Jean Sibelius 150 vuotta & Turun filharmoninen orkesteri 225 vuotta

Hakemus sisältää kaksi projektia: Suurtuotanto Seitsemän kukkulaa soi! sekä Turun kaupunginkirjasto Jean Sibeliuksen merkkivuoden tapahtumat ja näyttelyt. Turun kaupunginorkesterin osuus hakemuksesta on 49.000 euroa ja Turun kirjastopalveluiden 5.500 euroa. Suurtuotantotukea anotaan yhteensä 54.500 euroa. Alla esitellään hankkeet sekä budjetit.

Seitsemän kukkulaa soi!

Juhlavuosi 2015

Vuonna 2015 Turun filharmoninen orkesteri (TFO) täyttää 225 vuotta. TFO:n toiminnan juuret vievät aina vuoteen 1790, jolloin Turun Soitannollinen Seura perustettiin. Orkesteri on yksi maailman vanhimmista ja pisimpään yhtäjaksoisesti toimineista orkestereista. Samanaikaisesti 225-vuotisjuhlan kanssa vietetään Suomen suurimman säveltäjän, Jean Sibeliuksen, 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi orkesteri on suunnitellut laajan ohjelmiston, joka sisältää noin 40 juhlakonserttia tai tapahtumaa, kansainvälisiä vierailuja ja julkaisuja.

Juhlavuoden suurtuotanto

Vuoden suurimpiin kohokohtiin kuuluu suuri kaupunkitapahtuma ”Seitsemän kukkulaa soi!”, joka esittelee Turun historiaa musiikin ja taiteen keinoin. Ainutlaatuisessa ja Suomessa ennekokemattomassa esityksessä orkesteri jakaantuu ja jalkautuu kuudelle kukkulalle, kapellimestari Leif Segerstamin ottaessa seitsemännen kukkulan haltuun. Kukkuloilta soitetaan Jean Sibeliuksen Finlandia Segerstamin johdolla, ja teos tallennetaan monikameratekniikalla yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kaupunkilaiset voivat seurata paikan päällä sekä kullakin kukkulalla esiintyvän ensemblen konserttia että koko orkesterin esitystä, joka kootaan kaupungin keskustaan videoscreenille. Kimmoke hankkeen toteuttamiselle on tullut Hampurin filharmonian projektista ”The biggest concert in the world”, (linkki hankkeen esittelyyn) https://www.youtube.com/watch?v=IoR6oifgmFk#t=18.

Hanke tuotetaan yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian, Turun kaupungin kirjastopalveluiden ja museopalveluiden sekä vapaaehtoisten kanssa.

Toteutus esittelee samalla Turkua eloisana ja dynaamisena kulttuurikaupunkina, kauniine maisemineen ja monipuolisine rakennuksineen ja elinkeinoelämineen/yrityksineen. Hankkeesta syntyvä konsertin livelähetys ja myöhemmin muokattava tallenne tuovat esiin Turkua dynaamisena ja modernina historiallisena merikaupunkina, joka elää ja voi hyvin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kynnyksellä.

Tuotannon tarkempi kuvaus

Alla esittely seitsemästä kukkulasta, jossa kuvaukset tulevat tapahtumaan. Kukkulat on valittu Engelin kaavan mukaan hänen nimeämistään seitsemästä kukkulasta. Jokaisen kukkulan kohdalla esitetään myös kukkulan historiaan liittyvä kuvaus, eri taidelajein kuvitettuna. Tässä Turun filharmonikot tekevät yhteistyötä Turun Taideakatemian opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Tarkoitus on kuvata Turun historian vaiheita musiikin lisäksi tanssin, teatterin, sirkuksen, nukketeatterin, animaation, veistos- ja kuvataiteen sekä valokuvataiteen muodossa. Taideakatemian elokuvaopiskelijat yhdessä ohjaavien opettajien sekä vastuullisen ammattilaistuottajan kanssa vastaavat laadukkaasta ja toimivasta toteutuksesta; kokonaisuuden kuvaamisesta, striimauksesta ja leikkaustyöstä.

Turun filharmoninen on koko kaupungin ja kaikkien kaupunkilaisten orkesteri. Myös tätä haluamme juhlavuonna tuoda voimakkaasti esille.

Kohteet – Turun seitsemän kukkulaa

Kiikartorninmäki/Vartiovuori 50 m   Observatorio

on ruutukaava-alueen korkein kukkula, jolla arvellaan olleen ennen kaupungin perustamista rannikon vartiointijärjestelmään kuulunut vartiopaikka. Luostarinmäki asutettiin 1770-luvulta alkaen työläisten kaupunginosaksi, josta jäljellä on Käsityöläismuseo. Turun akatemian observatorio rakennettiin 1800 luvun alussa.

Tallimäki/Kakolanmäki 42 m   Vankila

Ennen "työ- ja ojennuslaitoksen" rakentamista mäki tunnettiin Kakola-nimisenä. Nimi lienee peräisin mäellä sijainneesta hospitaalin mielisairaista. Huokausten kukkulaksi mäki muuttui 150 vuotta sitten, kun ensimmäiset vangit siirrettiin Turun linnasta jykevään graniittilinnaan.

Samppalinnanmäki 39 m   Maauimala/Urheilustadion

Vuonna 1893 perustettiin urheilupuisto kallioiden ja lampien keskelle sekä 1955 maauimala. Puistossa on järjestetty 16 MM-kisat. Huippukausi ajoittuu 1920-luvulle. Kaskenmäen rinteessä toimi 1249-1500 Turun Pyhän Olavin luostari, jonka dominikaanimunkit hoitivat sairaita sekä opettivat ihmisiä, jakoivat tietoa ja levittivät kristinuskoa.

Ryssänmäki/Yliopistonmäki 38,8 m   Yliopiston päärakennus

Ryssänmäen sivistykselliset juuret ovat pitkällä historiassa, mäen juurella on sijainnut mm. piispan asuintalo. Nimensä mäki sai luultavasti 1500-luvulla asuneen Jacob Rydzin (Ryssi) mukaan. 1940 rakennetun vesitornin mukaan mäkeä alettiin kutsua Vesilinnanmäeksi. Vuonna 1920 perustetun Turun yliopiston ensimmäiset rakennukset valmistuivat vasta vuonna 1950

Puolalanmäki 35,2 m      Taidemuseo

Aikaisemmin mäellä sijaitsi puutarhojen ympäröimiä matalia asuntoja ja verstaita, joiden joukkoon palon jälkeen mäen laelle rakennettiin palotorni, joka 1900-luvun alussa se sai tehdä tilaa Taidemuseolle. Samalla hävisi kaupunkilaisyhteiskuntaan oleellisesti kuuluvana tapana kuuluttaa tunnit palotornista.

Kerttulinmäki 27 m       Hirsipuumäki-muistomerkki

Ensimmäinen Turun kukkuloista, jonne asutus alkoi kivuta. Paikka tunnettiin aikaisemmin Hirsipuumäkenä tai Mätäjärven kallioina.

Aninkaistenmäki 19,3 m      Konserttitalo/Puutori

Alue on ollut Käsityöläismuseon kaltaista asutusta, joka hävisi 1827 Turun palon aikana. Uuden kaavan mukaan perustettu tori, joka toimi jo ennen paloa kauppapaikkana, sai varsinaisen nimensä myytävistä artikkeleistaan. Puutori on ollut liikenteellinen keskus. Siellä on sijainnut ensimmäinen kaukoliikenteen linja-autoasema, sekä kaupungin sisäisen liikenteen yksi päätepiste.

Tuotantosuunnitelma

1)Tapahtuman tekninen osa:

Kukkulat

-7 kukkulalla yhtä aikaa – kuvaus kolmella kameralla, joista kaksi live- streamauskameraa, eli yhteensä 21 kameraa.

-7 kukkulalla yhtä aikaa – äänentoistolaitteet, josta kuuluu koko orkesterin ääni

Pääkirjaston piha

-iso videoscreeni sijoitetaan sisäpihan seinään

-kameroiden ohjaamo, kuvien yhdistäminen (3 x 3)

-streamaus verkkoon

-äänen miksaus yhdeksi kokonaisuudeksi

-äänentoistolaitteet

2)Tapahtuman taiteellinen osa:

Kukkulat

-soittajat

-näyttelijät/tanssijat

-kuvaajat (streamaus ja taltiointi)

-yleisö

Jokaista kukkulaa varten tehdään oma historiallinen teatteri esitys (teatteri-ilmaisun ja tanssin opiskelijat), johon liittyy keskiaikaista musiikkia (musiikkipedagogian opiskelijat), jolla saadaan lähialueen yleisö paikalle. Esityksen taltiointi kuvakäsikirjoituksen mukaan. (elokuva opiskelijat). Esityksen jälkeen orkesterin soittajat aloittavat soittamisen. Esityksen taltiointi kuvakäsikirjoituksen mukaan.

Teatteriesitysten aiheet, tulevat kunkin kukkulan historiasta. Näitä ovat:

1)Aninkaistenmäki – Tori – kauppiaat

2)Puolalanmäki – Palotorni – palomiehiä

3)Kakolanmäki – Vankila – vankeja

4)Samppalinnanmäki – Luostari – munkkeja

5)Vartiovuorenmäki – Observatorio – käsityöläisiä

6)Kerttulinmäki – Hirsipuu – rikollisia

7)Yliopistonmäki – Tulli – tullimiehet, kirkonmiehet (piispa), oppineet

Pääkirjaston piha

-Konsertti - 9 kuvaa skreenillä, ( 3 x 3) jotka miksataan 14:sta eri kuvalähetyksestä.

Elokuvallinen toteutus kertyneestä kuva ja – äänimateriaalista

-Historiallinen musiikkivideo Turusta

Suurtuotantorahoitus

Konserttikokonaisuus ”Seitsemän kukkulaa soi” saa kaupungin keskustan soimaan! Projektin kulut on eritelty oheisessa budjetissa, suurimmat kulut koostuvat kameratekniikan ja suoralähetystekniikasta sekä muista teknisistä järjestelyistä. Anomme nyt suurtuotantorahoitusta, yhteensä 49.000 € tälle mittavalle hankkeelle, jonka tavoitteena on viedä Turkua videovälityskanavien kautta maailmankartalle ja esitellä Turkua dynaamisena ja vetovoimaisena Eurooppalaisena kulttuurikaupunkina.

Turun kaupunginkirjasto Jean Sibeliuksen merkkivuoden tapahtumat ja näyttelyt

Suomen tunnetuimman säveltäjän Jean Sibeliuksen syntymästä tulee vuonna 2015 kuluneeksi 150 vuotta. Merkkivuoden ohjelmatarjonnalla kirjasto lisää Sibeliuksen tunnettuutta ja madaltaa kynnystä tutustua klassiseen musiikkiin. Kirjasto tekee ohjelmallista yhteistyötä filharmonisen orkesterin kanssa.

Pääkirjaston musiikkiosasto sekä kirjaston muut tilat – eteläeurooppalaishenkinen kirjastopiha, akustisesti korkeatasoinen tieto-osasto sekä intiimit sopet lähikirjastoissa ja pääkirjastoissa – sopivat monenlaiseen toimintaan Sibeliuksen sävellysten ja kulttuuristen vaikutusten esiin tuomisessa. Musiikkitallenteet sekä Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa tuotantoa ja elämää avaava kirjallisuus näkyvät kirjastossa varsinkin merkkivuonna. Tapahtumat ja näyttelyt leviävät pääkirjaston eri osastoille sekä lähikirjastoihin.

Kirjaston in kind-osuutta ovat tapahtumien ja näyttelyiden tuottaminen sekä niitä koskeva viestintä. Tapahtumia on pitkin vuotta ja jotkut niistä leviävät myös lähikirjastoihin. Kirjaston oman työn osuus on arviolta noin 0,5 htv

Alustava ohjelma ja kustannusarvio