Va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi ja tilacontroller Nora Hilden 17.10.2017:

Turun konserttitalo osoitteessa Aninkaistenkatu 9 on vuonna 1952 valmistunut Suomen ensimmäinen, vain konserttikäyttöön rakennettu sali. Koko konserttitaloa kattavaa peruskorjausta kohteelle ei ole sen historiassa tehty. Konserttitalossa on vuosien varrella tehty monenlaisia vaadittuja korjaustoimenpiteitä sekä erilaisia ajanmukaistamistoimenpiteitä ja parannuksia. Konserttitalon tilat eivät enää palvele kaikin osin toiminnallisesti käyttäjien tarpeita.

Tila on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja vaatii täydellisen peruskorjauksen. Peruskorjausprosessin aloittamiseksi on laadittu tilan pääkäyttäjän, Turun filharmonisen orkesterin tilatarveselvitys. Tarveselvityksen tarkoituksena on selvittää nykytilanteen pohjalta tilaa käyttävien toimijoiden tilatarpeet sekä mahdollistaa tilan laajempi käyttö ja hyödyntäminen.

Tilatarpeet

Tarveselvityksessä on määritetty ensisijaisesti pääkäyttäjän toiminnalliset tilatarpeet. Merkittävimmät tarpeet liittyvät seuraaviin tekijöihin:

Sali ja sen akustiikka

Konserttisali on Turun konserttitalon tärkein tila. Se on akustinen, ensisijaisesti musiikkiesityksiä varten suunniteltu tila, joka muun rakennuksen tavoin vaatii uudistamista ja parannuksia. Tarpeet liittyvät mm. lavan muodon, koon ja korkeuden muuttamiseen, salin audiovisuaaliseen tekniikkaan sekä yleisöpaikkojen lukumäärään. Lisäksi tulee varmistaa, että salin akustiikka toimii ensiluokkaisesti.

Sosiaali- ja harjoitustilojen lisääminen

Konserttitalon henkilökuntatilat ovat alun perin suunniteltu huomattavasti pienemmälle henkilöstömäärälle. Peruskorjauksessa ja laajennuksessa tulisi varata sosiaali- ja pukeutumistiloja 90–100 hengelle ja orkesterilämpiö tulisi mitoittaa suuret tuotannot huomioiden. Lisäksi tulisi lisätä harjoitustiloja yksittäisille muusikoille ja suurempia tiloja soitinryhmäkohtaiseen sekä pienemmille kokoonpanoille soveltuvaan harjoitteluun.

Muut tilat

Konserttitaloon tarvitaan pääkäyttäjän esitys- ja harjoitustarpeisiin sekä pienimuotoisempiin sidosryhmätapahtumiin monikäyttöinen tila. Tila voisi toimia orkesterin harjoitustilana silloin, kun pääsali on ulosvuokrattu. Tämä mahdollistaa pääsalin joustavamman ulosvuokrauksen.

Lisäksi tarvitaan uusi, kooltaan ja muodoltaan muunneltava monitoimitila laajimmillaan noin 250–300 hengelle. Monitoimitila mahdollistaisi erityyppisten sidosryhmätilaisuuksien sekä pääsalista irrallisten tapahtumien järjestämisen sekä konserttitalon pääkäyttäjän, että muiden toimijoiden toimesta. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää pääkäyttäjän harjoituskäytössä.

Logistiikan parantaminen

Konserttitaloon saapuvalle ja sieltä lähtevälle tavaraliikenteelle tulisi saada katettu purku- ja lastaustila katutasoon. Lastaustilassa tulisi olla lastausramppi ja mahdollisen lastaushissin kautta yhteys konserttisalin varasto- ja takatiloihin sekä lavalle.

Konserttitalon perustoiminta tarvitsee riittävän määrän ergonomia- sekä kosteus- ja lämpötilavaatimukset täyttäviä varastointitiloja instrumenteille sekä lava- ja tekniselle tarpeistolle. Tiloissa tulisi huomioida myös mahdollisten näyttämöllisten tuotantojen varastointitarpeet.

Konserttiyleisön näkökulmasta sisäänkäynti vilkkaasti liikennöityjen katujen risteyksessä ei ole houkuttelevin ja tähän liittyy myös turvallisuusnäkökulmia. Ulkopuoleista atmosfääriä tulisi kehittää viihtyisäksi sekä yhteneväksi Puutorin kanssa ja näin nostaa konserttitalon profiilia.

Tarveselvitystyöryhmä pyrki alustavasti tunnistamaan myös peruskorjaukseen liittyviä teknisiä tarpeita. Tekniset tarpeet liittyvät rakennustekniikan ja rakennuksen talotekniikan kunnostamiseen sekä korjaamiseen. Näitä tarpeita pyrittiin huomioimaan käytettävissä olevan tiedon mukaan hankkeen tarveselvitysvaiheen kustannusarviota määritettäessä. Peruskorjaukseen liittyviä teknisiä tarpeita ja toimenpiteitä jatkosuunnitellaan ja täsmennetään hankkeen seuraavassa vaiheessa, jossa laaditaan hankesuunnitelma.

Ratkaisuvaihtoehdot

Tarveselvityksessä on tilatarpeiden pohjalta määritelty ratkaisuvaihtoehtoja tilahankkeen toteuttamiseksi, huomioiden nykyisten tilojen asettamat reunaehdot. Ratkaisuja etsittäessä kävi nopeasti selväksi, että vain pieneen osaan orkesterin tilatarpeista kyettäisiin vastaamaan nykyisten konserttitalon tilojen puitteissa. Tästä syystä tarveselvitystä laadittaessa otettiin selvityksen osaksi myös konserttitaloon yhteydessä olevat, mutta tällä hetkellä Turun kaupungin sivistystoimialan, Turun ammatti-instituutin käytössä olevat tilat konserttitalon takana, Aninkaisten koulutalon A-siivessä. Seuraavassa on esitelty tiivistetysti esitettävät ratkaisuvaihtoehdot:

Perusratkaisu

Työnimellä ”perusratkaisu” kulkeva esitys sisältää tilatarpeiden ratkaisuvaihtoehtona konserttitalon olemassa olevien tilojen peruskorjauksen, lisätilojen ottamisen Aninkaisten koulutalon A-siivestä ja niiden peruskorjauksen orkesterin käyttöön sekä uudisrakentamalla toteutettavan tavaranlastaustilan Sibeliuksenkadun Arkistonpolun puoleiseen päähän.

Nykyisin konserttitalon kellarikerroksessa sijaitsee keilahalli. Nämä tilat ovat tarveselvityssuunnitelmassa varattu konserttitalon tulevan talotekniikan tarpeisiin. Kellarikerrokseen uudisrakennettavalta lastausalueelta järjestetään esteetön kulku hissin kautta lavalle.

Ensimmäisessä kerroksessa nykyisin sijaitsevat orkesterin hallintohenkilöstön toimistotilat esitetään siirrettäväksi koulutalon neljänteen kerrokseen. Jäävä tila otetaan yleisötiloiksi kahvila/ravintola-käyttöön ja vaatesäilytys siirretään alalämpiössä toiseen sijaintiin yhtenäisemmän kahvila-tilan muodostamiseksi. Yleisöpalvelutiloihin tehtäisiin uusi henkilöhissillinen yhteys ylälämpiöön asiakkaiden esteetöntä kulkua varten.

Ensimmäiseen kerrokseen esitetään puhkaistavaksi yhteys koulutalon puolelle. Tästä johtuen yleisö-wc:t siirrettäisiin uuteen sijaintiin ja samalla niiden määrää kyettäisiin lisäämään. Koulutalosta otettaisiin nykyisin liikuntasalikäytössä oleva tila monitoimitilaksi sekä konserttitalon käyttöön pieni auditorio. Näiden tilojen avulla talon käyttömahdollisuuksia ja tarjottavien tapahtumien kirjoa pystyttäisiin laajentamaan.

Toisessa kerroksessa sijaitsee hankkeen merkittävin tila, pääsali. Orkesterin tilatarpeisiin esiintymislavan osalta pyritään vastaamaan madaltamalla sekä laajentamalla lavaa kohti permantoa. Lavan laajentamisen vuoksi menetettävät istumapaikat korvataan tiivistämällä nykyisellään väljähköt penkkirivit. Tavoitteena on, että nykyinen paikkamäärä (1002 paikkaa) säilyisi.

Esiintymislavan taustatiloiksi muodostetaan sosiaali- ja pukeutumistiloja orkesterin ja vuokratuotantojen tarpeen mukaisesti. Orkesterilämpiölle varataan nykyistä enemmän tilaa toimistotilojen siirtyessä koulutalon puolelle. Lavan taakse saadaan myös muodostettua kaivattua soitinten varastointitilaa.

Kolmannessa kerroksessa pääsalin puolelle esitetään parvien rakentamista istumapaikkojen lisäämiseksi salin kummallekin sivulle. Parvien rakenteelliset toteuttamismahdollisuudet ja toteutuva paikkamäärä täsmentyvät hankesuunnittelussa. Koulutalon puolelta otettaviin 3. kerroksen tiloihin tultaisiin sijoittamaan kaivattuja harjoitushuoneita yksilö- ja ryhmäharjoittelua varten.

Neljänteen kerrokseen esitetään sijoitettavaksi varastotiloja konserttitalon puolelle. Koulutalon puolelle sijoittuisi harjoitushuoneita, nuotisto sekä ensimmäisestä ja toisesta kerroksesta siirrettävät toimistotilat.

Laajennusvaihtoehdot

Edellä esitettyyn peruskorjaus ja laajennus -ratkaisuvaihtoehtoon määritettiin myös erilaisia lisärakennusoptioita. Ne kulkevat tarveselvitysvaiheessa työnimillä:

- Alikulku-laajennusvaihtoehto

- Puutori-laajennusvaihtoehto

- Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehto

Alikulku-laajennusvaihtoehdossa rakennettaisiin kulkuväylä Aninkaistenkadun alitse Puutorilta konserttitaloon. Tämä mahdollistaa konserttitalon pääsisäänkäynnin siirtämisen Puutorin puolelle. Puutorin puolella sijaitseva sisäänkäynti olisi nykyistä sisäänkäyntiä saavutettavampi ja rauhallisempi. Alikulku-laajennus parantaisi konserttitalon vastaanottotiloja, sillä sinne on kaavailtu toteutettavaksi vaatesäilytys- ja lipunmyyntitiloja. Tämä vapauttaisi nykyisen ala-aulan tiloja muuhun käyttöön. Alikulku-laajennusvaihtoehto kytkee konserttitalon ja Puutorin toisiinsa tehden niistä yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Puutorin puolella alikulkutunneliin voitaisiin rakentaa yhteys Puutorin pysäköintihalliin. Konserttitalon puolella alikulkutunnelista tulisi yhteys konserttitalon kellarikerrokseen, josta noustaisiin luiskaa pitkin konserttitalon alalämpiöön. Alikulku-laajennusvaihtoehto toteutuessaan asettaa reunaehtoja mahdolliselle myöhemmälle maanalaiselle rakentamiselle.

Puutori- ja Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehdot sisältävät molemmat samoja toiminnallisia tarpeita tyydyttäviä tilaratkaisuja (salitila, kahvila/ravintola sekä tukitilat).

Puutori-laajennusvaihtoehto toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten Puutorin kokonaiskehittämistä, jonka tavoitteena on elävöittää Puutoria. Laajennusosaan on mielekästä toteuttaa sisäinen kulkuyhteys ja se voidaan toteuttaa kadun alta (Alikulkulaajennus) tai lasitettuna kävelysiltana. Alikulkuvaihtoehto on toimivampi, sillä siihen sijoittavat vaatesäilytys- ja muut tilat parantavat kohteen sisäisen logistiikan toimivuutta.

Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kytkeytyy hyvin olemassa olevaan Konserttitaloon ja on toteutettavissa ilman alikulkua Puutorille. Vaihtoehto toteuttaa Puutorin kehittämis- ja elävöittämistavoitetta heikommin kuin laajentaminen Puutorille. Lisäksi vaihtoehdossa on tarpeen siirtää Aninkaisissa sijaitseva kaupunginarkisto toisiin tiloihin, uudisrakennuksen sijoittuessa osittain tämän paikalle.

Hankkeen kustannusarviot

Edellä esitetyille ratkaisuvaihtoehdoille on määritetty kustannusarviot. Kustannusarviointi on perustunut tarveselvityksessä esitettäviin tilamuutoksiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin rakennusteknisiin reunaehtoihin. Kustannusarvio tulee tarkentumaan hankkeen jatkosuunnittelun edetessä.

Ratkaisuvaihtoehtojen kustannusarviot ovat:

-       Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 33.606.000 €

-       Alikulkutunneli (kevyt liikenne) 6.700.000 €

-       Puutori-laajennusvaihtoehto 10.900.000 €

-       Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto 10.450.000 €.

Kaikki esitetyt hinnat ovat alv 0 %.

Arvio käyttäjälle kohdistuvista kuluista

Käyttäjille aiheutuvat, Turun kaupungin sisäisen vuokrajärjestelmän mukaiset vuokra-arviot on laskettu edellä esitetyistä kustannusarvioista:

-       Konserttitalon ja koulutalon orkesterille siirtyvien tilojen peruskorjaus + lastaustila 237.806,43 €/kk tai 2.853.677,16 €/v.

-       Alikulkutunneli 46.235,88 €/kk tai 554.830,56 €/v.

-       Puutori-tai Maariankadun pääty -laajennusvaihtoehto kukin 71.745,05 €/kk tai 860.940,60 €/v.

Vuonna 2017 Turun filharmoninen orkesteri maksaa tiloistaan sisäistä vuokraa 691.608,96 euroa vuodessa. Edellä esitettyjen tulevien vuokra-arvioiden perusteella käyttäjän maksamat sisäiset vuokrat tulevat nousemaan vaihtoehdosta riippuen 2.162.068 – 3.577.839 euroa vuodessa.

Konserttitalon käytössä arvioidaan nykyisin olevan noin 7.200 brm² (arvio perustuu tarveselvitystä varten laadittuihin sijoittumissuunnitelmiin, pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu). Perustuen laadittuihin sijoittumissuunnitelmiin tilamäärä käyttäjällä kasvaa peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen vaihtoehdosta riippuen 3.000–5.550 brm²:a.

Peruskorjaukseen ja laajennukseen liittyvät irtaimistohankintakulut arvioidaan alustavasti olevan 2–3 miljoonaa euroa. Tarkempi suunnitelma irtaimistokalusteiden uusimistarpeesta ja hankinnoista sekä niiden kustannuksista tehdään hankesuunnitteluvaiheessa. Käyttäjätoimialan tulee hankkeen toteutuessa varautua irtaimiston hankintakustannuksien kattamiseen.

Esitys hankkeen toteutusmuodosta, aikataulusta sekä väistötilaselvityksen laatimisesta

Hankkeen toteutusmuodoksi esitetään laadukkaimman ja kustannustehokkaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi yhteistyö-/allianssimallia. Hankkeen toteutusmuodon määrittelyyn otetaan kantaa tarkemmin hankesuunnitteluvaiheessa.

Huomioiden konserttitalon tilojen nykyinen tekninen kunto, esitetään, että hankkeen toteutusaikataulu on seuraava:

Vuosi 2018: Hankesuunnitelman laatiminen ja aikataulun täsmentäminen.

Kevät 2019: Hankkeen yhteistyökumppaneiden kilpailutus ja valinta. Suunnittelun aloitus. TFO muuttaa pois konserttitalosta kesäkuussa 2019 kauden päättyessä ja TFO:n väistötila-aika alkaa.

Loppuvuosi 2019: Elokuussa Turun musiikkijuhlien jälkeen kohde suljetaan peruskorjausta varten.

2020, 2021 ja kevät 2022: Rakennustyöt. TFO muuttaa takaisin peruskorjattuun ja laajennettuun konserttitaloon syyskaudeksi 2022.

Turun Filharmonisella orkesterilla ei ole tällä hetkellä tuotanto- tai taiteilijakiinnityksiä vuodelle 2019 tai siitä eteenpäin.

Arviolta kolme vuotta kestävän väistötilatarpeen ratkaisemiseksi esitetään, että hankesuunnittelun kanssa samanaikaisesti aloitetaan potentiaalisten väistötilojen kartoitus yhdessä Turun Filharmonisen orkesterin kanssa. Kartoituksen tulos tuodaan erikseen päätöksentekoon. Väistötilojen hankinta edellyttää, että peruskorjaushankkeen aikataulu on määritetty ja hyväksytty pysyvästi.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 18.10.2017:

Konserttitalon uudistaminen on tarkoituksenmukaista liittää laajempaan Aninkaisten alueen kaupunkikehitykseen. Konserttitalo ja siihen liittyvät tilat voivat tuoda uusia, toiminnallisuutta parantavia mahdollisuuksia mm. osana Puutorin elävöittämispyrkimyksiä. Konserttitaloon liittyvällä, Puutorille sijoittuvalla paviljonkimaisella rakennuksella on myönteistä vaikutusta niin konserttitalon saavutettavuuden ja näkyvyyden kuin Puutorin elävöittämisen kannalta. Näin on hahmoteltu myös elokuussa 2017 julkistetussa Keskustavisio 2050:ssä.

Tärkeää on myös tutkia Aninkaistenkadun ja Maariankadun roolia osana keskustan liikennejärjestelmää. Liikkumisen osalta kehitettävät yhteydet linja-autoaseman ja rautatieliikenteen muodostamaan seudullisen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen solmukohtaan luovat uusia vetovoimatekijöitä konserttitalolle, aivan kuten ovat luoneet Logomollekin. Aninkaistenkadun kielteistä estevaikutusta tullaan myös ratkomaan suunnittelun yhteydessä.

Oheismateriaali 1Turun konserttitalo, peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvitys

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää pyytää lausunnon Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä kulttuurilautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta, kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta, vapaa-aikatoimialan museopalveluilta, KOy Puutorin Pysäköinniltä, Turun Musiikkijuhlasäätiöltä ja Senaatti Kiinteistöiltä/Kansallisarkistolta sekä muilta Puutoriin rajoittuvien kiinteistöjen omistajilta marraskuun loppuun mennessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi.

Talouspäällikkö Ilkka Mäkynen 24.11.2017:

Vapaa-aikatoimiala ja sen palvelualue orkesteri on ollut valmistelemassa konserttisalin peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvitystä. Tarveselvitystä on esitelty orkesterin muusikoille ja muulle henkilökunnalle 25.10.2017. Kulttuurilautakunnalle tarveselvitystä esiteltiin kokouksessa 25.10.2017 § 118. Kaupunginhallitus on pyytänyt lausunnon Turun Konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksestä kulttuurilautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta, kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta, kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta, vapaa-aikatoimialan museopalveluilta, KOy Puutorin Pysäköinniltä, Turun Musiikkijuhlasäätiöltä ja Senaatti Kiinteistöiltä/Kansallisarkistolta sekä muilta Puutoriin rajoittuvien kiinteistöjen omistajilta marraskuun loppuun mennessä.

Lausunto

Muusikkojen suurimmat huolenaiheet peruskorjaukseen liittyen ovat konserttitalon peruskorjatun salin akustiikka ja esiintymislavan koko nykyiselle ja täysimittaiselle sinfoniaorkesterille sekä peruskorjatun salin vetovoimaisuus. Lavakoon kasvattaminen voi tarkoittaa yleisökapasiteetin pienentymistä, mikäli korvaavaa paikkamäärää ei pystytä muilla ratkaisulla järjestämään. Tarveselvityksessä katsomon yleisökapasiteetiksi on esitetty 1200 paikka.

Taloudellisessa mielessä täydellisen salikoon määritteleminen on vaikeaa. Vuoden 2016 ja 2017 kävijämääriä tarkasteltaessa tuplatut konsertit ovat lähes poikkeuksetta myyneet yhteenlaskettuna yli 1700 paikkaa. Useissa tapauksissa lähempänä 2 000. Puhtaasti kysyntää tarkasteltaessa salikoon kasvattaminen 1 200 paikkaan ei poista konserttien tuplaustarvetta. Tuplaukset saattavat kuitenkin laskea myytyjen konserttilippujen keskihintaa, koska sali pyritään aina täyttämään kuulijoilla. Hinnoittelua voidaan toki käyttää myös kysyntää rajoittavana tekijänä. Isompi salikoko ei merkittävästi alenna konserttien muuttuvia kustannuksia. Oheismateriaalissa on kerrottu tarkemmin konserttikäynnin kustannusrakenne. Isommalla salikoolla on mahdollista jonkin verran kasvattaa tuloja, jos konsertit saadaan myytyä lähes täyteen. Jokainen 100 uutta konserttivierasta kasvattaa nykyisellä lipun keskihinnalla lipunmyyntituloja 1 500 euroa. Jos täyden salin omia konsertteja on vuodessa 47 ja yleisömäärä saadaan kasvamaan 200 per konsertti niin orkesteri lipunmyyntitulot kasvavat vuodessa nykyisellä keskihinnalla noin 141 000 €. Sama vaikutus saadaan noin 3,5 euron keskihinnan kasvulla. Samoilla luvuilla voidaan tarkastella tilannetta, jossa salikokoa jouduttaisiin pienentämään nykyisestä esim. 100 paikalla. Nykyisellä keskihinnalla tulon menetys olisi vuositasolla noin 70 500 €. Ulkoisten konserttien keskihinnat voivat olla huomattavasti korkeampia ja isompi salikoko voisi synnyttää laajempaa kiinnostusta tilan vuokraamiseen. Tuottojen kasvattaminen vuokraustoiminnassa olisi paikkamäärältään isommassa salissa mahdollista, mutta lisääntyneen ulosvuokrauksen vaikutus orkesterin nettotalouteen on melko pieni.

Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvityksessä on tutkittu perusratkaisun lisäksi kolme eri lisärakennusoptiota (Alikulku-laajennusvaihtoehto, Puutori-laajennusvaihtoehto, Maariankadun pääty-laajennusvaihtoehto). Lisärakentamisesta nyt esitetyssä muodossa peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä ei ole orkesterin toiminnalle merkittävää hyötyä. Jos lisärakentamista halutaan samassa yhteydessä tehdä, ei näiden rakennusten sisäisiä vuokrakustannuksia tulisi kohdistaa orkesterille. Tulevaisuuden visio on saada orkesterille kokonaan uusi pääesiintymistila. Siksi nyt selvitetyn peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä ei pidä tehdä ylirakentamista, joka voisi estää myöhemmin tehtävän päätöksen uuden musiikkitalon rakentamisesta.

Konserttitalon peruskorjaus ja laajentaminen perusratkaisun mukaisena on välttämätöntä ja kiireellistä toiminnan jatkuvuuden ja työolosuhteiden turvaamiseksi. Se on tehtävä joka tapauksessa mahdollisesta tulevasta musiikkitalosta huolimatta. Ennen konserttitalon hankesuunnitteluvaiheeseen siirtymistä pitää lisäselvityksin varmistaa, että saliin on mahdollista saada erinomainen akustiikka ja täysimittaisen sinfoniaorkesterin vaatima esiintymislava.

Oheismateriaali 1Turun konserttitalo, peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvitys

Oheismateriaali 2Konserttikäynnin kustannusrakenne

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon.

PäätösKulttuurilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon seuraavalla lisäyksellä:

Kulttuurilautakunta lausuu myös huolensa siitä, että tarveselvityksessä ei ole riittävästi huomioitu uuden rakennuksen vaihtoehtoa eikä väistötiloissa toimimiseen liittyviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä ja kustannuksia. Lautakunta edellyttää, että asiassa selvitetään arvio uuden konserttitalon investointikustannuksista.

Päätös tehtiin Kousa-Kuusiston ehdotuksesta Mustosen kannattamana yksimielisesti.