnistuttu luomaan korkealaatuiset ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut ilman vesikaton päälle rakennettuja ilmastointi- ym. konehuoneita. Samaa tavoiteltiin Kirkkotiessäkin.

Hyvällä suunnittelulla riittävän hyvä kaupunkikuvallinen ratkaisu on arvioitu varmistettavan väljentämällä kaavamääräys muotoon: ”Kirkkotien varren pistetalojen suurimman sallitun kerrosluvun yläpuolelle saa rakentaa teknisiä tiloja siten, että ne sopeutetaan talojen muotoiluun ja julkisivuun.”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

”Suntiontien ja Helsingintien puolelle saa rakentaa parvekkeet jotka voidaan vetää osittain ulos julkisivulinjasta ja ne voivat ulottua rakennusalan ulkopuolelle.”

Asemakaavatoimisto:

- Asia oli selvitetty jo edellisessä ehdotuskäsittelyvaiheessa. Saadut lausunnot vahvistavat asemakaavatoimiston käsitystä, ettei määräystä ole tarpeen muuttaa.

Alueen sijainti vilkkaiden liikenneväylien varrella ja ilmansuunnat huomioiden, on perusteltua sijoittaa asunnot ja niiden parvekkeet siten, että ne eivät yksinomaan avaudu melun suuntaan. Ely-keskus pitää tätä määräystä oleellisena. Alueen kokonaissuunnitelma perustuu melulta suojattuun korttelipihaan, johon huoneistojen parvekkeet tule avautua. 

MRL:n mukaan: ”Asemakaavaa on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

”Rakennusten julkisivussa tulee olla väritykseltään sekä tummia, että vaaleita pintoja.”

Asemakaavatoimisto:

Kaavamääräyksen aiempi vaatimus ainoastaan tummasta värityksestä on muutettu muotoon: ”Helsingin valtatien ja Suntiontien varren rakennusten katujulkisivut tulee olla materiaaliltaan savitiiltä.”

Poistettavat kohdat

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

”Helsingin valtatien ja Suntiontien varren rakennusten asuinhuoneistot on suunniteltava niin, etteivät ne avaudu yksinomaan Helsingin valtatielle ja /tai Suntiontielle.”

Asemakaavatoimisto:

Tämäkin asia oli selvitetty jo edellisessä ehdotuskäsittelyvaiheessa. Saadut lausunnot vahvistavat asemakaavatoimiston käsitystä, ettei määräystä ole tarpeen muuttaa.

Pelkästään melun suuntaan avautuvia asuntoja ei tule sallia. Asemakaavan laadinta on perustunut alueesta tehtyihin maanomistajien tilaamiin luonnossuunnitelmiin, jotka rakennusliike Skanska on tilannut.  Alueen sijainti vilkkaiden liikenneväylien varrella huomioiden, on perusteltua sijoittaa asunnot siten, että ne eivät yksinomaan avaudu melun suuntaan, ja että huoneistojen parvekkeet avautuvat korttelipihalle. Ely-keskus pitää tätä määräystä oleellisena. Alueen kokonaissuunnitelma perustuu melulta suojattuun korttelipihaan, johon kaikista huoneistoista tulee olla näkymät. 

Maankäyttö- ja rakennuslaki: ”Asemakaavaa on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.”

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

”Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m2 huoneistoalaa.”

Asemakaavatoimisto:

Asiaa oli perusteellisesti harkittu jo aiemmassa ehdotuskäsittelyn vaiheessa. Kaupungilla on velvollisuus mahdollistaa riittävä asuntotuotanto kaavoittamalla uusia asuntoalueita ja varmistaa ja ohjata kaavoituksella erilaisien asuntokokojen riittävä tarjonta. Kirkkotien kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on runsaasti varsin pieneen asuntokokoon rakentuvaa asuntokantaa kuten Ylioppilaskylä ja toisaalta varsin suuriin asuntoihin perustuvaa pientaloasutusta. Alueen asuntokannan monipuolisuuden varmistamiseksi on 60 neliön keskikokovaatimus varsin luonteva.

Kaavan sisältö, mitoitus ja kaavamääräykset

AK-1: Asuinkerrostalojen korttelialue

Korttelialueen AK-1 maapinta-ala on 0,7049 ha, jossa asumiselle asemakaavassa on osoitettu kerrosalaa 11550 k-m2.

Helsingin valtatien ja Suntiontien varrelle sijoittuvien sivukäytävätyyppisten rakennusten kerroksien lukumäärä on VI ja rakennusoikeuden määrä on 8100 k-m2.  Helsingin valtatien ja Suntiontien varren rakennusten asuinhuoneistot on suunniteltava niin, etteivät ne avaudu yksinomaan Helsingin valtatielle ja/tai Suntiontielle. Helsingin valtatien ja Suntiontien puolelle ei sallita parvekkeiden sijoittamista. Poikkeuksena tästä sallitaan rakennuksia yhdistävät parvekkeet, jotka avautuvat korttelipihan suuntaan. Kyseisten parvekkeiden lasitukset tulee olla ääniteknisesti tiiviitä Helsingin valtatien ja Suntiontien puolella. Sisäpihan puoleisilla julkisivuilla ja sisäpihan pistetaloilla lasitusta ei tarvita. Poikkeuksena tästä pistetalon sisäpihan puoleisien, kolmen ylimmän kerroksen parvekkeet tulee lasittaa normaalein parvekelasituksin ääniteknisistä syistä.

Kirkkotien varrella sijaitsevan pistetalon, jonka tulee olla pääpiirteittäin samankokoinen AK-2 -korttelin pistetalojen kanssa, kerroksien lukumäärä on VIII ja rakennusoikeuden määrä on 3450 k-m2. Kirkkotien varren rakennuksen asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m2 huoneistoalaa, jolla pyritään turvaamaan perheasuntojen tarjonta alueella.

Korttelin keskelle jää tila leikkialueelle ja oleskelulle. Piha-alueet tulee istutuksin (isot puut ja pensaat) muokata viihtyisäksi korttelipihaksi. Polkupyörien säilytystä varten voi pihakannelle rakentaa niiden säilytyspaikkoja yhdistetysti.

Suunniteltu rakennusoikeus alueella vastaa tonttitehokkuuslukua noin et = 1,6.

Alueen paikoitusmitoitus on 1 ap/100 m2. Vierasautopaikkamitoitus on 1 ap/10 asuntoa kohti.

Autopaikoitustasojen kerrosala, jossa sijaitsevat myös varasto-, tekniikka-, väestönsuoja- ja jätehuoltotiloja, on noin 8650 k-m2. Autopaikoitustasoilla (2 tasoa) sijaitsee yhteensä 136 autopaikkaa, josta 20 on vierasautopaikkaa. Kokonaisautopaikkamäärä AK-1 -korttelialueella on 156.

Alueen polkupyörämitoitus on 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti. Paikat tulee sijaita autopaikoitustasoilla ja korttelipihalla yhdistetysti.

Jätteiden keräys tulee järjestää pihatasossa tai autopaikoitustasoilla keskitetysti. Mikäli jätteiden keräys osoitetaan pihatasolle, saa tilat rakentaa korttelialueelle rakennusoikeutta ylittäen.

AK-2: Asuinkerrostalojen korttelialue, jossa saadaan rakentaa myös liike- ja toimistotiloja yhteensä 1800-km2 I-II kerrokseen sille merkitylle rakennusalalle

AK-2 -korttelialueen maapinta-ala on noin 1,17 ha, jossa asumiselle on osoitettu kerrosalaa 20150 k-m2. Helsingin valtatien ja Suntiontien kulmaan sekä Kirkkotien varrelle saa rakentaa kortteliin osoitetusta rakennusoikeudesta myös liike- ja toimistotiloja yhteensä 1800 k-m2 ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sille osoitetulle rakennusalalle.

Helsingin valtatien ja Suntiontien varrelle sijoittuvien sivukäytävätyyppisten rakennusten kerroksien lukumäärä on VI ja rakennusoikeuden määrä on 13250 k-m2.  Helsingin valtatien ja Suntiontien varren rakennusten asuinhuoneistot on suunniteltava niin, etteivät ne avaudu yksinomaan Helsingin valtatielle ja/tai Suntiontielle. Helsingin valtatien ja Suntiontien puolelle ei sallita parvekkeiden sijoittamista. Poikkeuksena tästä sallitaan rakennuksia yhdistävät parvekkeet, jotka avautuvat korttelipihan suuntaan. Kyseisten parvekkeiden lasitukset tulee olla ääniteknisesti tiiviitä Helsingin valtatien ja Suntiontien puolella. Sisäpihan puoleisilla julkisivuilla ja sisäpihan pistetaloilla lasitusta ei tarvita. Poikkeuksena tästä pistetalojen sisäpihan puoleisien, kolmen ylimmän kerroksen parvekkeet tulee lasittaa normaalein parvekelasituksin ääniteknisistä syistä.

Kirkkotien varrella sijaitsevat, pääpiirteittäin yhdenkokoiset pistetalot, joiden kerroksien lukumäärä on VIII ja rakennusoikeuden määrä on 6900 k-m2. Kirkkotien varren rakennusten asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m2 huoneistoalaa, jolla pyritään turvaamaan perheasuntojen tarjonta alueella.

Korttelin keskelle jää tila leikkialueelle ja oleskelulle. Leikki- ja oleskelualueen sijainti korttelin keskiosassa on tarkka aurinkoisen leikkialueen varmistamiseksi. Piha-alueet tulee istutuksin (puut ja pensaat) muokata viihtyisäksi korttelipihaksi. Polkupyörien säilytystä varten voi pihakannelle rakentaa niiden säilytyspaikkoja yhdistetysti.

Suunniteltu rakennusoikeus alueella vastaa tonttitehokkuuslukua noin et = 1,7.

Alueen paikoitusmitoitus on 1 ap/100 m2. Vierasautopaikkamitoitus on 1 ap/10 asuntoa kohti. 1 autopaikka kutakin 75 liike- ja toimistokerrosalaneliömetriä kohti.

Autopaikoitustasojen kerrosala, jossa sijaitsevat myös varasto-, tekniikka-, väestönsuoja- ja jätehuoltotiloja, on noin 17500 k-m2. Autopaikoitustasoilla (2 tasoa) sijaitsee yhteensä 223, joista 21 on vierasautopaikkaa. Noin 13 vierasautopaikkaa tulee sijaita Kirkkotien puoleisella tontin reunalla.

Asuntomitoituksella laskettuna kokonaisautopaikkamäärä AK-2 -korttelialueella on 236.

Alueen polkupyörämitoitus on 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti, 1 polkupyöräpaikka kutakin 150 liike- ja toimistokerrosneliömetriä kohti.

AK-2 -korttelialueilla 1 polkupyöräpaikka kutakin kahvilan tai ravintolan 12 istumapaikkaa kohti. Paikat tulee sijaita autopaikoitustasoilla ja korttelipihalla yhdistetysti.

Jätteiden keräys tulee järjestää pihatasossa tai autopaikoitustasoilla keskitetysti. Mikäli jätteiden keräys osoitetaan pihatasolle, saa tilat rakentaa korttelialueelle rakennusoikeutta ylittäen.

Y: Yleisten rakennusten korttelialue

Ylioppilasterveys-Studenthälsän ry:n omistaman tontin (tonttijaolla muodostuva tontti 8.-14) maapinta-ala on pienentynyt linja-auton kääntöpaikan tarvitseman alueen verran, noin 154 m2. Uudeksi maapinta-alaksi muodostuu noin 7285 m2 (0,73 ha), joka on myös uuden muodostuvan Y-korttelialueen maapinta-ala. Rakennusoikeuden kokonaismäärä ehdotuksessa on esitetty 7450 k-m2. Rakennettua kerrosalaa korttelialueella on noin 4831 m2.

Yhteensä noin 2454 m2 (0,25 ha) on liitetty poistuvan kaavan Y-korttelin maapinta-alasta Kirkkotien katualueeseen, suojaviheralueeseen ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeseen.

Autopaikkamitoitus 1 ap/200 k-m2.

ET-korttelialuetta on yhteensä noin 0,04 ha. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue enintään 25 k-m2 suuruista muuntamoa varten.

EV-aluetta (Suojaviheraluetta) on yhteensä noin 0,33 ha.

Katualuetta on yhteensä noin 0, 86 ha.

Linja-auton uusi kääntöpaikka osoitetaan Kirkkotien ja Vesimiehenkadun liittymäalueelle. Kirkkotien kadunvarsipaikoitus ja kevyen liikenteen väylät tulee suunnitella uudelleen siten, että jalankulku ja pyöräily on alueella turvallista ja yhteydet katkeamattomia. Lisäksi linja-auton kääntöpaikasta Kirkkotien ja Vesimiehenkadun liittymäalueelle sekä ajoneuvoliikenteen kääntöpaikasta Kirkkotien eteläpäässä tulee tehdä suunnitelmat.

Alueen tulevaksi väestömääräksi arvioidaan noin 900 asukasta.

Tekninen huolto

Alue liitetään kaupungin teknisen huollon verkostoihin.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Oheismateriaali 1Rakennusvalvontatoimiston lausunto 15.8.2012

Oheismateriaali 2Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto 6.9.2012

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 11.1.2012 päivätty ja 20.4.4012 lausuntojen perusteella ja palautuspäätöksen 5.6.2012 § 273 perusteella 20.9.2012 muutettu Nummen kaupunginosan korttelille 8 ja eräille katualueille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos NUMMI 8.-10-14.

Samalla voidaan todeta, että Kuuvuori-yhdistys ry:n 28.7.2001 jättämä kunnallisaloite rakentamattoman korttelinosan kaavoittamisesta Arboretumiksi, puupuistoksi on käsitelty tämän kaavan osalta.

Asemakaavatoimisto on täsmentänyt kaavan laatimisesta aiheutuneiden kustannuksien jakamista tasapuolisuutta noudattaen. Perusteluna tälle on se, että kaavanmuutokset ovat pääasiassa kohdistuneet korttelin 8 rakennusoikeuden ja käyttötarkoituksen muutoksiin.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaavanmuutoksen hakijoilta Ylioppilasterveys-Studenthälsan ry:ltä, kiinteistöyhtymä Heikki ja Jaakko Soinilta, Virtanen Yhtiöiltä kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaonmuutoksen laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

asemakaavakarttojen laatimiskuluja

10 x 1000 euroa                                                        10 000 euroa

kuulutuskuluja                                                                500 euroa

-----------------------------------------------------------------------------------------

yhteensä                                                                     10 500 euroa

Kiinteistöyhtymä Heikki ja Jaakko Soini                         5 250 euroa

Virtanen Yhtiöt                                                              5 250 euroa

tonttijaon laatimisesta

(tonttinumerot 11 ja 12)                                                  650 euroa

 + kolmas tonttijako                                                           65 euroa

-----------------------------------------------------------------------------------------

yhteensä                                                                          715 euroa

Kiinteistöyhtymä Heikki ja Jaakko Soini                           325 euroa

Virtanen Yhtiöt                                                                 325 euroa

Ylioppilasterveys - Studenthälsan ry                                 65 euroa

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Ympkaalk § 418

Pöydältä 2.10.2012 § 405.

PäätösYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päätti hyväksyä ehdotuksen siten muutettuna,

että asemakaavamääräys ”kk60 Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 60 m2 huoneistoalaa” poistetaan ja

että asemakaavamääräyksiä muutetaan kahdella Suntiontien puoleisella rakennusalalla siten, että asunnot voivat avautua myös yksinomaan Suntiontien suuntaan ja myös Suntiontien puolelle sallitaan parvekkeiden rakentaminen ehdolla, että melusuojaukset toteutetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti ja, että parvekkeet toteutetaan sisäänvedettyinä.

Perustelut:

Kaupungin ei ole syytä ryhtyä määrittämään asuntojen keskikokoa asemakaavalla, koska rakentamisajankohdan markkinatilanteen mukainen kysyntä/tarjonta ratkaisevat sen, minkä kokoisia asuntoja kulloinkin on tarkoituksenmukaisinta rakentaa. Suntiontien puolen melu on selvästi vähäisempää kuin Helsingin valtatien puoleisella sivulla eikä siten ole syytä rajoittaa huoneistojen avautumista tai parvekkeiden rakentamista Suntiontien suuntaan edellyttäen, että melusuojauksesta huolehditaan ja parvekkeet toteutetaan julkisivusyistä sisäänvedettyinä.

Päätös tehtiin äänin 7-5, yksi tyhjä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Hellsténin Aaltosen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Ekroth, Lammi, Karlsson, Taavitsainen ja Vehniäinen.

Oksasen Sundqvistin kannattamana tekemän asemakaavamuutoksen hylkäämisehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Mastomäki, Timonen ja Uotila.

Mäki äänesti tyhjää.

Oksasen hylkäysehdotus:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää hylätä 11.1.2012 päivätyn ja 20.4.4012 lausuntojen perusteella ja palautuspäätöksen 5.6.2012 § 273 perusteella 20.9.2012 muutetun Nummen kaupunginosan korttelille 8 ja eräille katualueille laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen.

Perustelut

Asemakaavaehdotus ei ota huomioon tontilla sijaitsevan entisen K.E. Merilän polkupyörätehtaan rakennuksien teollisuus-, työväen- että kulttuurihistoriallisia arvoja. Turun museokeskus toteaa lausunnossaan että polkupyörätehtaan vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä asuinrakennus tulee säilyttää, sillä niiden teollisuushistoriallisen merkityksen lisäksi vanha teollisuusrakentaminen tekee alueesta maisemallisesti monipuolisen ja luo historiallista kerroksellisuutta alueen kulttuuriympäristöön.

Myös tienvarren rakennusten (AK-1) käyttötarkoituksen monipuolistamista asumisesta olisi pitänyt tutkia, sillä useampi lausuja (mm. Varsinais-Suomen liitto / maankäyttöjaosto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat) on epäillyt alueen soveltuvuutta asuinalueeksi Helsingintien aiheuttaman melun, pölyn ja tärinän vuoksi.

Ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa todettiin että asemakaavaehdotuksen selostuksen luontoselvityksessä lausutaan että ”Alueella ei esiinny suojeltavia lajeja”. Kaavaselostus ei perustu ympäristönsuojelutoimiston muistioon (1.11.2010), sillä Kirkkotien varrella kasvaa vanha vuorijalavayksilö. Vuorijalava luokitellaan uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi puulajiksi. Ympäristönsuojelutoimisto ehdottikin että kaupunkikuvallisen arvon johdosta se tulisi osoittaa asemakaavassa suojeltavaksi puuksi, jonka ympäristöstä varataan riittävän laaja rakentamaton maavyöhyke juuristoalueen ja ympäryspuuston suojaamiseksi. Ehdotus kaavamerkinnäksi: ”Alueen osa, jolla sijaitseva maiseman ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä puu on säilytettävä.” Puun säilyttämistä tukee myös Arno Kasvin lautakunnalle lähettämä lausunto. Näitä asioita ei asemakaavaehdotuksessa huomioida.

Ennen päätösäänestystä äänestettiin Hellsténin Aaltosen kannattamana tekemän päätökseksi tulleen ehdotuksen ja esittelijän päätösehdotuksen välillä. Hellsténin ehdotus voitti äänin 7-0, 6 tyhjää.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Hellsténin ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Karlsson, Lammi, Taavitsainen ja Vehniäinen.

Tyhjää äänestivät Mastomäki, Mäki, Oksanen, Sundqvist, Timonen ja Uotila.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Karlsson, Lammi, Mäki, Taavitsainen ja Vehniäinen.

Sundqvistin Uotilan kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Mastomäki, Oksanen ja Timonen.

Sundqvistin palautusehdotus:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää, että 11.1.2012 päivätty ja 20.4.4012 lausuntojen perusteella ja palautuspäätöksen 5.6.2012 § 273 perusteella 20.9.2012 muutettu Nummen kaupunginosan korttelille 8 ja eräille katualueille laadittu asemakaavanmuutosehdotus palautetaan uuteen valmisteluun seuraavalla evästyksellä:

Alueen historiallisen kerroksellisuuden ja kaupunkikuvallisen monimuotoisuuden sekä teollisuushistoriallisten arvojen kannalta tärkeä Merilän polkupyörätehdas tulee säilyttää.

Lisäksi alueen luontoarvot, eteenkin vuorijalava, tulee huomioida kaavan jatkovalmisteluissa paremmin.

Kaavan jatkovalmistelun yhteydessä tulee myös käsitellä Kuuvuori ry:n 28.7.2003 tekemä Kuuvuoren Arboretum-puupuisto-kunnallisaloite.

Perustelut

Tontilla sijaitsevilla entisen K.E. Merilän polkupyörätehtaan rakennuksilla on sekä teollisuus-, työväen- että kulttuurihistoriallisia arvoja. Tätä näkemystä tukee myös Turun museokeskus, joka lausunnossaan toteaa että polkupyörätehtaan vanha tehdasrakennus ja siihen liittyvä asuinrakennus tulee säilyttää, sillä niiden teollisuushistoriallisen merkityksen lisäksi vanha teollisuusrakentaminen tekee alueesta maisemallisesti monipuolisen ja luo historiallista kerroksellisuutta alueen kulttuuriympäristöön.

Myös tienvarren rakennusten (AK-1) käyttötarkoituksen monipuolistamista asumisesta tulisi tutkia, sillä useampi lausuja (mm. Varsinais-Suomen liitto / maankäyttöjaosto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat) on epäillyt alueen soveltuvuutta asuinalueeksi Helsingintien aiheuttaman melun, pölyn ja tärinän vuoksi.

Ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa todetaan että asemakaavaehdotuksen selostuksen luontoselvityksessä todetaan että ”Alueella ei esiinny suojeltavia lajeja”. Kaavaselostus ei perustu ympäristönsuojelutoimiston muistioon (1.11.2010). Kirkkotien varrella kasvaa vanha vuorijalavayksilö. Vuorijalava luokitellaan uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi puulajiksi. Ympäristönsuojelutoimisto ehdottaakin, että sen kaupunkikuvallisen arvon johdosta se tulisi osoittaa asemakaavassa suojeltavaksi puuksi, jonka ympäristöstä varataan riittävän laaja rakentamaton maavyöhyke juuristoalueen ja ympäryspuuston suojaamiseksi. Ehdotus kaavamerkinnäksi: ”Alueen osa, jolla sijaitseva maiseman ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä puu on säilytettävä.” Puun säilyttämistä tukee myös Arno Kasvin lautakunnalle lähettämä lausunto.

Kh § 597

Vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto 4.12.2012:

Kirkkotien asemakaavanmuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 15.10. - 13.11.2012 välisen ajan. Tänä aikana ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Asemakaavatoimisto on laatinut muistutuksiin vastineet (liite 4) ja esittää kaupunginhallitukselle, että muistutukset eivät anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Kirkkotien asemakaavanmuutokseen liittyvät maankäyttösopimukset on hyväksytty Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa 28.11.2012. Sopimukset on allekirjoitettu 30.11.2012 ja 3.12.2012.

Liite 1Selostus "Kirkkotie"

Liite 2Kartta "Kirkkotie"

Liite 3Tilastolomake "Kirkkotie"

Liite 4Asemakaavatoimiston vastineet muistutuksiin

Oheismateriaali 1Kuuvuoriyhdistys ry:n muistutus 30.10.2012

Oheismateriaali 2Nummenmäen Pientaloyhdistys ry:n muistutus 8.11.2012

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Kirkkotien asemakaavanmuutosehdotuksesta jätetyt muistutukset eivät anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä

11.1.2012 päivätyn, 20.4.4012, 20.9.2012 ja 10.10.2012 muutetun Nummen kaupunginosan korttelille 8 ja eräille katualueille laadittu asemakaavanmuutosehdotuksen. Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos (Nummi) 11-8 tontit 10-14.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 10-3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Eklund, Lundahn, Elo, Hovirinta, Artesola, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä ja Arve.

Laaksosen Sarlundin kannattamana tekemän tekemän palautusehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Hihnala.

Laaksosen palautusehdotus oli seuraava:

Esitän, että asemakaavanmuutosehdotus Kirkkotie palautetaan uuteen valmisteluun seuraavalla evästyksellä:

- Asemakaavanmuutoksen lähtökohdaksi otetaan luonnosvaihtoehto B "Osittainen suojelu" ja suojellaan entinen Merilän polkupyörätehdas.

- Asemakaavaan palautetaan määräys, jonka mukaan asuntoja ei saa suunnata yksinomaan Suntiontien puolelle.

Kv § 259

Liite 1Selostus "Kirkkotie"

Liite 2Kartta "Kirkkotie"

Liite 3Tilastolomake "Kirkkotie"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 11.1.2012 päivätyn, 20.4.4012, 20.9.2012 ja 10.10.2012 muutetun Nummen kaupunginosan korttelille 8 ja eräille katualueille laadittu asemakaavanmuutosehdotuksen. Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos (Nummi) 11-8 tontit 10-14.

 

 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Laaksonen Sarlundin kannattamana ehdotti, että asemakaavanmuutosehdotus Kirkkotie palautetaan uuteen valmisteluun seuraavalla evästyksellä:

-       Asemakaavanmuutoksen lähtökohdaksi otetaan luonnosvaihtoehto B ”Osittainen suojelu” ja suojellaan entinen Merilän polkupyörätehdas.

-       Asemakaavaan palautetaan määräys, jonka mukaan asuntoja ei saa suunnata yksinomaan Suntiontien puolelle.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Laaksosen palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä 48 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 19 valtuutettua kannatti Laaksosen palautusehdotusta, joten asian käsittely jatkui.

Liite 4Äänestyslista

Palautusta koskeneen äänestyksen jälkeen kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Jakelu

tiedKuuvuori-yhdistys ry
tiedNummenmäen Pientalot ry
tiedVarsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat
tpvAsemakaavatoimisto
tiedKiinteistöliikelaitoksen johtokunta
tpvKiinteistöliikelaitos
tiedRakennuslautakunta
tiedVesiliikelaitoksen johtokunta
tiedYmpäristö- ja kaavoituslautakunta
tpvYmpäristö- ja kaavoitusvirasto


Liitteet:

Ympkaalk § 418
Liite 1:Selostus (Nummi) 11 kaup.osa, kortteli 8 ym. "Kirkkotie"
Liite 2:Tilastolomake (Nummi) 11 kaup.osa, kortteli 8 ym. "Kirkkotie"
Liite 3:Kartta (Nummi) 11 kaup.osa, kortteli 8 ym. "Kirkkotie"

Kh § 597
Liite 1:Selostus "Kirkkotie"
Liite 2:Kartta "Kirkkotie"
Liite 3:Tilastolomake "Kirkkotie"
Liite 4:Asemakaavatoimiston vastineet muistutuksiin

Kv § 259
Liite 1:Selostus "Kirkkotie"
Liite 2:Kartta "Kirkkotie"
Liite 3:Tilastolomake "Kirkkotie"
Liite 4:Äänestyslista