Erityisasiantuntija Ritva Jykelä:

Esteettömyys tarkoittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esteettömyys liittyy usein rakennetun ympäristön toimivuuteen. Este ilmenee käyttäjän kohdatessa huonosti suunnitellun ympäristön. Rakennus tai ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien, myös toimintarajoitteisten, kannalta toimiva ja miellyttävä käyttää. Esteettömyys voidaan nähdä myös laajempana kokonaisuutena, joka tarkoittaa sujuvaa osallistumista eri elämänaloilla; työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Suomessa rakentamista ohjaavat säädökset ja määräykset asettavat tarkat vaatimukset julkisten rakennusten ja työympäristöjen ominaisuuksille niiden käytön esteettömyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden suhteen. Verkkoviestinnän esteettömyydestä on myös suositukset, jotka koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa.

Oheismateriaalina oleva Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2016 – 2017 on valmisteltu kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä. Työryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginsihteeri Satu Lehto konsernihallinnosta ja sihteerinä esteettömyysasiamies Jaana Solasvuo ympäristötoimialalta. Työryhmässä oli kaikkien toimialojen edustajat. Valmistelun aikana kuultiin myös asiantuntijoita. Suunnitelman lähtökohtana on edellä kuvattu laaja, monitahoinen esteettömyys, mikä tarkoittaa palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Kyseessä on liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Esteettömyys tulee huomioida rakentamisessa, valaistuksessa, värien käytössä, opasteissa, palvelujen järjestämisessä ja viestinnässä. Esteettömyyden varmistaminen helpottaa jokaisen ihmisen asumista, liikkumista, työntekoa, asioimista ja vapaa-ajan viettoa.

Esteettömyystyöryhmä on pyytänyt lauta- ja johtokunnilta sekä vaikuttajaryhmiltä lausuntoa suunnitelmasta 24.2.2017 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuteen, toteuttamiskelpoisuuteen ja konkreettisuuteen. Lausunnossa voidaan esittää myös näkemyksiä suunnitelman perusteella laadittaviin esteettömyyden tasoa määrittäviin kriteereihin ja käytäntöihin.

Esteettömyyssuunnitelmassa on määritelty esteettömyyden edistämiseksi kolme tavoitetta:

• selkeyttää kaupungin eri toimijoiden rooleja,
• lisätä esteettömyystyön suunnitelmallisuutta ja vaikuttavuutta, sekä
• vahvistaa esteettömyysosaamista ja -tietoisuutta.

Ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu esteettömyysasiamiehen ja muiden toimijoiden vastuiden ja roolien selkeyttäminen. Esteettömyysasioita on esitetty kytkettäväksi kaupungin johtamisjärjestelmään ja sopimusohjaukseen. On ehdotettu ohjausryhmän perustamista ja suunnitelmaa valmistelleen työryhmän muuttamista esteettömyysverkostoksi. Toisena tavoitteena on esteettömyystyön suunnitelmallisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen mm. luomalla kriteerit ja käytännöt (esim. esteettömyyskartoitukset) sekä määrittämällä perustasoa ja erikoistasoa edellyttävät kohteet. Perustaso edellyttää erittäin hyvää esteettömyyden tasoa, jolloin kaikki käyttäjäryhmät voivat liikkua ja toimia esteettömästi rakennetussa ympäristössä. Laatuvaatimukset eivät sisällä eri käyttäjäryhmien edellyttämiä erityisratkaisuja esim. näkövammaisten opaslaattoja. Vapaa-aikatoimialan perustason kohteita olisivat kirjastojen, museoiden, urheilupaikkojen ja muiden julkisten palveluiden ympäristöt. Erikoistason esteettömyys toteutetaan alueilla, reiteillä ja kohteissa, joilta vaaditaan tavallista suurempaa esteettömyyttä, koska kohteita käyttävät erityisryhmät. Erikoistason kohteita ovat mm. kävelykadut, keskusta-alueet, liikunta- ja leikkipaikat, jotka on tarkoitettu soveltuviksi laajoille käyttäjäryhmille ja esteettömät reitit esim. virkistysalueilla. Kolmanneksi tavoitteeksi on valittu esteettömyystietoisuuden lisääminen sekä keskeisten toimijoiden (tilapalveluiden ja infran suunnittelijat, rakennuttajat, kilpailuttajat jne.) esteettömyysosaamisen vahvistaminen.

Toimialojen vastuulla olevissa toimenpiteissä julkisen kaupunkikuvan ja toimitilojen esteettömyyteen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisvastuu on ensisijaisesti ympäristö- ja kiinteistötoimialan yksiköillä. Muun toiminnan esteettömyyden edistämiseen määritellyissä toimenpiteissä vastuutahoja ovat edellä mainittujen lisäksi mm. esteettömyysasiamies, hankinta- ja logistiikkakeskus ja konsernihallinnon viestintä.

Vapaa-ajan toimiala pyrkii omalla toiminnallaan kaventamaan hyvinvointieroja ja parantamaan asukkaiden edellytyksiä hyvinvoinnille keskeiseen aktiiviseen elämäntapaan. Kirjastopalveluissa kirjastot ovat syrjinnästä vapaita alueita, mikä edellyttää kaikkien työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamista ja kohtelemista tasavertaisesti. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. sukupuolineutraalit wc -tilat, laajat aukiolot ja kirjastoauton reitin kattavuus, pääkirjaston kiinteät induktiosilmukat, asiakaspalvelutiskien kannettavat induktiosilmukat ja kuulonvahvistimet ja pistekirjoituspohjapiirros, Vaski-kirjastojen yhteiset, selkokieliset käyttösäännöt sekä esteettömät kulkuväylät. Turun kaupunginkirjastolle on myönnetty OKM:n Celia-palkinto, koska se on edistänyt toiminnallaan merkittävällä tavalla kirjastopalveluiden saavutettavuutta. Museopalvelujen saavutettavuuskoulutuksessa on kirjattu ylös museokohtaisia, tiedon saantiin liittyviä saavutettavuusongelmia. Esteettömyyttä edistäviä konkreettisia keinoja ovat mm. viittomakieliset opaskierrokset, osallistava budjetointi, esteettömien reittien opastus sekä näyttelyt, joissa esim. valotetaan vähemmistöryhmien historiaa tai taidetta. Saavutettavuusprojektin aikana museoissa (WAM, Apteekkimuseo & Qwenselin talo, Luostarinmäki, Kurala, Biologinen museo) on kierretty vammaisjärjestöjen edustajien ja henkilökunnan kanssa. Kierroksista tehtyjen muistioiden ja muun työn pohjalta on valmistunut saavutettavuussuunnitelma. Suunnitelmaa toteuttamalla museot saadaan entistä laajempien yleisöjen saataville. Konserttitalon tilat ovat monilta osin esteettömiä, talossa on yleisötiloissa suhteellisen helppoa liikkua niin näkö- kuulo- kuin fyysisten rajoitteiden kanssa. Myös henkilökunta on koulutettu edistämään esteettömyyttä, tarjoamaan palveluita aktiivisesti ja mahdollistamaan jokaisen yleisönjäsenen turvallisen ja mukavan pääsyn tapahtumiin ja sieltä pois. Konserttitalon esteettömyyspuutteita on mm. induktiosilmukan puute, yleisöhissin puute, hankala kulku takatiloihin liikuntarajoitteisille, sekä takatilojen ahtaus, joka tekee tiloista paikoitellen vaaralliset. Palvelutarjonnasta kommunikoidaan laajalle väestölle ja järjestetään monipuolisia ohjelmia, joilla madalletaan palvelujen nauttimisen kynnystä. Muita esteettömyyttä edistäviä toimenpiteitä ovat selkokielinen materiaali, viestintä monissa eri kanavissa ja internet-konsertit, jotka takaavat esteettömyyden myös niille, jotka eivät pääse paikan päälle. Kokonaisvaltaista esteettömyyttä esim. etnisten vähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen näkökannalta kehitetään edelleen. Konserttitalon peruskorjauksen suunnittelussa esteettömyys on isossa roolissa ja se tullaan ottamaan huomioon suunnitelmien jokaisessa vaiheessa.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2016 - 2017

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää todeta lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa esteettömyyssuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.