KULTTUURISEN SENIORI- JA VANHUSTYÖN VALTAKUNNALLINEN VERKOSTO

Tausta

Erityisesti 2010-luvulla monissa kunnissa on ryhdytty kiinnittämään erityistä huomiota ikääntyneiden kulttuuripalveluihin. Keskeisenä lähtökohtana on ajatus kulttuurista ihmisen perusoikeutena. Taidetta ja kulttuuria on enenevässä määrin integroitu osaksi ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Lukuisat tutkimukset vahvistavat kulttuurin merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, osallisuudelle ja toimintakyvylle.

Valtakunnallinen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelma 2010–2014 on käynnistänyt yli 400 kulttuurisen hyvinvoinnin hanketta, joiden kautta taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat tulleet yhä useamman toimijan tietoon. Kulttuuri on alettu ymmärtää osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kulttuurin käsite on laajentunut kattamaan ihmisen toiminnan arjen kulttuurista eri taidemuotojen ammattilaisten toteuttamiin sisältöihin.

Uusi vanhuspalvelulaki

Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain keskeinen tavoite on tukea ikääntyneen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia hänelle tarjottaviin palveluihin. Vanhuspalvelulain mukaan kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.

Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan

Uuden vanhuspalvelulain mukaisesti arvokkaan ikääntymisen turvaaminen vaatii yhteiskunnaltamme uudenlaisia lähestymistapoja ikäihmisten toimijuuteen, hoitoon ja hoivaan sekä osallisuuteen. Myös elinikäinen oppiminen ja kulttuurinen tasa-arvoisuus ovat asioita, joiden tulee ulottua koko ihmisen elinkaaren ajalle. Vanhustyön rakenteellinen muutos vaatii sekä sektori- että ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kulttuuri- ja taidetoiminnalla on merkittävä mahdollisuus tukea ikääntyneen osallisuutta, toimintakykyä ja uusien voimavarojen löytämistä itsestä. Kyse on ennen kaikkea ajattelutavan muutoksesta sekä kohtuullisten resurssien ohjaamisesta kulttuuriseen seniori- ja vanhustyöhön.

Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön nykytilanne

Keväällä 2014 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan viidessä Suomen kaupungissa (Helsinki, Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Turku) toimii ikääntyneiden kulttuurisuunnittelija osana kunnallisia kulttuuripalveluita. Lisäksi useissa kaupungeissa sekä kulttuuri- että sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii henkilö tai henkilöitä, joiden työnkuvaan kuuluu merkittävältä osalta ikääntyneiden kulttuuripalveluiden järjestäminen ja kehittäminen.

Ikäihmisten kulttuuripalveluita tuotetaan monen toimijan yhteistyönä. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkoston tehtävä on edistää toimijoiden verkostoitumista ja uusien toimintamallien kehittämistä avoimessa yhteistyössä. Kuva: Rosenlöf, Anna-Mari: Rakenteita ratkomassa (2014).

Kulttuurinen seniori- ja vanhustyö perustuu yksittäisten toimijoiden aktiivisuuteen ja alueelliset erot toiminnassa ovat huomattavia. On vanhustyön yksiköitä ja kuntia, joissa ei ole juuri lainkaan ikääntyneille kohdennettua taide- ja kulttuuritoimintaa ja yksiköitä, joissa taide ja kulttuuri ovat päivittäisenä osana ikääntyneiden laitosasukkaiden hoitotyötä ja seniorien virkistystä.

Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön parissa toimivat henkilöt tekevät työtään usein yksin kulttuuri-, sosiaali- ja terveyspalveluiden rajapinnoilla. Kaupungeissa haasteet ovat samankaltaisia; miten perustella ja oikeuttaa ikäihmisten hyväksi tehty työ, miten saada rahoitusta toimintaan ja miten muuttaa käytäntöjä ja asenteita sekä kulttuuri- että sosiaali- ja terveyssektorilla. Hyvät käytännöt eivät leviä toimijoiden välillä, eikä valtakunnallista tietopankkia toiminnasta ole vielä olemassa. Lisäksi kulttuurinen seniori- ja vanhustyö tulisi ulottaa aikaisempaa voimakkaammin kohti seniorityötä ja kotona asuvia ikäihmisiä – samalla unohtamatta laitoksissa asuvien ikääntyneiden mahdollisuutta kulttuurin kokijoina ja toteuttajina.

Useissa kunnissa ja toimijoissa on herännyt viime vuosina tarve kansallisen kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkoston perustamiseksi. Verkosto nähdään joustavana ja innovatiivisena toimintamuotona kehitettäessä uutta luovaa kulttuuritoimintaa, joka sijoittuu taide-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan rajapinnalle.

Verkoston perustamiseen tähtäävät toimenpiteet

•vuoden 2015 aikana luodaan verkostolle toimintamalli

•palkataan verkostolle päätoiminen koordinaattori

•valitaan asiantuntijaryhmä, joka koostuu alueellisista avainhenkilöistä sekä asiantuntijoista, joka valmistelee yhteistyössä koordinaattorin kanssa verkoston perustamista

•järjestetään kaksi yleiskokousta verkoston perustamiskysymyksistä verkoston perustajajäsenten kanssa

•käynnistetään valtakunnallinen uutiskirje

•tehdään verkkosivut tiedotuksen ja yhteydenpidon rungoksi

•vuoden 2015 aikana verkotetaan, innostetaan ja sitoutetaan verkoston perustamiseen ja sen tulevaan toimintaan alueellisesti aktiiviset organisaatiot, eri sektoreiden toimijat ja avainhenkilöt, mukaan lukien kolmas sektori ja vanhusneuvostot sekä valtakunnalliset vanhustyön järjestöt

•vuoden 2015 aikana järjestetään kolme innostavaa, elämyksellistä työpajaa eri paikkakunnilla paikallisten erityispiirteiden, näkemyksen ja osaamisen nostamiseksi esiin sekä verkoston työn tavoitteiden ja sisältöjen määrittelemiseksi yhteisesti

•vuosien 2016–2017 aikana luodaan verkostolle yhteinen toimintastrategia, joka määrittää verkoston käytännön tehtävät, vision ja arvot

•luodaan edellytykset sille, että Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkosto on aktiivinen ja valtakunnallisesti vaikuttava toimija, jolla on rahoituspohja ja koordinaattori ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle 2015–2017

Toimivan verkoston tavoitteita voivat olla esim.

•kehittää taide- ja kulttuuripalveluita ikäihmisen hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmasta

•lisää taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tuntemusta ja ymmärrystä

•edistää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta ikääntyneille riippumatta asuinpaikasta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta

•vahvistaa taiteen ammattilaisten toteuttamien, ikäihmisille kohdennettujen palveluiden ja tuotteiden merkitystä osana kulttuurista seniori- ja vanhustyötä

•tukea ikäystävällisten asenteiden mahdollistamista ja monisukupolvista taide- ja kulttuuritoimintaa

•vahvistaa kulttuurin ja taiteen merkitystä ikääntyneiden elämässä

Verkoston tehtäviä valtakunnallisella tasolla voivat olla esim.

•kehittää ja levittää hyviä toimintamalleja, menetelmiä ja käytäntöjä

•verkottaa keskenään alan ammattilaisia

•edistää ikääntyneiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kulttuuripalveluiden käyttäjinä että tuottajina

•edistää taiteen ja kulttuurin ammattilaisten ammattitaidon kehittymistä, lisätä luovan talouden merkitystä ja työllistymismahdollisuuksia

•ylläpitää ja kehittää suhteita muihin verkostoihin kuten Proud Age ja Terveyttä Kulttuurista –verkosto, erilaiset kulttuurihyvinvointiin keskittyneet verkostot sekä taide- ja kulttuurialan ja vanhustyön järjestöihin kuten Vanhustyön keskusliittoon ja taiteilijajärjestöjen kattoyhdistyksiin

•edistää yhteisten käsitteiden luomista sekä ammattilaisten että yleisön tietouden ja ymmärryksen lisäämiseksi

•tarjota tukea ja koulutusta yksittäisille toimijoille

•antaa valtakunnallisesti oikeutus kulttuurisen seniori- ja vanhustyön toteuttamiseen

Verkoston muodostuminen

Verkosto voi rakentua jo olemassa olevien vapaamuotoisten alueellisten ja poikkihallinnollisten toimijaverkostojen yhteenliittymäksi. Sen perustan muodostavat kunnalliset kulttuurialan ja sosiaali- ja terveysalan toimijat. Verkostoa perustamisessa ovat ilmaisseet olevansa mukana Helsinki, Oulu, Vantaa, Jyväskylä, Tampere, Espoo, Kuopio ja Pukkila. Verkoston vetovastuusta on kiinnostunut ainakin Helsingin kaupunki. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallisen tilanteen esiselvityksenä on tehty raportti Rakenteita ratkomassa, joka on julkaistu joulukuussa 2014. Parhaillaan valmistellaan myös EU-tason yhteistä asiakirjaa kulttuurisesta vanhustyöstä (EU convention on older people and cultural participation), jossa Suomi tullaan nostamaan esille hyvänä esimerkkinä.

Verkoston perustamisessa olevat mahdollisuudet

•luovuuden ja kulttuurin ulottaminen uusille yhteiskunnan alueille

•hyvät käytännöt leviävät ja päällekkäinen työ vähenee

•eri toimijoiden yhteisen kielen ja viestintätavan löytäminen

•kulttuurin hyvinvointivaikutukset tunnistetaan ja tunnustetaan

•luodaan projektitiedolle pysyvyyttä

•löydetään myös eri toimijoiden piilo-osaaminen ja uudet vahvuudet

•Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia-toimintaohjelman (2010–2014) vaikuttavuus jatkuu

•resurssien tehokkaampi käyttö, sekä rahallinen että henkinen pääoma

•hoitohenkilökunnan ja taiteen ammattilaisten jaksaminen, uuden oppiminen ja motivaatio kulttuuriseen vanhustyöhön lisääntyvät

•ikäihmisten kiinnostus ja mahdollisuudet kulttuurin tuottamiseen ja kuluttamiseen lisääntyvät

Vapaamuotoisen verkoston tämänhetkiset vahvuudet

•verkoston perustajakaupungeilla on moniammatillista ja poikkihallinnollista osaamista sekä palkattuja kulttuurisen vanhustyön ammattilaisia ja alueellisia verkostoja

•kokemusta ja luottamusta on syntynyt eri kaupunkien välisestä yhteistyöstä hanketoiminnan kautta

•toimijoilla on vahva tahtotila kulttuurisen vanhustyön edistämiseksi

•verkoston resurssina on mm. laaja, Helsingin kaupungin kulttuurisuunnittelijan koordinoima Troppi-verkosto, uutiskirje ja muut alueelliset verkostot sekä uutiskirjeet

Miten vahvuuksia hyödynnetään verkoston perustamisessa?

•avaintoimijat ja yhteistyökumppanit pystytään löytämään sujuvasti

•paikallinen, jo olemassa oleva osaaminen saadaan koottua verkoston käyttöön

•moniammatillisuus on toiminnan vahva voimavara

•verkoston toimijat tuntevat sekä taide- ja kulttuuri- että sosiaali- ja terveysalan toimintakentän ja haasteet

•uutiskirjeellä ja tiedotuksella on olemassa jo laaja vastaanottajien ydinjoukko

Verkoston tämänhetkiset haasteet

•verkoston toiminta perustuu yksittäisiin henkilöihin, heidän osaamiseensa ja innostukseensa, ei koordinaattoria

•mikä on tulevaisuuden kunnassa rakenne, joka tuottaa/mahdollistaa/tukee kulttuuripalveluita ikääntyneille?

•rajapinnat: kenelle kuuluu ja kuka rahoittaa ennaltaehkäisevää kulttuurista vanhustyötä: sosiaali- ja terveyspalvelut ja/vai kulttuuripalvelut?

•miten verkoston toimijat sitoutetaan toimintaan?

•kuntien mahdollisten omarahoitusosuuden löytäminen tiukassa taloustilanteessa

•aito valtakunnallisuus, myös pienten kuntien saaminen mukaan isojen kaupunkien rinnalle

Verkoston heikkoudet ja miten niitä voidaan korjata?

•haavoittuvaisuus ja henkilöriippuvaisuus ilman rakennetta
=> toimintaa tukeva rakenne vähentää yksittäisten henkilöiden merkitystä

•projektivaltaisuus toiminnassa
=> verkosto kerää yksittäisten henkilöiden osaamista talteen ja levittää sitä muille

•hajanainen toimintakenttä
=> kootaan projektien tulokset, julkaisut, yhteystahot ja käytännöt yhteen paikkaan kokonaiskuvan saamiseksi

Mitkä ovat mahdolliset kriisit? Miten ne torjutaan?

•kuntien omarahoituksen puuttuminen
-> kehitetään valtionperintörahoitukseen perustuvaa mallia ja yritysten yhteiskuntavastuurahoitusta

•uusien sote-alueiden suhtautuminen kulttuuripalveluihin
-> vaikuttaminen verkoston kautta tulevien sote-alueiden sekä palveluntuottajien asenteisiin