Liite 1 § 166

 

Asemakaavatoimisto/Christiane Eskolin 24.2.2010:

 

Asemakaavatoimisto on laatinut 27.4.2009 päivätyn ja lausuntojen perusteella 27.11.2009 muutetun sekä 23.2.2010 (15.12.2009 Ykl § 660) muutetun asemakaavan- ja tonttijaonmuutosehdotuksen Kärsämäen kaupunginosaan.

 

Ehdotuksessa kaava-alue osoitetaan pääasiassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi.

 

Kaavatilanne

 

Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on merkitty Työpaikka-alueeksi (TP).

 

Turun yleiskaavassa 2020 alue on merkitty Palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK) sekä Tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi (T).

Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

 

Voimassa olevassa vuoden 1990 vahvistetussa asemakaavassa alue on merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1), jonka sallitusta kerrosalasta enintään 40 % saa käyttää korttelialueen pääkäyttötarkoitukseen liittyviksi liike- ja toimistotiloiksi, Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jonka sallitusta kerrosalasta enintään 30 % saa käyttää asuinrakentamiseen, Yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), Asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja Puistoksi (VP) sekä Liikerakennusten korttelialueeksi kioskia varten (KL-1). Kortteli 25 on määritelty kerrostalokorttelialueeksi.

Voimassa olevassa vuoden 2000 vahvistetussa asemakaavassa osa alueesta on merkitty TY-1 -korttelialueeksi, johon ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä.

 

Nykytilanne

 

Asemakaavanmuutos laaditaan asemakaavakartassa osoitetulle alueelle. Muutosalueen kaupunkikuva on hyvin hajanainen ja jäsentymätön. Nykyisin kulttuurihistoriallisesti ja historiallisesti arvokasta Kärsämäen kartanon aluetta ympäröivät pienteollisuus- ja varastoalueet. Läheisyydessä sijaitsee myös pientaloalueita. Alueen pohjoispuolella sijaitsee entisen Leaf -konsernin tuotantotilat, jonka toiminta on loppunut. Nykyään tiloissa toimii vapaa-ajan- ja kulttuuritoimintaa sekä varastointitilaa. Itäpuolella kaava-aluetta sijaitsee Hiidenvartin teollisuusalue. Eteläpuolelle avautuu Toijala rata, Vähäjokilaakso ja teollisuusrakennuksia.

 

Alue on harjualuetta ja kuuluu pääosin Huhtamäen pohjavesialueeseen.

Alueella on arkeologisesti merkittäviä kohtia.

 

Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 14,6 ha.

 

Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen

 

Suunnitteluvaraus Ilkka Tuomiselle 10.4.2002 korttelista Kärsämäki 85, käynnisti alueen laajemman kaavallisen tarkastelutarpeen.

Kaavan suunnittelun tarve on lähtenyt liikkeelle tarpeesta muuttaa Kärsämäen kartanon korttelialueen käyttötarkoitus asuinrakentamiselle kartano-miljöön kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Jo alustavan tarkastelun pohjalta todettiin, että suunnittelualuetta tulisi laajentaa viereisiin teollisuuskortteleihin, jolloin asumisen ja teollisuusrakentamisen raja tulisi ratkaistuksi kaavatyön yhteydessä. Alueen maanomistus jakautuu noin puoliksi Turun kaupungin ja yksityisten omistajien kesken.

Katualueet ovat kaupungin omistuksessa.

Suunnitteluvaraus Ilkka Tuomiselle umpeutui 31.12.2003.

 

Asemakaavanmuutoksen laadinta perustuu kaupungin aloitteeseen.

 

Kaavoituksen tavoitteet

 

Tavoitteena on muuttaa Kärsämäen kartano ja sen lähiympäristö kulttuurihistoriallisesti arvoisekseen korkeatasoisen puistomaisen pääasiassa pientaloasumisen alueeksi. Nykyisen pienteollisuus- ja varastotoiminnan on tarkoitus väistyä uuden asuinrakentamisen tieltä.

 

Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet

 

Kaavamuutoksesta on pidetty viranomaisten aloituskokous 3.10.2002. Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 10.5.2004.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on muutettu suunnittelualueen rajauksen osalta 22.4.2009 ja 11.11.2009.

 

Osallisille on lähetetty kirjeitse tieto kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vireilletulosta ja vireilläolosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa 2004, 2005, 2007, 2008 ja 2009.

 

Vireilletuloilmoituksen jälkeen on osallistumis- ja arviointisuunnitelma ollut nähtävillä ympäristö- ja kaavoitusviraston asemakaavatoimistossa sekä lisäksi internetissä kaupungin sivuilla.

 

Asemakaavamuutosluonnosta on esitelty kaavoitusarkkitehdin toimesta Treffi -tapahtumassa 30.11.2005 Tampereentien Prismassa. Hyvänä asiana pidettiin alueen puistomaisuuden säilyttämistä, kevyenliikenteen reittien vahvistamista ja pientalojen sijoittamista alueelle.

 

Kaavahankkeesta jätettiin valmisteluvaiheen (v. 2004) kuulemisen aikana kymmenen (10) kirjallista mielipidettä.

Esko Lahtinen, Pekka Sewòn / Sevon saneeraus Oy, Jani Lampinen / Varsinais-Suomen Rengastukku Oy, Tuula Hannonen, Leena Hannonen-Niekka, Hipanmäki Oy / Urpo Hannonen, Kärsämäen asunnonomistajat ry, Turku Energia, Turkuseura-Åbosamfundet ry, Pekka ja Rosa Uutun perikunta / Sirpa Uuttu.

 

”Kärsämäen kartanon” asemakaavan- ja tonttijaonmuutoksen selostuksessa on esitelty luonnosvaiheessa tulleet mielipiteet.

 

Kaavaluonnos on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 2.11.2004. Asemakaavanmuutosehdotuksessa on otettu huomioon ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätös 2.11.2004 § 732, jonka mukaan kaavaehdotusta laadittaessa tulee seuraavia asioita vielä tutkia:

 

-                    Talousrakennuksen/tallin rakennusalan sijoittamismahdollisuus kartanon päärakennuksen pihapiiriin.

 

-                    Pilaantuneiden maiden yksityiskohtainen selvitys ja tarpeelliset kaavamerkinnät ennen ehdotusvaihetta.

 

-                    Alueen toteuttamisen vaiheittaisuus mm. alueella toimivien yritysten näkökulmasta.

 

-                    Palvelutalon korkeusasema siten, että asumisen valoisuus taataan.

 

-                    Päiväkotien tilantarve kaava-alueella ja sen läheisyydessä.

 

-                    Tukiasemamaston tulevaisuus uuden rivitalokorttelin pihapiirissä.

 

-                    Autopaikkojen sijoittaminen keskitetysti ns. päätytalokorttelissa.

 

Kärsämäen alueella ei ole päivähoidollisesti lisätilantarvetta. Tällä hetkellä alueella toimii Kaerlan päivähoitoyksikön Kaerlantie 16 ja Paltankatu 27 päiväkodit. Esikouluopetus toimii Kärsämäen koulun tiloissa.

 

Asemakaavatoimisto kutsui suunnittelualueen maan- ja kiinteistöomistajat sekä vuokralaiset palaveriin asemakaavanmuutoksen jatkotyöskentelyä varten kirjeitse, joka oli päivätty 2.11.2007.

Palaverit pidettiin joulukuun 2007 aikana. Kaavoittaja kirjasi toiveita ja ajatuksia, jotka on huomioitu kaavaa valmisteltaessa.

 

Viranomaislausuntovaiheen aikana (touko-kesäkuu 09) kaava-alueen maan- ja kiinteistöomistajille lähetettiin kirje (päiväys 7.5.2009), jossa asianosaisia pyydettiin tutustumaan kaavaehdotukseen ja tarvittaessa kommentoimaan sitä.

 

-                    Jaakko Vilo esitti Kärsämäen kartanon piharakennusten julkisivumateriaaliksi puun lisäksi myös tiiltä. Ja esitti mielipiteenään kartanon sivurakennusten liitämistä samaan kiinteistöön Kärsämäen kartanon päärakennuksen kanssa.

 

-                    Hipanmäki Oy / Tuula Hannonen piti pääsääntöisesti ehdotusta tyydyttävänä. Marttilan tilan päärakennus ja tilan muut rakennukset tulisi saada purkaa. Perustelu purkamiselle on, että vuonna 1993 tehdyssä vaihtokirjassa todetaan, että kyseessä olevat määräalat ovat vapaana velvoitteista. Näin ei kirjoittajan mukaan kuitenkaan ollut. Mikäli Hipanmäki Oy:n Urpo Hannonen olisi ollut ”tietoinen Marttilan päärakennuksen säilyttämisvelvoitteista vaihtokirjaa ei olisi allekirjoitettu.” Puustellinkatu 11a ja 11b talous- ja autokatosrakennukset tulisi voida sijoittaa kuten naapurikorttelissakin AR-2/s kanssa radan suuntaisesti. Kaava-alueelle tulisi liikennöidä linja-autolinja 1.

 

-                    Aravakruunu Oy / Reijo Savolainen esitti osoitteessa Kärsämäentie 31 kerrostontilla olevien autopaikoitusalueiden aluerajauksien muuttamista sitovista ohjeellisiksi sekä asuinrakennuksen siipiosan edustan autopaikka-aluerajauksen muuttamista koko siipiosan pituiseksi.

 

-                    Varsinais-Suomen Rengastukku Oy / Jani Lampinen esitti mielipiteenään, että korttelin 100 nykyistä kaavan mahdollistamaa toimintaa tulisi saada jatkaa edelleenkin (TY-1: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Lampisen mielestä alueella ei ole tarvetta palvelu- tai vanhainkodille.

 

Edellä mainitut mielipiteet on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa.

Asemakaavanmuutosehdotusta ja sen sisältöä on kaavoittaja esitellyt kaupunkikuvaneuvottelukunnalle 26.5.2009 ja rakennuslautakunnalle 28.5.2009 lausuntovaiheen aikana.

 

Uudisrakentamisen sijoittelu

 

Asemakaavanmuutosta valmisteltaessa on tutkittu olemassa olevien rakennusten säilyttämismahdollisuuksia. Asiasta on pidetty alustavia keskusteluja omistajien ja Turun museokeskuksen kanssa. Myös yksityisiä maan- ja kiinteistöomistajia sekä vuokralaisia on kuultu. Asemakaavanmuutosehdotus perustuu pääosin luonnosvaiheen suunnitelmaan, jonka on tehnyt arkkitehtitoimisto Henna Helander. Rivitalokortteleiden ja pientalokortteleiden rakennusten sijoitteluun on tullut muutoksia.

 

Maankäyttö korttelialueittain on pysynyt samana.

 

Suunnitelman arkkitehtoninen ratkaisu perustuu korttelirakennetta eheyttävään pientalomassoitteluun, joiden julkisivumateriaalien ja -värien valinta perustuu alueella sijaitsevien suojeltavien rakennusten väritykseen. Suojeltavien rakennusten fyysistä olemassaoloa on haluttu vahvistaa eheyttämällä niiden pihapiiriä uudisrakennuksilla. Tällä hetkellä varastointi- ja pienteollisuuskäytössä olevilla laajemmille alueille on sijoitettu rivitaloasumista. Alueen pohjoisosaan esitetään paikka kerrostalolle. Nykyiselle sorakuopalle esitetään palveluasumista tai vastaavaa toimintaa.

 

Alueen tulevaksi väestömääräksi arvioidaan noin 350 - 450 asukasta.

 

Suunnittelussa on otettu huomioon myös alueesta tehdyt luonto-, melu- ja tärinäselvitykset sekä lepakkokartoitus.

 

Pohjavesi

 

Alue sijaitsee Huhtamäen pohjavesialueella (luokka 1), jossa on voimassa pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto.

Kaava-alueella on kartan osoittamista kohteista suunnittelutoimisto tehnyt mittauksia pohjaveden pinnan määrittelemiseksi.

Vedenpinnan vaihteluväli on 5.12.08 jälkeen tehtyjen mittausten mukaan ollut -+ 20-30 cm.

 

Luonnonympäristö

 

Koko kaava-alueen maisemalle on leimaa-antavina piirteinä vaihteleva maasto ja lehtevä kasvillisuus. Kartanon pihapiiri on luonnonolosuhteiltaan erittäin hieno. Päärakennusta ympäröi vanhojen komeiden lehmusten ja vaahteroiden muodostama puisto. Päärakennuksen itäsivustalla sijaitseva alue on aikoinaan ollut klassinen ristikäytävien jakama puutarha nurmikenttineen ja käytävien risteyskohtia korostavine istutussommitelmineen.

Kaavoituksen yhteydessä on kartoitettu alueen luonnonarvot ja alueella esiintyvät lepakkoyhdyskunnat. Alueen luontoselvitys on tehty vuonna 2004 ja lepakkoselvitys vuonna 2008.

 

Palvelut

 

Palvelujen verkosto alueella on seuraava. Lähialueella sijaitsevat koulut luokille 1-6 (Kärsämäen ja Pallivahan koulut) ja Aikuiskoulutuskeskus sekä kunnallinen päiväkoti; Kaerlan päivähoitoyksikön Kaerlantie 16 ja Paltankatu 27 päiväkodit. Esikouluopetus toimii Kärsämäen koulun tiloissa. Kärsämäentien varrella kaava-aluetta vastakkaisella puolella sijaitsee päivittäistavarakauppa. Kaava-alueella sijaitsee kioski.

 

Virkistys

 

Urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia alueella on mm. entisen Leaf Finlandin tiloissa toimivilla firmoilla sekä Kärsämäen urheilukentällä.

 

Liikenne

 

Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. Linjat 1, 21, 23, 211, 222 ja 231 liikennöivät Kärsämäentietä pitkin. Myös pyöräily on varteen otettava kulkumuotomahdollisuus tällä alueella ja polkupyöräyhteys keskustaan on hyvä.

 

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot

 

Alue on vanhinta asuttua Turkua. Turku on sijainnut Kärsämäellä ennen Koroisiin siirtymistä.

 

Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat Kärsämäen kartanoon liittyneet rakennukset kokonaisuudessaan, Marttilan tila (purettu 08/09) sekä kartanon maisemallinen sijainti avoimine puistoalueineen. Kärsämäen kartano on ollut asumatilana jo 1550-luvulla.

 

Alue on pääosin entisen rälssitilan eli Kärsämäen kartanon (Hiiden / Isotalon) maita. Kartanon päärakennus piharakennuksineen sijoittuvat Kärsämäentien ja Puustellinkadun varsille. Alueella sijainneen Kärsämäen kylän muista taloista oli jäljellä vielä elokuussa -09 Marttilan entinen henkirakuu-narykmentin augmenttitilan päärakennus (Marttilan tila). Sen vanhimmat osat olivat 1700-luvulta. Rakennus oli harvinainen talonpoikaistalo Turussa 1700 -1800-luvulta.

 

Kärsämäen kartanon päärakennuksen vanhin osa on 1700 - 1800-luvun vaihteelta. Rakennuksen yksikerroksinen osa edustaa empireä. Päärakennus on puusta ja rapatusta tiilestä rakennettu, osittain kaksikerroksinen kokonaisuus. Alueella on lisäksi useita kartanoon muinoin kuuluneita punatiilisiä ulko- ja talousrakennuksia 1800-luvulta. Kartanon päärakennuksesta itään on sijainnut kartanon entinen muoto- ja kasvipuutarha.

 

Kumpareella sijaitsee nykyisessä kaavassa säilytettäväksi määritetty rapattu valkoinen vilja-aitta vuodelta 1805. Sisääntulopihan ja kevyen liikenteen väylän reunassa on puinen, vaalea mansardikattoinen asuinrakennus.

 

Ulkorakennus ja sepänpaja Puustellinkadun varrella on katsottu myös säilyttämisen arvoisiksi.

 

Puustellinkadun ja myös Heikki Huhtamäenkadun varrella sijaitsee vanha hirsinen varastorakennus, joka edustaa perinteistä ulkorakennustyyliä kartanon ajoilta.

Kärsämäentien 25 varrella sijaitseva rivitalo piharakennuksineen on valmistunut 1950 ja ovat VR:n rakennuttamat ja omistamat.

 

Turun yleiskaavaa 2020 varten laaditussa Turun museokeskuksen tekemässä Turun ruutukaava-alueen ulkopuolisten alueiden suojelukohde- ja suojelualueluettelossa on alueelle osoitettu suojelutavoitteita tai suojelumerkintöjä seuraavasti:

 

1.                  Osoitteessa Kärsämäki-kortteli 85, Kärsämäentie 27

Kärsämäen Hiisi. Kartano ja sen pihapiirin muodostama miljöökokonaisuus. Seutukaavaliiton suojelualue- ja kohdeluettelon n:o SU:2-441/05.

Suojeluraportti 1975 kohde n:o 113. Viljamakasiini YM 20.10.1990/sr.

 

2.                  Osoitteessa Kärsämäki-31, Hiisi 4:107

Marttilan entinen henkirakuunarykmentin augmenttitilan päärakennus (purettu 8/09).

 

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan listauksessa on esitetty alueella seuraavat muinaismuistoalueet ja -kohteet:

 

1.                  SM 853029: Radan vierusmäki, jossa sijaitsee kaksi rautakautista kalmistokumparetta.

 

2.                  SM 853030: Kärsämäen puutarha – Hiisi - Isotalo, josta on löydetty esihistoriallisia asuinpaikka- ja kalmistolöytöjä kolmella alueella Puustellintien ja Heikki Huhtamäentien nykyisen risteyksen ympäristössä.

 

3.                  SM 853031: Rautateiden asuntoalueella kaava-alueen eteläosassa sijaitsee kivikautinen asuinalue hiekkakuopan reunalla (Kärsämäki).

 

Yllä lueteltujen lisäksi Kärsämäen kalmistoasuinpaikka Heikki Huhtamäen polun ja Kärsämäentien risteyksen pohjoispuolella on myös erittäin merkittävä muinaisjäännöskohde.

 

Melu ja tärinä

Kaava-alue rajautuu kaakkoisosassa Turku-Toijala -rata-alueeseen (Turun rata 2). Rata-alueelta kantautuva melu ja tärinä on huomioitava alueen suunnittelussa. Alueen meluselvitys on tehty vuonna 2005 ja sen päivitys vuonna 2009. Tärinäselvitys on tehty vuonna 2005. Selvityksessä ei ollut mukana korttelia 78. Uuden asemakaavan vahvistuessa tonttijaon mukaisen korttelin 78 tontilla 7 on olemassa oleva rakennus sekä tontilla 8 on myönnetty rakennuslupa 2008 tulevan maankäytön mukaisesti. Mikäli korttelissa haetaan uusia rakennuslupia, tulee alueelta teettää tärinä- ja meluselvitykset.

 

Saastuneet maa-alueet

Kaava-alueella on saastuneita maa-alueita.

Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitys alueelta on tehty vuonna 2001.

 

Lausunnot

 

27.4.2009 päivätystä asemakaavanmuutosehdotuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta (lausuntopyyntökirjeen päiväys 7.5.2009):

 

*Yleiskaavatoimisto

Rakennusvalvontatoimisto

* Ympäristönsuojelutoimisto

Joukkoliikennetoimisto

* Suunnittelutoimisto/ liikenne- ja katusuunnittelu

Suunnittelutoimisto/ maisema- ja miljöösuunnittelu

Kiinteistöliikelaitos/ Tonttipalvelut

* Kiinteistöliikelaitos/ Osoitteet

* Kiinteistöliikelaitos/ Julkiset rakenteet

Turun museokeskus

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

* Liikuntapalvelukeskus

* Opetuspalvelukeskus

* Lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmä

Nuorisotoimi

* Sosiaali- ja terveystoimi

* Tiehallinto

* Lounais-Suomen ympäristökeskus

* Varsinais-Suomen liitto

Vesiliikelaitos

* Turku Energia Oy

* TeliaSonera Finland Oyj

* Ratahallintokeskus

 

* -merkityt: Ei huomautettavaa.

 

Rakennusvalvontatoimisto:

Rakennusvalvontatoimisto lausuu, että ”puistosuunnitelmaa on täsmennettävä alueen historiallinen luonne huomioiden”, AP3/s -suojelumerkintää tulisi selventää ja S-merkinnän käyttöä tulisi harkita uudisrakennuskortteleissa.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on ottanut huomioon edellä mainitut asiat täsmentämällä ja selventämällä niitä. Puistosuunnitelman suunnittelutyö VP-1/s alueelle voi alkaa heti asemakaavan vahvistuttua.

 

Joukkoliikennetoimisto:

 

Joukkoliikennetoimisto huomauttaa, että selostusosan 3.1.3 ”Liikenne” -otsikossa tulee mainita myös linja 1, joka liikennöi alueella säännöllisesti.

 

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on ottanut huomioon edellä mainitun asian ja täydentänyt sen selostukseen.

 

Suunnittelutoimisto/ maisema- ja miljöösuunnittelu:

 

Maisemasuunnittelu esittää lausunnossaan, että Kärsämäen kartanopuiston kaakkoispäädyssä sijaitsevat kaksi AO-1 -korttelia tulisi poistaa ja muuttaa VP-1/s puistoalueeksi. Perusteluiksi on esitetty alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen ja puiston kokonaisuuden säilyttäminen. Korttelissa A-1/s esitetty huoltopiha-alue pi-1 tulisi siirtää toiseen paikkaan tai poistaa kokonaan.

 

Asemakaavatoimisto:

AO-1 -korttelit on esitetty jo luonnosvaiheessa. Tällöin luonnoskartassa sijaitsi kortteleiden välissä kapeahko (3 metriä) viher/kävely-yhteys puistoon. Ehdotuksessa tätä yhteyttä on levennetty (nyt 12 metriä), jotta yhteys puistoon avautuu riittävästi. Kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot on mahdollista edelleen säilyttää.

A-1/s -korttelin huoltopiha-alue -merkintä on poistettu kokonaan. Tarkennusmääräys asiasta on lisätty korttelin asemakaavamerkinnät ja -määräys-osaan.

 

Kiinteistöliikelaitos/ Tonttipalvelut:

 

Kiinteistöliikelaitos esittää, että määräys Hellaksenpolun valaisemisesta poistetaan. Katujen ja polkujen valaistukset esitetään katusuunnitelmissa ja niiden toteutuksista päätetään vuosittaisessa investointiohjelmassa. Korttelin 100 länsipuolelle osoitettu lähivirkistysalueen VL-1 rinteen maisemointia, istutusta ja valaistusta koskeva määräys tulisi poistaa. Yleisten alueiden istutus- ja valaisinsuunnitelmat tehdään erillisinä ja niiden toteutus tulee kytkeä kaupungin kokonaistarpeeseen.

 

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto on ottanut huomioon edellä mainitun asian ja poistanut kyseiset määräykset asemakaavamerkinnät ja -määräysosasta. Maininta valaistuksesta on selostuksessa.

 

Turun museokeskus:

 

1. Turun museokeskus toteaa lausuntonaan, että korttelissa A-1/s esitetty pi-1-merkintä (huoltopiha-alue) tulisi poistaa kokonaan, ”koska se mahdollistaa myös muun toiminnan kuin tomutustelineen sijoittamisen kartanon edustuspuutarhaan ja mahdollistaa siten kartanokokonaisuuteen kuuluvan tärkeän elementin, edustuspuutarhan, tuhoutumisen ja ympäristön kulttuurihistoriallisen arvon alenemisen”.

 

2. Korttelin 103 kaavamerkinnässä AR-3/s samoin kuin korttelin 30 AR-2/s kaavamerkintä /s, ympäristön ominaispiirteet säilytetään, tulisi poistaa. ”Alue muuttuu nykyisestä pienteollisuuden varastokäytöstä asuinkäyttöön eikä ole tarpeen säilyttää alueen pienteollisuusluonnetta.”

 

3. Kaava mahdollistaa A-2/s korttelialueella sijaitseviin Kärsämäen kartanon entisiin karjarakennuksiin asuntojen sijoittamisen. ”Rakennukset säilyvät parhaiten alkuperäisessä asussaan mikäli niiden käyttötarkoitus on lähellä alkuperäistä käyttöä.” Näin ollen museokeskus esittää, että kaavamerkinnän ja -määräyksen ei tulisikaan suunnata käyttöä pelkästään asuinkäyttöön, vaan kaavan tulee jatkossakin sallia myös rakennusten perinteisen tyyppinen ulkorakennuskäyttö.

 

4. Marttilan tilan päärakennus on kaavassa suojeltu kaksijakoisella merkinnällä. Rakennuksen pohjoispäätä ei saa purkaa (sr-2). Eteläpään kaavamerkinnän sr-4 mahdollistaa rakennuksen tai sen osan säilyttämistä. ”Kaavamääräys ei kuitenkaan ota kantaa eteläpään uudelleen rakentamiselle. Mikäli rakennuksen eteläpää puretaan, tulee sen tilalle rakennettavan uudenosan soveltua muodoltaan, kooltaan, julkisivuiltaan ja mittasuhteiltaan säilytettävään rakennusosaan.” Tämä tulisi ilmetä kaavamääräyksissä.

 

5. ”Kaavan selostusosassa todetaan Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan mukaisesti kolme muinaisjäännösaluetta: Radanvierusmäki, Kärsämäen puutarha - Hiisi - Isotalo sekä Rautateiden asuntoalue. Viimeksi mainittu kalmisto ja asuinpaikka-alue on paremmin tunnettu nimellä Kärsämäki. Nämä muinaisjäännöshavaintoja sisältävät alueet on merkitty kaavaan sm-merkinnällä. Joillakin tonteilla sm-merkinnän sijainti saattaa kuitenkin aiheuttaa epäselvyyttä alueesta, jota tutkimusvelvoitetta osoittava kaavamääräys koskee.”

 

Asemakaavatoimisto:

 

1. Asemakaavatoimisto on ottanut huomioon edellä mainitun asian ja poistanut kyseisen määräyksen kaavakartasta sekä asemakaavamerkinnät ja -määräysosasta.

 

2. Asemakaavatoimisto on ottanut huomioon edellä mainitut asiat ja poistanut korttelin 103 AR-3/s samoin kuin korttelin 30 AR-2/s kaavamerkinnän /s.

 

3. Tämän alueen uuden maankäytön lähtökohtien kannalta alueen olemassa oleva rakennuskantaa on hyödynnetty asuinkäytön lisäksi pienliiketoiminnan tarpeisiin.

 

4. Kts. kohta ”Prosessin aikana tulleet muutokset”

 

5. Asemakaavatoimisto on tarkentanut sm-merkintöjen sijaintia koko kaava-alueella kuultuaan museoviranomaista.

 

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos:

 

Alueelle on rakennettava kattava palopostiverkosto ja ”kiinteistöjen tontille sijoittamisen yhteydessä on huomioitava voimassa olevat pelastustievaatimukset”.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Palopostiverkoston suunnittelu voi alkaa heti kaavan vahvistuttua ja rakentaminen suunnitelmien valmistuttua. Pelastustiet määritellään rakennuslupaa haettaessa.

 

Nuorisotoimi:

 

Nuorisotoimi lausuu, että lapset ja nuoret tulee ottaa huomioon alueen ympäristön suunnittelussa. Kärsämäentien toisella puolella sijaitsevat päiväkoti, lähikoulut ja iltapäiväkerhot. Koska lisäasutus lisää liikennettä tulisi Kärsämäentien alitse rakentaa alikulkusilta, jotta liikkuminen voisi tapahtua turvallisesti.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Kärsämäentien alikulkuyhteyttä ei voida tässä asemakaavanmuutoksessa järjestää: se on erillinen prosessi.

 

Vesiliikelaitos:

 

Vesiliikelaitos huomauttaa, että Turun Vesilaitoksen verkostolinjojen alueet tai niiden rasitealueet tulee olla vapaina rakennuksista, rakennelmista tai laitteista. Verkostolinjat tulee merkitä kaavakarttaan asianmukaisin kaavamerkinnöin.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Kaavoittaja on tarkistanut kaava-alueen rasitelinjat ja -alueet ja ne on merkitty kaavakarttaan asianmukaisin kaavamerkinnöin.

 

Prosessin aikana tulleet muutokset:

 

Asemakaavaluonnosvaiheen jälkeen tulleet muutokset

 

Ratahallintokeskus (talvi 2008)

Asemaakaavanmuutoksen valmistelun aikana tuli vireille ”Rata-Munttis” - niminen asemakaavanmuutos (OAS 17.10.2007), joka sijaitsee ”Kärsämäen kartanon” muutosalueen eteläpuolella. Aloite ”Rata-Munttis” hankkeelle tuli Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksiköltä kaksoisraidevarausta varten.

Kummallakin kaava-alueilla esiintyy sama osa rata-aluetta sekä Räntämäen asemarakennus piharakennuksineen (omist. Valtion rautatiet), osa maa-alueesta ja osa Heikki Huhtamäen polkua (omist. Turun kaupunki). Asiasta pidettiin neuvottelu 22.10.2008 Ratahallintokeskuksen ja asemakaavatoimiston edustajien kesken. Käydyn keskustelun tuloksena todettiin, että ristiriita on iso. Asemakaavatoimisto on tullut asiassa vastaan ja on poistanut osan maa-aluetta Kärsämäen kartanon kaava-alueen eteläosasta. Koska Kärsämäen kartanon kaava-alueen sisäisen liikennejärjestelyn sujuvuus on varmistettava, säilyy osa Heikki Huhtamäenpolkua Kärsämäen kartanon kaava-alueella. Tämän alueen omistaa Turun kaupunki.

 

Kortteli 25

Aravakruunu Oy omistaa rakennuksen ja tontin osoitteessa Kärsämäentie 31 (uuden asemakaavan tonttijaossa vahvistuvan korttelin 25 tontti 6). Yhtiön isännöitsijän välityksellä on esitetty toivomus lisämaan ostamisesta ja sen yhdistämisestä nykyiseen tonttiin. Asemakaavatoimisto katsoi tämän mahdolliseksi ja se on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Tontin maapinta-ala on suurentunut 943 m2. Taloyhtiön suunnitelmissa oli myös kesän 2009 aikana tehdä kiinteistöön korjaustoimenpiteitä, joiden yhteydessä piha-alue ja sen autopaikat suunnitellaan uudelleen sekä yksikerroksinen myymälärakennus muutetaan asuinrakennukseksi. Tulevat muutokset on otettu huomioon kaavanmuutosehdotuksessa.

 

Kortteli 78

Europlan Engineering Ltd omistaa rakennukset ja tontin osoitteessa Kärsämäentie 23 ja Tengströminkatu 4 (uuden asemakaavan tonttijaossa vahvistuvan korttelin 78 tontti 7) 17.9.2009 tehdyllä kiinteistökaupalla. Asemakaavatoimisto ehdottaa kiinteistön Kärsämäentien liittymän siirtämistä Heikki Huhtamäen polulle. Siirron tarkoituksena on varmistaa Kärsämäentien ja Heikki Huhtamäen polun risteysalueen liikenneturvallisuus. Katualueen rajausta on myös jouduttu muuttamaan. Muutoksesta johtuen tontin maapinta-ala pienentyy noin 362 m2. Nykyään risteysalue on ylileveä ja jäsentymätön. Heikki Huhtamäen polku muuttuu asemakaavamuutoksen myötä kaduksi, jolla sallitaan ajoneuvoliikenne (nykyään ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta). Tuleva muutos koskee lähinnä henkilöautoliikennettä.

 

Asemakaavaehdotuksen lausuntovaiheen jälkeen tulleet muutokset

 

Marttilan tilan päärakennus

Osoitteessa Puustellinkatu 10 sijainneet vanha hirsirakenteinen rakennus 1700- ja 1800 -luvulta ja piharakennus oli tarkoitus esittää suojeltaviksi ”Kärsämäen kartano” asemakaavanmuutoksessa.

Rakennusvalvontatoimisto sai ilmoituksen elokuussa 2009, että kyseiset rakennukset on purettu (luvaton purku).

Rakennuslautakunta päätti 3.9.2009 (§ 337) pitämässään kokouksessa ”ettei asiasta ilmoiteta poliisille, koska tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä”.

 

Ratahallintokeskuksen kaksoisraidehankkeen aluevarauksen vaikutuksista

korttelissa 78

 

Uuden asemakaavan tonttijaossa vahvistuvan korttelin 78 tontti 7:

 

-Tontin maapinta-ala pienenee yhteensä noin 1390 m2.

-Tonttiin kuuluva kirveenvarsiliittymä Tengströminkadulle poistuu.

-Katuliittymä Tengströmikadulle tullaan varmistamaan tulevaisuudessa perustamalla ajorasite asemakaavassa vahvistuvan tontin 8 kautta. Liittymä palvelee rekka-autoliikennettä.

 

Kaikki muutokset yhteensä tontilla 7: uusi maapinta-ala on noin 11.774 m2-362 m2 -1390 m2 = 10.022 m2.

Muutoksista on tiedotettu kiinteistön omistajaa.

 

Uuden asemakaavan tonttijaossa vahvistuvan korttelin 78 tontti 8:

 

-Tontin maapinta-ala suurenee noin 294 m2.

-Tonttiin liitettyyn kaistaleeseen perustetaan ajorasite tontille 7. Ajorasitealue palvelee myös tontin 8 lastaus- ja purkualueena.

-Noin 71 m2 tonttia 4, liitetään tonttiin 8.

 

Muutokset yhteensä tontilla 8: uusi maapinta-ala on noin: 4189 m2 + 294 m2 = 4483 m2.

 

Turun A-Rakenne Oy on saanut rakennusluvan toimisto- ja varastorakennukselle uuden asemakaavan tonttijaossa vahvistuvan korttelin 78 tontille 8 7.8.2008. Rakennusluvan mukainen rakentaminen tontille on mahdollista toteuttaa rakennusluvan myöntämisen jälkeen tulleista muutoksista huolimatta. Tontin 8 paikoitus- ja liikennejärjestelysuunnitelmia on vielä tarkistettava. Kiinteistölle 8 on perustettava ajorasitesopimus kiinteistöä 7 varten. Asiasta on informoitu vuokralaista.

 

Kiinteistö Oy Kärsämäen puutalot

Kiinteistö Oy Kärsämäen puutalot, osoitteessa Kärsämäentie 35, jätti asemakaavatoimistoon aloitteen 14.10.2009 koskien kiinteistön 853-84-24-28 eteläkärjessä sijaitsevien kolmen asuinpientalon sekä toimistorakennuksen liittämisestä Kärsämäen kartanon kaavanmuutosalueeseen. Tehtyjen liikenne-, paikoitus- ja tieliittymätarkastelujen jälkeen voitiin todeta, että alueen liittäminen vireillä olevaan Kärsämäen kartanon kaavanmuutosalueeseen saattaa vaikeuttaa Leafin tehdasalueen myöhempää kaavoitusta. Tästä johtuen aluetta ei voida liittää kaavanmuutosalueeseen mukaan.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti kokouksessaan 15.12.2009 § 660 palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi liittyen KOY Kärsämäen puutalojen maapohjan hallintaan liittyvän tilanteen ratkaisemiseksi LPA-1-korttelin osalta (kaava-alueen pohjoisosassa).

Asiasta pidettiin asemakaavatoimistossa palaveri 29.1.2010, johon oli kutsuttuna KOY Kärsämäen puutalojen edustaja, alueen maanomistajan edustaja, Kiinteistöliikelaitoksen ja asemakaavatoimiston edustajat sekä ympäristölakimies.

 

Käydyn keskustelun tuloksena todettiin, että KOY Kärsämäen puutalojen alueen lohkominen tässä vaiheessa on kiinteistöteknisesti mahdotonta. Ainoaksi vaihtoehdoksi tällöin jää hallinnanjakosopimuksen tekeminen osapuolten kesken ja sen rekisteröiminen maanmittauslaitokseen.

 

Tämä ratkaisu sopi KOY Kärsämäen puutalojen osakkaille. Asemakaavaehdotuksen LPA-1 -kortteli rajataan pois Kärsämäen kaavanmuutosalueesta ja se jää odottamaan myöhempää Leafin alueen kaavoitusta, jonka yhteydessä KOY Kärsämäen puutalojen alueen kaavallinen olotila ratkaistaan (kts. KOY Kärsämäen puutalot: kirje 1.2.2010).

 

Asemakaavanmuutosehdotus 23.2.2010

 

Ehdotus perustuu sekä säilyttävään korjaus- että uudisrakentamiseen.

 

Kärsämäen kartano siihen liittyvine rakennuksineen säilytetään. Päärakennuksen käyttö palautetaan asuinkäyttöön. Päärakennus ja vilja-aitta merkitään rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-1). Kartanon mansardikattoinen sivuasuinrakennus osoitteessa Kärsämäentie 29b, asuinrakennus osoitteessa Kärsämäentie 25 sekä uuden asemakaavan tonttijaossa vahvistuvan korttelin 103 tontin 6 asuinrakennus merkitään kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-2). Kartanoon kuuluva huvimaja sekä varasto- ja ulkorakennukset merkitään kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviksi rakennuksiksi (sr-3).

 

Puretun Marttilan tilan päärakennuksen ja sen sivurakennusten tilalle ehdotetaan noin sama määrä rakennusoikeutta kuin mitä siinä olleissa rakennuksissa oli. Rakennusalojen sijainnit ovat melkein samat.

 

Ulkorakennuksien käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumisen ja/tai sitä palvelevien toimintojen käyttöön. Kartanoon liittyvään vanhaan muotopuutarhaan tulee laatia puistosuunnitelma. Puiston kaakkoispäätyyn on osoitettu rakennusoikeutta neljälle asuinrakennukselle.

 

Kartanon entisten varastoiksi muutettujen kasvihuoneiden tilalle on kaavoitettu terassoituvia asuinrakennuksia. Kartanon koillispuolella ovat sijainneet kartanon entiset viljelypellot, jotka nykyisin ovat varasto- ja pienteollisuuskäytössä. Niille on osoitettu 2 -kerroksista puuverhoiltua asuinrakentamista. AP-1 -korttelissa sijaitseva tukiasema tulee siirtää pois alueelta. Vuokrasopimus on tehty ajalle 1.5.2005 – 31.12.2010. Vuokraajana on Corenet Oy.

 

Entisen sorakuopan laidalle osoitetaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Sorakuopan rinteet tulee maisemoida ja valaista.

 

Lisäksi Kärsämäen kartanon pohjoispuolelle osoitetaan yhden 3 -kerrok-sisen kerrostalon rakennusoikeudet.

 

LPA-1 -kortteli on rajattu pois Kärsämäen kaavanmuutosalueesta. Tästä johtuen on Puustellinkadun tielinjausta jouduttu tarkistamaan. Tämä on taas vaikuttanut AK-1 -korttelin maapinta-alaan siten, että se on hiukan pienentynyt.

 

Uudisrakennusten pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi esitetään puuta tai paikalla muurattua tiiltä. Puun käsittely tumma tai vaalea peittomaalaus. Tiili sävyltään tummaa punatiiltä. Kattomateriaalina konesaumattu teräspelti tai tiili. Suojeltavien rakennusten julkisivumateriaalien ja -väritysten suunnittelusta on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.

 

Alueen puistomaisuuden, jalankulun ja viheryhteyksien verkostoa on vahvistettu.

 

Uusi asuinkerrosalamäärä koko alueelle (ei sisällä olemassa olevia)

 

- A -korttelit (säilytettävien rakennusten kortteleiden täydentävää rakennusoikeutta) 280 k-m2 / korttelin pinta-ala 13.476 m2

- AK-1 -kortteli 1200 k-m2 / 2306 m2

- AP -korttelit 1990 k-m2 / 11.550 m2

- AR -korttelit (säilytettävien rakennusten kortteleiden täydentävää rakennusoikeutta) 7200 k-m2 / 28.468 m2

- AO -korttelit (säilytettävien rakennusten kortteleiden täydentävää rakennusoikeutta) 1810 k-m2 / 10.661 m2

------------------------------------------------------------------------------------------------

yhteensä 12.480 k-m2 / 66.461 m2 (luonnos 15.785 k-m2 / 81.030 m2)

 

Uusi elinkeino

 

- YSA -kortteli 3000 k-m2 / 9996 m2 (luonnos 3000 k-m² / 10.300 m2)

- KTY -kortteli 600 k-m2 / 1039 m2

------------------------------------------------------------------------------------------------

yhteensä 3600 k-m2 / 11.035 m2

 

- KL -kortteli 150 k-m2 / 590 m2 (lisäystä 50 k-m2)

------------------------------------------------------------------------------------------------

yhteensä 3750 k-m2 / 11.625 m2

 

Yhteensä säilytettävien rakennusten lisäksi kerrosalaa 16.230 k-m2 /kortte-lien pinta-alaa 78.086 m2 (luonnosvaihe 18.965 k-m2 /korttelien pinta-alaa 96.610 m2).

 

Säilytettävien rakennusten kerrosala yhteensä noin 4140 k-m2.

Kokonaiskerrosala yhteensä 20.370 k-m2.

 

Puistokorttelien pinta-ala 30.268 m2 (luonnosvaihe 30.760 m2).

Katualueen pinta-ala 14.710 m2.

 

Koko kaava-alueen pinta-ala on 146.398 m2 (luonnosvaihe 140.760 m2).

 

Alueen autopaikkamitoitus

 

AO-korttelialueilla: 2 ap/asunto

AP-korttelialueilla: 2 ap/asunto

AR-korttelialueilla: 1,5 ap/asunto, lisäksi 1 vieraspaikka/7 asuntoa

AK-korttelialueella: 1 ap/85 k-m2, lisäksi 1 vieraspaikka/7 asuntoa

YSA-korttelialueella: 1 ap/ 85 k-m2

 

Autopaikkamitoitusta määritettäessä on käytetty teoreettisena asuntojen keskipinta-alana 70 m2 huoneistoalaa, josta on muodostunut asuntojen lukumäärä (1 asunto = 70 h-m2).

 

Ehdotus 23.2.2010 muutos

 

Ehdotuksesta on 23.2.2010 päivätyllä muutoksella rajattu LPA-1 -kortteli-alue pois.

 

Asemakaavatoimisto/Christiane Eskolin 19.7.2010:

 

Asemakaavanmuutos-, tonttijako- /tonttijaonmuutosehdotus, työnimeltään Kärsämäen kartano oli julkisesti nähtävänä 12.4.- 11.5.2010 välisen ajan. Tänä aikana ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus, joka koskee korttelia 100.

 

Tiivistelmä muistutuksesta

 

Muistuttajan omistama kiinteistö 853-458-4-139 Kärsämäen kaupunginosassa (84) on siirtynyt kaupalla Metsähallitukselta Varsinais-Suomen Rengastukku Oy:n omistukseen 29.12.2003. Muistutuskirjeessä viitataan edellä mainitun kaupan vaihtokirjassa siirtyneeseen ehtoon, jonka mukaan ”osapuolten tarkoituksena on sellaisen asemakaavanmuutoksen käynnistyminen, jolla Suomen valtion omistukseen jäävän ns. VR:n sorakuopan aluetta käsittävän korttelin Kärsämäki 100 aluerajausta tarkistetaan vastaamaan varastokäytössä olevaa aluetta. Metsähallitus tekee ko. kaavanmuutosanomuksen kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.” Tämä yllä mainittu ehto siirrettiin Varsinais-Suomen Rengastukulle siltä osin kuin se koski Metsähallitusta.

 

Muistuttaja katsoo, että kortteli 100 tulisi ”ensisijaisesti” säilyttää teollisuuskorttelina, ”kuitenkin siten, että se tulisi merkitä kaavassa merkinnällä TY-1 –tyyppiseksi korttelialueeksi”. Tällä samalla merkinnällä sijaitsee kortteli kaava-alueen eteläpäässä, Kärsämäentien kaakkoispuolella. Muistuttaja esittää myös, että kortteli 100 tulisi ”toissijaisesti” osoittaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Edellytyksenä on kohtuullinen määrä rakennusoikeutta. Muistuttaja on huolissaan siitä, ettei se voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväksi maataan perustuslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

 

Neuvottelu muistutuksen johdosta

 

Muistuttajan aloitteesta asemakaavatoimistossa pidettiin palaveri 14.5.2010. Paikalla oli muistuttaja Varsinais-Suomen Rengastukku Oy:n omistaja Jani Lampinen sekä hänen valtuuttamana asiamiehenä asianajaja Risto Assmuth ja asemakaavatoimistosta kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin.

 

Yleisesti keskusteltiin Kärsämäen kartanon kaavanmuutoksen taustoista ja prosessista ja edellä mainituista asioista.

 

Asemakaavatoimiston vastine muistutukseen

 

Kaavan tavoite on muuttaa alue viihtyisäksi kartanomiljööseen sopivaksi asuinalueeksi. Tästä johtuen kaikki alueella nyt sijaitseva teollisuustoiminta ja siihen liittyvät varastotilat väistyvät uuden asuinrakentamisen myötä.

 

Alueen rakentaminen voidaan aloittaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa ajassa.

 

Kunnalla on kaavoitusmonopoli ja kaavan sisältövaatimukset on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä. Edellytyksiä teollisuustoiminnan jatkamiselle tai asumisen (AK) osoittamiselle kortteliin 100 ei ole. Erillisellä sopimuksella ei voida määrätä tulevan kaavan sisällöstä etukäteen.

 

Neuvottelun jälkeen asemakaavatoimisto on keskustellut sosiaalitoimen, rakennusvalvonnan ja Kiinteistöliikelaitoksen viranomaisten kanssa ja todennut, että korttelia 100 koskeva kaavamerkintä YSA-1 (sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen) muutetaan merkinnäksi P-1: Palvelurakennusten korttelialue. Sosiaali- ja terveyspalveluja varten osoitettu rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Alueelle ei saa sijoittaa lasten päiväkotia tai elintarvikemyymälää. Toiminta voi olla julkista tai yksityistä.

 

Kaavamerkinnän muuttaminen poistaa maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n mukaisen kunnan lunastusoikeuden. Muilta osin määräyksen sisältö on sama. Asemakaavamerkinnän muuttaminen ei estä tontin voimassa olevan rakennusluvan mukaista käyttöä.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 23.3.2010 esittänyt, että 27.4.2009 päivätty, 27.11.2009 lausuntojen ja 23.2.2010 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen perusteella muutettu Kärsämäen kaupunginosan kortteleille 25, 30, 31, 78, 85, 86 ja 100 sekä katu-, muinaismuisto-, puisto-, liikenne-, pysäköinti- ja virkistysalueille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään.

 

Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/tonttijaonmuutos: (Kärsämäki) 84-25 tontit 1 ja 2, (Kärsämäki) 84-30 tontit 3-5, (Kärsämäki) 84-78 tontit 7 ja 8, (Kärsämäki) 84-85 tontit 6 ja 7, (Kärsämäki) 84-100 tontti 1, (Kärsämäki) 84-103 tontit 1-8, (Kärsämäki) 84-104 tontit 1-4, (Kärsämäki) 84-105 tontit 1 ja 2, (Kärsämäki) 84-106 tontit 1 ja 2 sekä (Kärsämäki) 84-107 tontit 1 ja 2.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 10.8.2010 päättänyt esittää, että muistutuksen johdosta korttelia 100 koskeva kaavamerkintä YSA-1 (sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen) muutetaan merkinnäksi P-1: Palvelurakennusten korttelialue. Sosiaali- ja terveyspalveluja varten osoitettu rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Alueelle ei saa sijoittaa lasten päiväkotia tai elintarvikemyymälää. Toiminta voi olla julkista tai yksityistä.

 

Liite 2                                 Selostus

 

Liite 3                                 Kartta

 

Liite 4                                 Tilastolomake

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutos-, tonttijako- ja tonttijaonmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 27.4.2009 päivätyn, 27.11.2009 lausuntojen, 23.2.2010 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan tekemän päätöksen ja 14.6.2010 muistutuksen perusteella muutetun Kärsämäen kaupunginosan korttelien 25, 30, 31, 78, 85, 86 ja 100 sekä katu-, muinaismuisto-, puisto-, liikenne-, pysäköinti- ja virkistysalueiden asemakaavanmuutosehdotuksen.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/tonttijaonmuutos: (Kärsämäki) 84-25 tontit 1 ja 2, (Kärsämäki) 84-30 tontit 3-5, (Kärsämäki) 84-78 tontit 7 ja 8, (Kärsämäki) 84-85 tontit 6 ja 7, (Kärsämäki) 84-100 tontti 1, (Kärsämäki) 84-103 tontit 1-8, (Kärsämäki) 84-104 tontit 1-4, (Kärsämäki) 84-105 tontit 1 ja 2, (Kärsämäki) 84-106 tontit 1 ja 2 sekä (Kärsämäki) 84-107 tontit 1 ja 2.