Museopalvelut / museopalvelujohtaja Olli Immonen, intendentti Satu Pajarre

Suurtuotantorahan haku näyttely- ja tutkimushankkeelle Muutama sananen naisista

Tiivistelmä:

Turun museopalvelut hakee vuodelle 2019 kohdennettua suurtuotantorahaa näyttely- ja tutkimushankkeelle Muutama sananen naisista. Hanke toteutetaan yhteistyössä museopalveluiden, tutkijoiden, vanhan musiikin yhdistysten, esiintyjien ja käsityöläisten kanssa. Näyttelyhankkeen tuloksena syntyy 8.3.2019 Turun linnaan avautuva näyttely Muutama sananen naisista, aihetta käsittelevä tieteellinen julkaisu osana museopalveluiden julkaisusarjaa, suuren yleisön populaarijulkaisu näyttelyn oheismyyntituotteeksi, uutta tutkimustietoa, asiatuntijaluentoja, konsertteja ja tapahtumia sekä uudenlainen markkinointikonsepti.

* *

Carl von Bonsdorffin yli tuhatsivuisessa teoksessa ”Åbo stads historia under sjuttonde seklet” vuodelta 1894 kuvaillaan monipuolisesti kaupungin elämää ja ihmisiä aikakauden Turussa. Kirjassa naisten osuus on koottuna kolmeen sivuun otsikolla ”Några ord om kvinnor” – muutaman sananen naisista. Historiaa on aikoinaan kirjoitettu melko yksipuolisesti miesnäkökulmasta. Naistoimijoista kirjoittamisen vähyys ei ole johtunut lähteiden puutteesta, vaan siitä mihin kiinnostus ja viime kädessä arvovalinnat on kohdistettu. Turun linnan Muutama sananen naisista -näyttelyssä ja siihen liittyvässä tutkimuksessa katse kohdistetaan turkulaisten 1600-luvulla eläneiden naisten historiaan. Von Bonsdorffin ”muutaman sanasen” rinnalle avataan kokonaan uusi luku naisista aktiivisina toimijoina yhteiskunnassa ja kaupunkielämässä.

Muutama sananen naisista.Näyttely ja tutkimushanke Turun linnassa maaliskuu 2019 – maaliskuu 2020. Naisten eletty elämä, naisten monet roolit ja vaikutus perhepiirissä sekä yhteiskunnassa.  

Uusin historiantutkimus painottaa moniäänistä historian kerrontaa. Muutama sananen naisista -näyttely nostaa vihdoin esille aiemmin unohdetut ja vaietut naiset 1600-luvun Turusta. Näyttelyn avajaisia vietetään kansainvälisen naistenpäivän aattona  ja yleisölle näyttely avautuu naistenpäivänä 8.3.2019.

Näyttelyssä keskitytään kuuteen nimeltä tunnettuun 1600-luvun naiseen, joiden kautta tarkastellaan niin Turun historiaa kuin valtakunnan historiaa laajemmassa mittakaavassa. Näiden vahvojen turkulaisnaisten kautta piirtyy kuva siitä, millainen oli yhteiskunnan ja kirkon säätelemä naisen asema äitinä, vaimona, tyttärenä ja leskenä. Millaista oli elää kreivittärenä Turun linnassa. Miten porvarisnaisen tuli elää ja noudattaa yhteisön pelisääntöjä ja huolehtia hyvästä maineestaan. Miten naiset pyörittivät leskinä ollessaan ja aviomiestensä kautta jopa hyvinkin mittavaa ja merkittävää ruukkitoimintaa, panttilainaamoa tai kansainvälistä kauppaa. Näyttelyssä naiset esitellään myös rikoksen tekijöinä. Palvelusväkeäkään ei unohdeta, eliväthän he jatkuvasti osana isäntäperheen arkea ja juhlaa.

Historiaa esille uudella, elävällä tavalla

Näyttely käsittelee menneisyyden naisia nykypäivän naistenlehtiformaatin muodossa ja tuo siten menneisyyden elämäntarinat lähelle nykyihmistä. Esitystapa herättelee kysymyksiä naisen asemasta ja toimijuudesta nykypäivänä. Yhä keskustellaan lasikatoista ja siitä, miten naiset voivat yhdistää uran ja perheen. Jopa maan johtavat poliitikot puhuvat synnytystalkoista. Naisten asema on siis yhä ajankohtainen aihe. Historia tuo perspektiiviä nykyisyyteen. Näyttelyn oheistuotteena julkaistaan samanniminen suuripainoksinen aikakausilehti, johon kirjoitetaan populaareja juttuja ja artikkeleita 1600-luvun arkielämän ilmiöistä. Lehti on suunnattu myös osaksi koulujen ilmiöpohjaista mediakasvatusta.

Uuden näyttelyformaatin lisäksi 1600-luvun kertomuksia halutaan herättää henkiin uudenlaisilla esitystavoilla, kuten lyhytelokuvilla ja kuunnelmilla. Näyttelyyn tuotetaan elämyksellisiä, historiaa elävöittäviä AV-esityksiä yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun sekä kolmannen sektorin yhdistystoimijoiden sekä media-alan ammattilaisten kanssa.

Näyttelyn oheisohjelmana toteutetaan mm. internetin kautta lähetettäviä videoita, joissa tutkijat kertovat näyttelyn esineistä ja avaavat näyttelyn sisältöjä. Yleisölle järjestetään tapahtumia, joissa liikutaan perinteisen ohjelmiston sekä uudenlaisten kohtaamisten ääripäissä. Mahdollisia tapahtumia ovat mm. barokki-musiikkisarja, naamiaistanssiaiset sekä Party like it’s 1648 -barokkidisco. Näyttelyyn valittava yleisöraati saa olla osaltaan vaikuttamassa näyttelyn oheisohjelmiston muodostumiseen.

Esityksiin ja tapahtumiin tarvitaan aikakauden pukuja. Linnan nykyinen puvustus keskittyy pääasiassa keskiaikaan ja renessanssiin, joten esitysten ja tapahtumien toteuttamista varten teetetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja historiakäsityöharrastajien kanssa aikakauden puvusto. Näyttelyyn tulee esille pukureplika 1600-luvun porvarisnaisen asusta Linnassa olevan Magdalena Wernlen maalauksen mukaan sekä 1600-luvun kauppalaivan pienoismalli.

Näyttelyn sisällöntuotannossa osallistetaan turkulaisia asiakasraadin muodossa. Tätä tarkoitusta varten Museopalvelut on saanut Museoviraston innovatiivisiin hankkeisiin tarkoitetun apurahan. Osallistaen ja yhdessä tehden. Asiakaslähtöisiä museosisältöjä ja uusia esittämistapoja Turun linnaan -hankkeessa suunnitellaan yhdessä kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa uusia tapoja välittää kulttuuriperintöä ja historiallista tietoa. Raadin jäsenet saavat vaikuttaa näyttelyn sisältöihin sekä näyttelyn oheisohjelmatarjontaan. Näyttelyä tehdään vuoropuhelussa yleisöraadin kanssa. Hankkeen materiaaleista kootaan mediakasvatussisältöjä koulujen käyttöön ja ne julkaistaan sosiaalisen median kautta laajemmalle käyttäjäkunnalle. Hanke käynnistyy jo vuoden 2018 aikana.

Näyttelyä markkinoidaan paikallisten kanavien lisäksi valtakunnalliseesti ja pääkaupunkiseudulla. Muutaman sananen naisista -näyttelyä ja Turun linnaa markkinoidaan uudella otteella myös Tukholman suuntaan. Näyttely on jo suunnitteluvaiheessa herättänyt kiinnostusta ruotsalaisissa yhteistyökumppaneissa. Naiset ovat myös siellä nostettu uuteen fokukseen museoissa: esim. Wasa-museossa on siirretty painopistettä tutkimus- ja näyttelytoiminnassa 1600-luvun naistoimijuuteen.

Yliopistoyhteistyö ja näkökulmat

Näyttely pohjautuu uusimpaan tutkimustietoon naisten historiasta ja Turun historiasta. Tutkimustyö on antanut täysin uutta tietoa naisten toimijuudesta 1600-luvun Suomen alueella ja erityisesti Turun porvarissukujen naisten toimijuudesta sekä verkostoista. Näyttely pohjautuu mm. Veli Pekka Toropaisen, Anu Lahtisen, Riitta Laitisen ja Kirsi Vainio-Korhosen tutkimuksiin. Erityisen merkittävänä lähteenä näyttelylle on ollut Veli Pekka Toropaisen väitöskirja. Tutkijoiden luentosarja taustoittaa tarkemmin 1600-luvun kaupunkilaiselämää ja sen vivahteita. Luentoja on tarkoitus pitää Turun linnan lisäksi Turun kaupunginkirjastossa.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan osana Museokeskuksen julkaisusarjaa Veli-Pekka Toropaisen tutkimus Kaupungin porvarskat – Turun porvarisnaisten historia 1600-luvulla. Noin 250-sivuisesta julkaisusta otetaan 500 kpl painos.  

Tasa-arvo on yksi keskeinen näyttelyn näkökulma. Tutkimus on tuonut esiin naisen aseman kehittymisen ja muutoksen 1600-luvun kuluessa. Vuosisadan alussa naiset saivat vapaammin toimia kodin ulkopuolella, mutta mm. uskonsotien vaikutuksena ilmapiiri ja käsitykset tiukentuivat 1600-luvun loppua kohden. Naiset eivät enää näyttäydy kirjallisten lähteiden perusteella yhtä aktiivisina toimijoina 1700-lukua lähestyttäessä, vaan naisten elämä on yhä enemmän kotiin sidottua. Näyttely heijastelee naisten asemaa, aiempaa luultua paljon aktiivisempaa toimijuutta ja sen muutosta 1600-luvun kuluessa.

Kansainvälisyys ja maahanmuutto ovat myös esillä näyttelyssä vertautuen nykypäivän tilanteeseen. 1600-luvun Turku oli hyvin kansainvälinen kauppakaupunki, jonka johtava porvaristo koostui pitkälti eri maista muuttaneista suvuista ja niiden verkostosta. Suomeen muuttaneet toivat mukanaan hyvät kauppasuhteet manner-Eurooppaan ja Turusta tulikin melko suuri kansainvälisen kaupan keskus. Eri maista tulleet sukuyhteisöt avioituivat aluksi pitkälti keskenään, kunnes sukujen jäsenet alkoivat vähitellen avioitua myös paikallisen väestön ja muista maista tulleiden kanssa. Näiden sukujen jälkeläiset muodostivat Turun johtavan porvariston aina 1800-luvun lopulle saakka.

Näyttelyn esineet

Näyttelyyn tulee esille laajasti esineistöä ja arkistolähteitä 1600-luvulta. Museokeskuksen oma kokoelma muodostaa näyttelyn rungon. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan saada myös esille tutkimatonta porvaristoon liittyvää arkeologista esineistöä Turun keskustan arkeologisilta kaivauksilta, näyttelyssä esiteltävien naisten asuinpaikoilta 1600-luvun kerrostumista. Lisäksi lainataan avainesineitä kotimaisista ja ruotsalaisista kokoelmista ja museoita (mm. Kansallisarkisto, Tuomiokirkkomuseo, Kansallismuseo, Åbo Akademin säätiö, Livrustkammaren, Skoklosterin linna, Hallwylska museet, Nordiska museet sekä yksityiset säätiöt ja kokoelmat)

Näyttelyyn tulee myös esille objekteja museopalveluiden uusimmasta kokoelmalahjoituksesta. Stockholms Banco oli Ruotsin ensimmäinen pankki, jolla oli myös haarakonttori Turussa 1663–1667. Pankki laski liikkeelle seteleitä ensimmäisenä pankkina Euroopassa 1661. Saadussa lahjoituksessa on pankin korvausseteleitä, talletustodistuksia sekä erittäin harvinainen leimaamaton ja allekirjoittamaton 100 hopeataalerin arvoinen seteli. Näihin kokoelmaesineisiin liittyen tilataan tutkimustyö, jonka tuloksia esitellään näyttelyn yhteydessä.

Hankkeen budjetti:

Kustannukset hankkeelle ovat yhteensä 304.300 €, josta haettavan avustuksen osuus 130.000 €.

Museopalvelut esittää, että vuoden 2019 suurtuotantorahasta kohdennetaan 130.00 euroa näyttely- ja tutkimushankkeelle Muutama sananen naisista.