Kuvataidejohtaja Päivi Kiiski, vs. museopalvelujohtaja Olli Immonen 1.4.2014:

Suomen taideakatemian puheenjohtaja Antti Linnovaara on lähettänyt Suomen taideakatemian puolesta Turun kaupunginhallitukselle 14.11.2013 päivätyn kyselykirjeen koskien Wäinö Aaltosen tuotannon esittelyä Wäinö Aaltosen museossa (WAM). Kirjeen mukaan WAMin näyttelypolitiikka on ristiriidassa museota perustettaessa taiteilijan kanssa tehtyjen sopimusten kanssa.  Siinä vedotaan Turun kaupunginhallitukseen, että Turku kulttuurikaupunkina noudattaisi akateemikko Wäinö Aaltosen kanssa tehtyjä sopimuksia.

Wäinö Aaltosen kanssa tehdyt sopimukset ja lahjakirjat (Sopimus nro 81 lahjakirja- ja talletussopimusliitteinen päivätty 6.3.1964, sekä Sopimus nro 140, lahjakirja dnro 557/1967) eivät ota kantaa taideteosten esilläpitoon liittyviin kysymyksiin. Wäinö Aaltonen toivoi jo eläessään, että hänen nimikkomuseonsa toimisi elävän taiteen ja nuorten taiteilijoiden tuotannon esityspaikkana. Tätä toivomusta on taidemuseon toiminnassa pyritty noudattamaan.

Nykyaikaisen taidemuseotoiminnan vaatimukset ovat muuttuneet huomattavasti museon perustamisajasta. WAMissa tehtiin 1990-luvulla laaja muutosremontti, jossa alakerran näyttelytilat otettiin nykyaikaisen museotoiminnan edellyttämään tekniseen käyttöön. Samassa yhteydessä taiteen esittelytilat vähenivät huomattavasti ja taiteen näyttelytoimintaa jouduttiin arvioimaan uudelleen. Wäinö Aaltosen taide sai uudenlaisen roolin WAMissa. Laaja teoskartoituksen ja arkistotutkimuksen perusteella koottiin Wäinö Aaltosen syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 1994 suuri Wäinö Aaltosen taidetta esittelevä näyttely, jonka jälkeen nimikkotaiteilijan tuotantoa on esitelty pienempinä kokonaisuuksina.

Nykyään WAM on osa Turun museokeskusta (Vapaa-aikatoimiala, Museopalvelut) ja toimii Turun kaupungin taidemuseona. Museo vastaa nykyajan taiteen kentän haasteisiin perustutkimukseen tukeutuvalla näyttelyillä ja pedagogisella toiminnalla, kokoelma-, julkaisu- ja arkistotyöllä. Turun kaupungin taidekokoelman talletustoiminta ja kaupunkikuvassa oleva julkinen taide ovat aktiivinen osa Museokeskuksen toiminta-aluetta. Museo on palvelulaitos, joka toimii asiantuntijana, vastaa asiakkaiden Wäinö Aaltosta ja hänen taidettaan koskeviin kysymyksiin ja tuottaa tietoa myös verkkosivuille, mobiilisovelluksiin, sosiaaliseen mediaan ja osallistuu erilaisiin kansalaisia osallistaviin hankkeisiin. Turun museokeskus on mukana myös erilaisissa yhteistyöhankkeissa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja vaalii Wäinö Aaltosen taiteellista perintöä ja elämäntyötä kaikilla edellä mainituilla tavoilla.

Nykyisen taidemuseotoiminnan painopiste on Turun kaupungin, Vapaa-aikatoimialan ja Kulttuurilautakunnan strategioita noudattaen osallistavassa, aktivoivassa ja uudistuvassa toiminnassa. Kaupungin uudistamisohjelman mukaisesti myös Turun museokeskus on toiminnassaan sitoutunut tulojen kasvattamiseen ja nämä tavoitteet ovat riippuvaisia vaihtuvien näyttelyiden mukanaan tuomista lipputuloista. Myös yleisö odottaa vaihtuvia taidenäyttelyitä ja uudistuvia sisältöjä Wäinö Aaltosen museolta.

Suomen taideakatemian lähettämässä kirjeessä mainitaan, että museossa olisi esillä vain yksi kipsiveistos. WAMin aulaa koristaakin suuri Suomen neito. WAMin perusnäyttely on korvattu taiteen pienoisnäyttelyillä, valokuva-aineistoilla ja monialaisilla lähestymistavoilla. Viime vuosina on Wäinö Aaltosen tuotantoa esitelty WAMin toimistosiiven ja aulan näyttelyissä: Wäinö Aaltosen ateljeet, valokuvanäyttely 4.7.2008–1.9. 2011; Kesän hiljaista valoa 4.7.–21.09.2008; Miehiä ja poikia Wäinö Aaltosen tuotannossa 12.6.–13.9.2009; Kierteisen liikkeen muunnelmia 8.6.–20.12.2010; Suru ja Kaipaus21.12.2010–1.5.2011; Hei vaan me elämme! – Wäinö Aaltosen näyttämöaiheita 29.9.2011–6.3.2012; Punaista ja mustaa 28.12.2012–16.4.2013; Tunteen kosketus 17.6.–8.9.2013 ja Perhe – Wäinö Aaltonen ja nykytaidetta 22.2 2014, joka jatkuu kevään 2014 ajan. Lisäksi Aaltosen teokset täyttivät suuren veistossalin Ohi Kiitää aika -näyttelyssä 10.10.2008–18.1.2009.

Wäinö Aaltosen tuotanto suhteutetaan myös eri tavoin nykytaiteen kenttään ja hänen teoksensa innoittavat usein muita taiteilijoita. Museokeskus on monin tavoin ollut mukana näissä hankkeissa. Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 kesäkauden galleria Maarit Finnbergissä oli WÄINÖ1 –niminen nykykuvanveistoa esittelevä näyttely. Tämän näyttelyn myötä haluttiin tuoda esille Wäinö Aaltosen jalanjäljillä kulkevia nykykuvanveistäjiä.  Näyttely on nyt muuttumassa triennaaliksi. Seuraava WÄINÖ2 –näyttely tulee olemaan Vanhan Suurtorin gallerioissa kesäkauden 2015.  15.2.-17.3.2013 museon hallinnoimassa Galleria Bernerissä oli mediataiteilija Elina Minnin näyttely nimeltä ”You deserve better hearing”.  Näyttelyssä nykytaiteilija kommentoi Wäinö Aaltosen tuotantoa.

Wäinö Aaltosella on merkittävä rooli osana Turun kaupungin taidekokoelmaa. Kaupunkikuvassa vaalitaan 12 ulkoveistosta ja museaalista nimikkotaiteilijan kokoelmaa kartutetaan hankintamäärärahojen puitteissa. Viimeisin hankinta on tänä vuonna ostettu kipsiveistos Kalapoika (1924). Viime vuonna hankittiin Surupukuinen nainen -maalaus (1940–50-luku) ja suuri kipsiveistos Äidinrakkaus (1952–54), vuonna 2006 kullattu puuveistos Pirkko (1924) ja vuonna 2003 keraaminen pienoisveistos Suojelusenkeli (1963). Näiden lisäksi kokoelma on karttunut Wäinö Aaltosen Seuran, Nordean, ja yksityishenkilöiden lahjoituksilla: 4 kipsiveistosta, 3 maalauksella, 2 mitalilla, 2 sarjatuotantoesineellä ja usealla piirustuksella sekä arkistoaineistolla.

Tänä vuonna on kulunut 120 vuotta Aaltosen syntymästä ja Museokeskus on osallistunut Wäinö Aaltos-symposiumin järjestelyihin ja museon edustaja piti tilaisuudessa myös esitelmän. Tapahtumaan liittyen museossa oli Aaltosen kokoelmaesineiden pienoisnäyttely ja opastettuja kirjastokierroksia. Lisäksi kaupungin konsernihallinnon tiloissa (Yliopistonkatu 27) avataan Turkulainen Wäinö Aaltonen -näyttely huhtikuussa 2014 ja vielä syksyllä Hirvensalon Ekumeenisessa taidekappelissa taiteilijan tuotantoon liittyvä erikoisnäyttely. Tulevaisuuttakin suunnitellaan aktiivisesti. Museokeskus tuottaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suuren Wäinö Aaltosen näyttelyn, jossa kokoelmaa ja taiteilijan muuta tuotantoa esitetään kulttuurihistoriallisesti kontekstoivana kokonaisuutena. Näyttely avataan syksyllä 2016, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta taiteilijan kuolemasta. Näyttelyn tuottaminen vaatii arkistotutkimusta ja arkiston kehittämistä, ja työ näyttelyn eteen on jo aloitettu.

Kiteyttäen voi siis sanoa, että Turun kaupunki, Museokeskus ja Wäinö Aaltosen museo kunnioittavat aidosti ja monialaisesti Wäinö Aaltosen elämäntyötä osana Turun kaupungin ja Suomen taidehistoriaa sekä arvokasta kulttuuriperintöä.

Liite 1Suomen taideakatemian puheenjohtaja Antti Linnovaaran aloite 21.11.2013

Esitämme kulttuurilautakunnalle ehdotettavaksi edellä esitetyn vastauksen Wäinö Aaltosen teosten paremmasta esilläpidosta.

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen Wäinö Aaltosen teosten paremmasta esilläpidosta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.