Toimintakautensa (2013-2017) päättävä kulttuurilautakunta sai kauden alussa edelliseltä lautakunnalta perinnöksi listauksen erityistä kehittämistä ja ylläpitoa vaativista asioista (18.12.2012), joista monia on toteutettu kuluneen lautakuntakauden aikana. Kulttuurilautakunta arvioi huhtikuussa 2017 kuluneen kauden toteutumista, saavutettuja tuloksia ja kirjasi kehittämiskohteita, jotka se haluaa jättää perinnöksi toimintansa aloittavalle kulttuurilautakunnalle.

Onnistumisia

Erityisenä onnistumisena voidaan pitää Turun valtakunnallisen imagon ja näkyvyyden nousua kulttuurin eri osa-alueilla. Kävijämäärät kulttuurilaitoksissa ja -palveluissa ovat kasvaneet merkittävästi lautakuntakauden aikana.

Onnistumisina voi mainita myös

• Orkesterin huikea taiteellisen tason nousu ja ohjelmistojen monipuolistuminen ja siitä johtuva yleisömäärien kasvu
• Museoiden näyttelyjen kiinnostavuus, Turun linnan uusi pysyvä näyttely, Kuralan kylämäen konseptin uusiminen
• Pääkirjaston suosion pysyvyys ja merkitys turkulaisille, sivukirjastoverkoston säilyminen omatoimikirjastojen myötä
• Kaupunginteatterin yhtiöittämisen onnistuminen, sekä taiteellinen että taloudellinen menestys
• Vireä, monipuolinen laajeneva vapaa kenttä, vahvistuvat alat mm. nukketeatteri ja sirkus
• Evivan toimintamallin jatkuminen aluetyössä ja poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistuminen

Investointien näkökulmasta lautakuntakauden merkittäviä saavutuksia ovat kaupunginteatterin peruskorjaus ja kaupunginvaltuuston päätös Historian museon perustamisesta.

Perintö

Kautensa päättävä lautakunnan tärkeä perintö uudelle lautakunnalle on jatkaa kantavien ”kulttuuri kuuluu kaikille” ja ”kulttuuri tekee hyvää” -ajatusten edistämistä. Tähän liittyen on oltava aktiivisesti mukana mm. maakunta- ja sote valmistelussa pohtimassa minkälaiset rakenteet luodaan kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen. Kulttuurilla on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi hoivatyössä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä asuinalueilla. Kuntaan pitäisi jäädä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ”hallintokunta” ja toimialojen välistä yhteistyötä pitää lisätä ja parantaa entisestään.

Lapset ja nuoret ovat toiminnan keskeinen kohderyhmä. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä sivistystoimialan kanssa ja vahvaan sitoutumiseen kulttuuripolku/elämyspolku -toiminnan toteuttamiseen. Myös muuta yleisöyhteistyötä tulee edelleen vahvistaa.

Saavutettavuutta, osallisuutta ja vuorovaikututusta tulee vahvistaa ja edelleen kehittää. Kuluneella kaudella tähän saatiin hyviä toimintamalleja mm. historian museon valmistelussa, orkesterin jalkautumisena ja kirjaston omatoimipalvelujen käyttöönotossa. Tähän liittyy myös avoimen datan ja digitaalisuuden hyödyntäminen ja vahvistaminen paikallisena ja kansallisena yhteistyönä mm. kokoelmien ja aineistojen avaamisessa.

Talouden näkökulmasta haasteena uudella lautakunnalla on, että monen vuoden tiukan talouden jälkeen ei ole enää varaa uusille säästöille ilman, että toiminta kärsii.

Merkittävä investointitarve liittyy konserttitaloon. Vaihtoehtoina ovat peruskorjauksen suunnittelun pikainen käynnistäminen ja töiden aloittaminen, tai uusi talo. Tavoitteena on hankesuunnitelman hyväksyminen vuonna 2018. Kun tilat sallivat, tulee pohdittavaksi myös orkesterin kokoonpanon täydentäminen laajemman tuotannon mahdollistamiseksi.

Uuden lautakunnan tulee myös tiiviisti seurata ja turvata Turun historian museon valmistelun laadukasta etenemistä sekä kaupunginteatterin nousevista vuokrista aiheutuvista kustannuksista huolehtimista. Myös muiden uusien tilojen (mm. Syvälahti, Yli-Maaria) nykyistä korkeammat kustannukset tuovat sekä taloudellisia että toimintaan kohdistuvia paineita palvelualueille. Lisäksi on ratkaisematta ja kesken olevana prosessina museon kokoelmien säilytystilakysymys.

Vapaan kentän avustusmäärärahoihin tarvittaisiin tasokorotus. Uusi lautakunta saa pohdittavakseen kehitetäänkö avustuksia nykyistä enemmän sopimuspohjaisiksi ja miten sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä voisi lisätä.

Kulttuurilautakunnan työskentelytapa on ollut keskusteleva ja lautakunta on ollut varsin yksituumainen, mikä on helpottanut yhteisten tavoitteiden toteuttamista. Jatkossa vapaa-aikatoimialan kolmen lautakunnan yhteistyön pitäisi olla tiiviimpää koko toimintakauden ajan, säännöllisen tapaamisaikataulun puitteissa. Lisäksi lautakunnat voisivat yhdessä ohjata yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää kehittämistyötä ja rahoitusta Eviva-projektin tapaan.

Lisäksi uuden kulttuurilautakunnan tulee osaltaan valppaasti seurata valtionosuusuudistuksen valmistelua ja päätöksentekoa.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää perinnöstään edellä kuvaillun mukaisesti ja lähettää sen valittavalle lautakunnalle tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi kulttuurilautakunta päätti todeta, että uusien ja peruskorjattavien toimitilojen aiheuttamat vuokrakustannusten korotukset eivät saa johtaa toimintamenojen supistumiseen ja sen myötä palvelujen vähentymiseen. Tästä syystä vuokrakustannusten kattamiseen tulee laatia kaupunkitasoinen toimintamalli.