Turun kaupunginorkesterin intendentti Maati Rehor:

Alueoopperaa on tuotettu Turussa pitkään; aikaisemmin perinteisellä mallilla Oopperayhdistyksen voimin Turun filharmonisen orkesterin (TFO) toimiessa orkesterina ja sittemmin Oopperayhdistyksen konkurssin jälkeen kolmikantayhteistyönä. Pääosin kolmikantayhteistyössä ovat toimineet TFO, Turun musiikkijuhlat (TMJ) ja Åbo Svenska Teater (ÅST) tai sen sijaan jokin muu taho kuten Linnateatteri. Alueooppera mahdollistaa laajemman saavutettavuuden oopperatuotannoille, jotka kuuluvat myös valtion säveltaidetoimikunnan avustusten piiriin

Oopperayhdistyksen konkurssin jälkeen sen vuosittainen avustus 70.000 euroa siirrettiin osaksi kulttuurilautakunnan alaisille palvelualueille kohdistettavaa suurtuotantorahaa ja määrärahan vuosittainen taso on pysynyt samana vuodesta 2005 lähtien. Myönnetyllä määrärahalla ei ole ollut mahdollista toteuttaa alueoopperaa vuosittain.

Oopperan tuottaminen vaatii pitkää aikajännettä minkä vuoksi kulttuurilautakunta on viime vuosina sitoutunut sille esitettyyn useampivuotiseen suunnitelmaan. Kulttuurilautakunta myönsi 25.3.2015 § 53 suurtuotantomäärärahasta oopperatoimintaan 70.000 euroa vuosittain ajalle 2016 – 2019.

Kolmikantayhteistyön kumppanit Turun filharmoninen orkesteri, Turun musiikkijuhlat ja Åbo Svenska Teater ovat tuottaneet rahoituskauden aikana kaksi tuotantoa; Mozartin Taikahuilun ja Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi toteutetun maailman kantaesityksen Müller-Berghausin Die Kalewainen in Pochjola. Taikahuilun ja Die Kalewainen in Pochjolan tuotannot on raportoitu kulttuurilautakunnalle 11.5.2016 § 71 ja 17.5.2017 § 74. Die Kalewainen in Pochjola on Suomen musiikkihistoriaan jäävä kulttuuriteko osana Suomi100-juhlavuotta ja vastaavan kaltaisia suurtuotantoja on tarkoituksenmukaista tehdä ajoittain, esim. juhlavuosiin tai -teemoihin liittyen, mutta ei säännöllisesti. Seuraavan oopperarahoituskauden aikana ei ole suunnitelmissa suurtuotantoa.

Kolmikantayhteistyön periaatteena on ollut se, että kaikki tahot tuovat mukaan oman osaamisensa ja resurssinsa ja mahdollinen ylijäämä käytetään seuraavan tuotannon hyväksi, samoin kuin mahdollinen alijäämä katetaan seuraavasta määrärahasta. Ennen kolmikantayhteistyön alkamista oopperatuotannot olivat usein ylimitoitettuja resursseihin nähden ja budjetit jäivät suunnitellusta huomattavasti enemmän alijäämäisiksi. Kolmikantayhteistyössä on painotettu talouden tasapainoa sekä tuotantojen suunnittelussa että toteutuksessa samoin kuin ohjelmistovalinnoissa.

Kolmikantayhteistyö (TFO, TMJ, ÅST) on toiminut hyvin ja osapuolet ovat halukkaita jatkamaan oopperayhteistyötä seuraavalle nelivuotiskaudelle. Yhteistyö mahdollistaa tuotantojen monimuotoisen toteutuksen, jossa kukin osapuoli voi antaa parasta osaamistaan, henkilöresurssejaan ja tilojaan yhteisten tuotantojen tuottamiseen ja tuotantorakenne saadaan siten pysymään kevyenä ja kustannustehokkaana.

Kuluneella kaudella toimijat ovat kehittäneet yhteistyötään myös muiden laitosten kanssa, ja pyrkivät toiminnallaan mahdollistamaan korkeatasoisten taide-elämysten laaja-alaisen tarjonnan mahdollisimman monipuolisille kohderyhmille. Kielellisesti oopperat palvelevat molempia kotimaisia kieliä. Teokset lauletaan alkuperäiskielellä ja ne tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi. Myös oppilaitosyhteistyö on muodostunut tärkeäksi osaksi tuotantoja. Produktioihin on osallistunut musiikin ammattiopiskelijoita Turun taideakatemiasta ja Turun konservatoriosta.

Oopperatoiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja tuotantosopimusten turvaamiseksi tulisi tehdä monivuotinen rahoituspäätös, joka mahdollistaa toimivan tuotantorakenteen ylläpitämisen. Oopperamaailma kilpailee jatkuvasti parhaista solisteista ja muista osaajista. Korkeatasoisimmat taiteilijat varataan jo vuosia ennen esityshetkeä. Kilpailukyvyn, kustannustehokkuuden ja suunnitelmallisuuden vuoksi on tärkeätä, että kunnan ja valtion rahoitus normaalista konserttitoiminnasta poikkeaville oopperatuotannoille on vakaata ja jatkuvaa. Tämä edellyttää toiminnan yhteistä määrittelyä sekä asetettujen tavoitteiden täyttämistä.

Ooppera on taidemuodoista monipuolisimpia, sisältäen elementtejä musiikin, teatterin, visuaalisen taiteen sekä eri tekniikka-alojen puolelta. Siksi oopperan tuottaminen on aina monivaiheinen prosessi ja edellyttää poikkeavia resursseja. Oopperatuotantojen rahoitussuunnitelma perustuu kolmikantaan Turun kaupungin kulttuurilautakunnan suurtuotantomääräraha, Säveltaidetoimikunnan maakuntaoopperatuki sekä lipputulot. Muita mahdollisia tuloja ovat eri rahastoista ja säätiöistä haettavat avustukset, yritysyhteistyö sekä myyntituotteet.

Turun filharmoninen orkesteri, Turun musiikkijuhlat ja Åbo Svenska Teater esittävät oopperayhteistyön jatkamiseksi suunnitelmaa, joka ulottuu vuosille 2020 - 2023. Hyviä käytäntöjä hyödynnetään oopperoiden yhteistuotannoissa myös tulevina vuosina. Taiteellisena neuvonantajana seuraavan kauden oopperaprojekteille on toiminut Turun musiikkijuhlien entinen taiteellinen johtaja, nykyinen Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff sekä myöhemmin Turun filharmonisen orkesterin mahdollinen seuraava ylikapellimestari. Kansainvälisesti korkeatasoisten tuotantojen aikaansaamisen mahdollistaa laaja-alainen yhteistyö, jonka avulla kustannukset pysyvät maltillisina. 

Liite 1Tuotanto- ja taloussuunnitelma (ei julkinen; laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 luku 24.1 § 17) kohta)

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää, että vuosina 2020–2023 suurtuotantomäärärahasta kohdennetaan oopperatuotantoon 70.000 euroa edellyttäen, että kulttuurilautakunnalle esitetään etukäteen kustannuslaskelma ja jälkikäteen toteutumisraportti kustakin toteutettavasta oopperatuotannosta.

Samalla kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi tuotanto- ja taloussuunnitelman vuosille 2020–2023.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.