Aloite intendentin viran perustamisesta tukemaan kulttuurin vapaan sektorin toimijoiden toimintaedellytyksiä Turussa.

Alustus:

Turkua pidetään kulttuurikaupunkina ja kuluvana vuonna se viettää kulttuuripääkaupunkivuoden 10-vuotisjuhlaa. Vuosi 2011 olikin kulttuurin kannalta Turulle varsin mieliinpainuva ja merkittävä. Lähes yleiseksi toteamukseksi tuli hokema ”Miksei tällaista ole joka vuosi?” Kysymys on hyvä ja oleellinen.

Vuonna 2011 kulttuuriin satsattiin ylimääräisiä varoja n. 55 miljoonaa euroa. Turun Kauppakorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan vuosi tuotti Turun alueelle ja Varsinais-Suomeen 260 miljoonan tuotantovaikutukset (Lähde: 2011 Säätiön loppuraportti). Erityisesti lisääntyi kulttuurillinen vetovoima ja valtaosa tuotantovaikutuksista vahvistikin Turun alueen matkailuyritysten toimintaedellytyksiä.

Kulttuuriin satsattu euro maksoi siis itsensä takaisin lähes viisinkertaisesti. Eikä tämä ollut ainoa piristysruiske, jonka Turun alue sai: 167 hanketta ja 8000 tapahtumaa, joista 60% oli ilmaisia, työllistivät vuoden aikana 3300 ylimääräistä henkilötyövuotta. Tapahtumista vapaa sektori tuotti 41% ja yksityinen sektori 22%, eli yhteensä 63% tapahtumista järjesti taho, joka kulttuurin kentässä lasketaan ns. kolmanteen ”vapaaseen” sektoriin.

Tämän lisäksi vuodella 2011 oli Turun alueelle merkittävät koulutusvaikutukset, terveys- ja mielenterveysvaikutukset sekä positiiviset asennevaikutukset kulttuuria kohtaan. Pelkästään hankkeiden toteuttamiseen osallistui 23 000 ihmistä. Katsojien eli kokijoiden määrää ei taida kukaan pystyä edes arvioimaan.

Ehdotus:

Esitän, että Turkuun perustetaan kulttuuritoimialalle vapaan sektorin intendentin toimi. Toimenhaltijan ensisijainen tehtävä on Turun kaupungissa toimivien vapaan sektorin taiteentekijöiden toimintaedellytysten parantaminen niin avustusten, toimitilojen kuin markkinoinninkin saralla. Toimintakenttä ulottuu ammattitaiteilijoista taiteen harrastajiin, ja toimenhaltija osallistuisi Turun kulttuurikentän kehittämiseen samalla toimivallalla, budjettivastuulla ja intensiteetillä, kuin nykyiset teatterin, kirjaston, museon tai TFO:n johtajat ja intendentit.

Perustelut:

Turun kulttuurikentässä on rakenteellinen ongelma, joka johtuu siitä, että kaupungin kulttuurille osoittama kokonaisbudjetti on vuosia ollut riittämätön, mikä taas johtaa siihen, että kulttuurin vapaan sektorin avustukset ovat olleet riittämättömät. Avustuksia korotettiin 2020 300 000 tuhannella eurolla, ja koronavuonna 2021 vapaalle sektorille on osoitettu ylimääräistä tukea, mutta kyseiset avustuskeinot vain korostavat rakenteellista ongelmaa, sitä, ettei vapaalla sektorilla ole omaa puolustajaa, omaa intendenttiä Turun kulttuuriorganisaatiossa.

Turun kaupungin kokonaisbudjetti on yli 1,3 miljardia. Se on 1300 miljoonaa, josta 38 miljoonaa osoitetaan kulttuurisektorille (hallinto, teatteri, museotoiminta, kirjastotoiminta, vapaan sektorin avustukset). Tästä 38 miljoonasta vapaan sektorin avustukset ovat 1,8 miljoonaa. Kulttuurikaupunki Turun kokonaisbudjetista (yli 1300 000 000 miljoonasta) kaupunki siis antaa vapaan kentän taiteilijoilleen tukea 1,8 miljoonaa. Kuvitelkaa romaani, jossa on 1300 sivua, ja siitä vapaan kulttuurisektorin osuus vajaa lehti eli kaksi sivua.

Todellisuudessa juuri nämä samat taiteentekijät ja ihmiset tuottavat Turun liike-elämälle ja itse kaupungille tuotantovaikutuksia moninkertaisesti enemmän kuin tuon mainitun 1,8 miljoonan euron edestä. Turun vapaan sektorin järjestämissä tapahtumissa kävi ennen korona-aikaa vuosittain arviolta 750 000 osallistujaa. Luku kestää panos/tuotto -vertailussa hyvin kaupungin julkisen kulttuuritoiminnan kanssa.

Turun kulttuuriorganisaatiossa kaikilla tukijaloilla, yhtä lukuun ottamatta, on jo oma intendentinsä, johtajansa ja puolustajansa. Sinfoniaorkesterilla on intendenttinsä, teatterilla, museotoimella ja kirjastolla johtajansa. Vain vapaalta sektorilta tämä kokoava ja sektorinsa toimintaedellytyksiä vaaliva virkamies puuttuu.

Puuttuu, vaikka kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 kokemukset kiistatta osoittavat, että kulttuurin panostettu euro tulee lähes viisinkertaisena takaisin. Puuttuu, vaikka Turun vetovoima vuonna 2011 kasvoi paitsi Suomessa, myös Euroopan ja koko maailman mittakaavassa. Puuttuu, vaikka vuosi 2011 oli loistava esimerkki ennaltaehkäisevän kulttuurityön merkityksestä niin koulutusprojektina, työllistäjänä kuin ennaltaehkäisevänä kansanterveystyönä.

”Kulttuuri tekee hyvää” – Miksi emme tahtoisi hyvää kaikille?

Turussa 21.4. 2021

Esa Silander

Kulttuurilautakunnan jäsen, SD