Kuralan Vapaa-aikaverstas 2012-2015 23.11.2013
toimintasuunnitelma 2013
1.Kuvaa lyhyesti hankkeen nyky- tai lähtötilanne:
a.Mitkä ovat keskeiset toimenpiteet?
Kuralan Kylämäkeen luodaan vapaa-ajantoimintojen käyttöön aktivoiva ja monipuolinen kokonaisuus, Kuralan Vapaa-aika verstas.
Kuralan Kylämäki on Turun museokeskuksen ylläpitämä museoyksikkö, jossa yleisö saa vaeltaa kauniissa perinnemaisemassa ja tutustua vanhojen maatilojen elämään ja eläimiin. Vierailijoilla on myös mahdollisuus osallistua museokeskuksen työpajoihin, jotka toimivat Kokeiluverstaalla uusituissa tiloissa Iso-Rasin kivinavetassa.
Kuralan Kylämäki on oiva päivittäisten vierailujen kohde lähiympäristön asukkaille mutta sinne kannattaa tulla kauempaakin: työpajojen ohella tarjolla on opastuksia, joissa tutustutaan vaikkapa kivikauden elämään tai 1950-luvun kansakoulun oppituntiin. Nämä ohjelmalliset opastukset sopivat niin koulujen opinto-ohjelmaan kuin osaksi kävijöiden omia juhlia. Mittava rakennuskanta ja laaja puistomainen kulttuurimaisema tarjoavat lähes rajattomat resurssit erilaisille aktiviteeteille tai toisaalta rauhalliselle vaeltelulle.
EVIVA –hanke on aloittanut toukokuussa 2012 Nummi-Halisten alueen vapaa-aikatoiminnan kehittämisen. Kuralan kylämäki sijaitsee Nummi-Halisten alueella ja on lähistön asuinalueilta hyvin saavutettava kohde.
Kuralan kylämäen nykyiset toiminnot vastaavat perusluonteeltaan EVIVAn tavoitteita, mutta eivät riittävästi aktivoi ja vastaa palvelukysyntään. Kuralassa toimijana on vapaa-ajan hallintokunnista ollut vain kulttuuriasiainkeskus/museokeskus.
Tavoitteena on, että lähialueen asukkaat kokevat Kylämäen aktiivisen tekemisen ja mahdollisuuksien paikkana. Toimintojen suunnittelun lähtökohtana ovat asiakastarpeet ja niiden soveltaminen 1950-luvun kulttuuriympäristöön. Uusia toimintoja voivat olla mm. ohjatut kurssit, työprojektit, talkoot yms.
Toiminta 2012
Kuralan Vapaa-aikaverstas hanke käynnistyi 1.11.2012. Hankkeen käynnistäminen viivästyi mm. Kuralasta löydetyn Ehec-bakteerin takia, jonka vuoksi kohde oli suljettuna pitkään. Tästä syystä uusien palveluiden tuotanto on vuonna 2012 toteutunut alkuperäistä suunnitelmaa pienimuotoisempana ja keskittyy Kuralan joulutapahtuman yhteyteen. Vuonna 2012 hankkeessa panostetaan verkoston yhteistyön käynnistämiseen, aluekohtaiseen viestintään, opasteiden kehittämiseen, asukkaiden osallistamiseen ja palvelutuotannon yhteistyön pilotointiin.
Hallintokunnat ovat koonneet yhteistyöryhmän ja päättäneet yhteistyömallin, jonka pohjalta hanketta vuonna 2013 viedään eteenpäin, myös neuvottelut 3. sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa on aloitettu. Asukkaiden tarpeita kartoitetaan Kuralan joulutapahtuman yhteydessä mm. vapaa-aikaräätäleiden tekemillä haastatteluilla. Asukastarpeita kartoitetaan lisäksi sähköisellä ja paperisella kyselyllä joulukuussa 2012. Asukasnäkökulmaa on saatu myös palvelumuotoilun työpajassa, johon osallistui alueen asukkaita (lapsiperheet kohderyhmästä).
Hankkeessa on toteutettu kohdistettua viestintään alueen asukkaille suorapostituksella sekä viestinnällä kouluihin ja päiväkoteihin. Alueen saavutettavuutta on lisätty rakentamalla opasteita mm. alueen sisäänkäynneille, Kokeiluverstaalle ja Infoon. Lisäksi on toteutettu lapsia ja nuoria asiakkaita varten pedagogisesta ABC-kirjasta uudistettu painos.
Yhteistä palvelutuotannon mallia pilotoidaan Kuralan Kylämäen joulutapahtumassa 8.-16.12.2012, jonka palvelutuotantoon osallistuvat kaikki hankkeeseen osallistuvat hallintokunnat muutamat 3. sektorin yhteistyökumppanit. Ohjelmaa ja palveluita tarjotaan maahanmuuttajanuorille, kouluryhmille, senioreille ja lapsiperheille (mm. joulutapahtuman yhteydessä kurssitoiminta, satutäti, yhteislaulu, perinteiset pihaleikit, hevosajelut).
Toiminta 2013
Vuonna 2013 jatketaan hallintokuntien ja 3. sektorin toimijoiden yhteistyömallin rakentamista, käynnistetään asukaslähtöisen palvelutuotantomallin pilotointi ja osallistetaan alueen asukkaita palveluiden suunnitteluun. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan aktivoivan vierailukeskuksen toimintaa ja jatketaan uudenlaisten toimintojen pilotoimista. Tässä yhteisöllisessä toimintamallissa toiminnan pyörittämisestä vastaavat Turun vapaa-aikatoimialan henkilökunnan ohjauksessa alueen järjestöt ja esimerkiksi aktiiviset, vapaaehtoiset seniorit. He vetävät alueella kierroksia ja kertovat alueen historiasta ja omasta lapsuudestaan jne. He myös ylläpitävät ”paikallisarkistoa”, jossa oli valokuvia ja tarinoita (yhteistyössä kirjaston kanssa). Paikalliset lapsiryhmät käyttävät keskusta ”omaan perinteeseen tutustumiseen” ja matkailijoille Kurala tarjoaa osallistuttavia elämyksiä.
Tavoitteena on, että alueen väestö ottaa Kuralan omakseen ja järjestää siellä myyjäisiä, perinnetapahtumia, kursseja ja tempauksia ja retkiä. Tavoitteena on yhdistää sukupolvet ja kasvattaa yhteisöllisyyttä paikallistasolla sekä aktivoida niin nuoria kuin vanhoja.
b.Mihin palvelu- tai asukastarpeeseen toimintaa vastaa?
Kuralan Kylämäessä on toimijana vapaa-ajan hallintokunnista vain Kulttuuriasiainkeskus/Turun museokeskus. Kuralan Kylämäki muodostaa kuitenkin alueena ja perustoiminnoltaan potentiaalisen alustan luoda laajamittaista toimintaa palvelemaan alueen väestöä yhteistyössä nuorison, liikunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Nummi-Halisten alueelle tehdyn tarvekartoituksen pohjalta on eri ikäryhmissä noussut esiin toiveita, joihin tuleva Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstas pystyisi hyvin vastaamaan, mm. työikäiset ja seniorit toivoivat tilaa, jossa on mahdollisuus puu- ja käsitöihin.
Projektin tarkoituksena on muodostaa eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteisponnistuksena alueen väestöä ja turkulaisia laaja-alaisesti palveleva toimintakeskus. Avoin toimintakeskus vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia harrastustoiminnalle, joka aktivoi asukkaita. Pitkällä aikavälillä toiminta lisää hyvinvointia alueella.
Poikkihallinnollinen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistoiminta luo pohjan aidolle yhteistyölle alueellisessa vapaa-ajan palvelutuotannossa, joka pitkällä aikavälillä tehostaa tuotantoa ja poistaa päällekkäisyyksiä.
c.Mikä on toiminnan kohderyhmä ja mikä on toiminnan tavoite (määrällinen ja laadullinen tavoite)?
EVIVAn tekemien kartoisten perusteella alueelliseksi kohderyhmiksi ovat muodostuneet maahanmuuttajat, lapsiperheet ja seniorit. Erityisesti hankkeen avulla pyritään saavuttamaan maahanmuuttajalapsia ja -nuoria, vähävaraisia ikäihmisiä ja yksinhuoltajaperheitä. Näiden ryhmien asiakasohjauksen suhteen vahvistetaan yhteistyötä alueen koulujen, päiväkotien ja SoTen toimijoiden kanssa.
Vuosittain Kuralan Kylämäessä käy noin 15 000–20 000 asiakasta. Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstaan tavoitteena on saada vuonna 2013 noin 25 000, vuonna 2014 noin 30 000 ja vuodesta 2015 eteenpäin noin 40 000 kävijäsuoritetta (=alueen toimintoihin osallistunutta kävijää).
2.Kuvaa lyhyesti hankkeen suunnittelua:
a.Ketkä ovat hankkeen tärkeimmät yhteistyökumppanit ja miten yhteistyö käynnistetään?
Turun kaupunki
Turun museokeskus hallinnoi aluetta, vastaa sen maiseman, rakennuskannan ja kulttuurihistoriallisen esineistön hoidosta sekä näyttely- ja museopedagogisesta toiminnasta. Muut osallistuvat hallintokunnat (Kirjasto, Liikuntapalvelu, Kulttuuriasiainkeskus ja Nuorisopalvelut) vastaavat oman toimialansa mukaisesta asiakastoiminnasta ja erityisesti sen koordinoinnista. Kolmas sektori vastaa lähellä asiakaspintaa olevasta toiminnasta eli tapahtumien järjestämisestä.
Muita kaupunkiorganisaation yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen koulut, päiväkodit, perhepäivähoito, Kirkkotien terveysasema ja YTHS, neuvola ja etsivä nuorisotyö.
Bridging Baltic – lapset ja nuoret yhteisten taidekokemusten äärellä
Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstas -osahanke tekee yhteistyötä Turun kulttuuriasiainkeskuksen kanslian alaisen, kansainvälisen Bridging Baltic -hankkeen kanssa, jossa Turun nuorisoasiainkeskus on myös mukana. Hanke saa 75 % rahoituksestaan Central Baltic Interreg IV Q 2007-2013 ohjelmasta ja sen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten osallistumista kulttuuripalveluihin Itämeren alueella. Hanke käynnistyi syksyllä 2012 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Turun kumppaneita hankkeessa ovat pääkoordinaattorina toimiva Gävlen kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Ruotsista, Jogevan kaupunki Virosta ja Mazsalacan kaupunki Latviasta.
Bridging Baltic tukee Kuralan Kylämäessä Museokeskuksen taidetyöpajan toimintaa. Vuonna 2013 Bridging Baltic -hanke rahoittaa mm. työpajojen ohjaajien palkkioita sekä tukemalla tapahtumatoimintaa. Bridging Baltic -hankkeen Kuralan Kylämäen pilottiprojektin kohderyhmänä ovat 16–24-vuotiaat. Kylämäen 50-luvun maaseutumiljöö toimii hankkeen tukemien aktiviteettien inspiraation lähteenä. EVIVAn ja Bridging Baltic hankkeen toiminta tukevat toisiaan.
3. sektori
Kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa toiminta käynnistyy laajemmin vasta vuoden 2013 puolelle, jolloin myös yhteistyökumppanit tarkentuvat eri toimialoilta. Luonnollisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kuralan ystävät, Muinaistaitoyhdistys Ukonvakka, Triskeli, Warusseppäin Kilta, Kaarle Knuutinpojan jousiampujat, Turun Suurtorin keskiaika ry, MLL isä-lapsi -ryhmät, Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, alueen urheiluseurat, Lounais-Suomen liikunta ry, Turun Sanataideyhdistys Kratti ry, Nummenmäen näyttämö, Triskeli, Vapaakomppania, 4H-yhdistykset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Halisten-Kohmon paikallisyhdistys ry, Sondip ry, Yhdessä yhdistys ja Tyttöjen talo.
Muut alueen toimijat
Alueellisia yhteistyökumppaneita ovat myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, kaupunginosayhdistykset Halinen-Räntämäki ja Nummenpakka sekä erilaiset asukasyhdistykset, omakotiyhdistykset ja taloyhtiöt (esim. TVT-asunnot, TYS).
Jotta vapaa-aika palvelut toimisivat tulevaisuudessa Nummi-Halinen alueella asukkaiden tarpeisiin vastaten, hyödynnetään projektissa EVIVA-hankkeen kehittämää Vapaa-aika toimialan alueellisen yhteistyön mallia. Laajan yhteistyön kautta voidaan vastata paremmin asukkaiden / asiakkaiden tarpeisiin ja opitaan malleja osallisuuden mahdollistamiseen, niin että asukkaat sitoutuvat palveluihin mahdollisuuksien mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstas -projektissa sovelletaan myös verkostomaisen yhteistyön mallia (Laatutiimi ja Laatutonni), jota Museokeskus on ollut pilotoimassa Kulttuurin ketju – kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen -hankkeessa vuosina 2009–2011. Työskentelyn pohja on eri toimialojen yhteistyön kehittämisessä ja asiakasnäkökulman parantamisessa. Kuralan Vapaa-aikaverstas projektissa käytettävää verkostomaisen yhteistyön malli on entuudestaan tuttuja osalle Museokeskuksen henkilökunnasta, jolloin työskentelyssä voidaan päästä nopeasti hyviin tuloksiin.
Vuonna 2013 alueellisen verkoston yhteistyönä rakennetaan perehdyttämismalli Kuralan Kylämäen toimintaan, jonka avulla uudet toimijat ja yhteistyökumppanit saadaan onnistuneesti toteuttamaan toimintoja Kuralan Kylämäelle kuitenkin museon kulttuuriympäristöä kunnioittavalla tavalla.
Kuralan Vapaa-aikaverstaan verkoston tiimi kokoontuu säännöllisesti (noin kerran, pari kuukaudessa) yhteistyön merkeissä ja siinä on edustajat kaikista tärkeimmistä yhteistyötahoista. Kuralan Vapaa-aikaverstas -hankkeen tavoitteita seurataan säännöllisesti ja toimenpiteistä sovitaan yhteisesti.
Tiimin työtehtävät
•rakentaa Kuralan Kylämäen perehdyttämismalli
•käydä läpi asiakaspalautteet ja kehittää asukkaiden osallistamista
•tehdä asukas- ja asiakaslähtöistä tuotekehitystä
•seurata kehittämistoimenpiteiden etenemistä
•suunnitella hankkeen seuraavia askelia
•toteuttaa henkilöstön tyytyväisyysmittauksia
•raportoida toiminnan edistymisestä
Tiimin kokoonpano
1.Kaisa Kutilainen, projektin tuottaja, pj (Museokeskus)
2.Satu Reinikka, Pedagogiikka ja tapahtumat -tulosyksikön päällikkö (Museokeskus), varajäsen Pekka Käär, pedagogiikka ja tapahtumat (Museokeskus)
3.Maarit Talamo-Kemiläinen, kulttuuriperintöyksikön päällikkö (Museokeskus)
4.Leena Tiilikainen, tutkija (Museokeskus), varajäsen Johanna Viitaharju, tutkija (Museokeskus)
5.Tea Langh, Lasten taideohjaaja (Museokeskus)
6.Marika Eriksson, ohjaaja, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotyö, varajäsen Taina Järvinen
7.Maija-Leena Alanko, Nummen kirjasto
8.Satu Revonsuo, liikuntapalveluvastaava/Nummi-Halinen
9.Minna Inkinen, maahanmuuttajat, Pauliina Tienari, seniorit, Katri Lindeqvist, lapset (liikuntapalveluvastaavat, teeman mukaisesti mukana)
10.Päivi Lappalainen, Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus
11.tärkeimmät 3. sektorin yhteistyökumppanit
12.sote/varhaiskasvatus/opetustoimi kutsuttuna, teeman mukaisesti mukana
Matkailutoimialalta mukana on Varsinais-Suomen matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus, jonka resursseja voidaan käyttää tiimin työskentelyn fasilitoinnissa ja jonka osaamista hyödynnetään kun pohditaan, miten uudenlaisia palveluita voidaan soveltaa myös matkailija-asiakasryhmille. Osa hankkeessa luoduista palveluista voidaan soveltaa matkailukäyttöön esimerkiksi ryhmille myytäviksi palveluiksi, joita entistä tehokkaammin myymällä voidaan rahoittaa vapaa-ajan palveluita alueen asukkaille.
Yhteistyön aikana määritellään vastuut ja velvollisuudet eri osapuolille ja luodaan järjestelmällinen toimintatapa, jonka kautta uusia toimijoita voidaan tuoda ja osallistaa Kuralan Kylämäen tapahtumien ja toimintojen järjestämiseen. Toimintatapojen määrittelyyn liittyvät mm. tilankäyttö, kulttuuriperinnön hyödyntämisen malli, lupa-asiat, vastuuhenkilöiden määrittely ja yhteistyöorganisaation työnjaon ja resurssoinnin sopiminen. Museokeskuksen tutkijat osallistuvat tuotekehitysvaiheeseen erityisesti toimintaympäristön ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Kuralan Kylämäelle oleellisia näkökulmia toiminnassa ovat muun muassa perinteen siirtäminen, vuodenaikuisuus, käsityöt ja taide, historian kerroksellisuus ja sukupolvien välinen vuorovaikutus.
b.Miten asukkaita osallistetaan jo suunnitteluvaiheessa?
Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstas projektissa palveluita suunnitellaan asiakas- ja asukaslähtöisesti hyödyntämällä EVIVAn kehittämää alueellisen palvelutuotannon mallia. Tällöin palveluiden tuotteistamisessa hyödynnetään asiakaslähtöisen palvelumuotoilun menetelmiä sekä asukas- ja asiakaskyselyitä, joita toteutetaan sekä sähköisesti, haastattelemalla että paperilomakkeilla. Tavoitteena on saada asukkaita itseään myös osallistumaan palveluiden tuotantoon.
1 Asukaslähtöisen palvelutuotannon malli
-palvelu tuotetaan alueen asukkaiden läheisyydessä, tarvekartoitusten ja palautteen perusteella
-alueen asukkaita osallistetaan palveluiden suunnitteluun
-palvelua tuotetaan laaja-alaisesti, jotta voidaan vastata kysyntään monipuolisesti ja erilaiset tarpeet huomioiden
-palvelun markkinointi ja tiedotus räätälöidään kattamaan erityisesti lähialueen ihmiset
-palveluita kehitetään yhteistyötä alueen koulujen, päiväkotien ja soten toimijoiden kanssa, joiden kautta voidaan ohjata erityiskohderyhmiä palveluiden pariin.
3.Mitä keinoja käytetään kohderyhmien:
•tavoittamiseen
Vuonna 2013 keskitytään erityisesti kohderyhmäyhteistyöhön ja kohderyhmäviestintään. Viestintään käytetään tulevan vapaa-aikatoimialan jo olemassa olevia kanavia (esim. kulttuurikortti, Kulttuuria Turussa, Mitä tekis) ja sitä tehdään yhteistyössä kohderyhmien vapaa-ajan koordinaattoreiden kanssa (monikulttuurisuus, lapset/nuoret, seniorit).
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten maahanmuuttajanuoriin, yksinhuoltajaperheisiin ja vähävaraisin senioreihin saadaan kontaktia. Keino tässä on esimerkiksi viestinnällinen yhteistyö verkostoissa, jossa hyödynnetään koulujen, päiväkotien, soten, 3. sektorin asiakaskontakteja ja asiakastuntemusta vapaa-ajallaan epäaktiivisten alueen asukkaiden tavoittamiseen.
Jo olemassa olevien viestintäkeinojen lisäksi keskitytään suoraan viestintään alueen asukkaille. Hankkeessa käynnistetään Kuralan Kylämäen viestintä myös sosiaalisen median kanavien kautta. Hankkeen viestinnässä käytetään mm. seuraavia keinoja
-Tiedotetaan palveluista koulujen, päiväkotien ja SoTe-toimijoiden (esim. Kirkkotien terveyskeskus) kautta ja tehdään ko. tahojen kanssa laajemminkin yhteistyötä. Tällöin hyödynnetään toimijoiden osaamista kohderyhmiin kuuluvien asukkaiden hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tarpeista.
-lähetetään suorapostituksia Nummi-Halinen alueen asukkaille
-hyödynnetään alueen (kerros)talojen ja kauppojen ilmoitustaulut
-käynnistetään toimituksellinen yhteistyö paikallislehtien Turkulainen ja/tai Kulmakunta kanssa.
-Käynnistetään sosiaalisen median hyödyntäminen, mm. Facebook-viestintä, ja siellä erilaiset kilpailut, asiakaskyselyt jne.
•osallistamiseen
Yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa mietitään, millaisia asioita lapset ja nuoret haluaisivat vapaa-ajallaan tehdä ja Kuralaan kutsutaan koululuokkia ja päiväkotiryhmiä vierailuille. Kuralan Kylämäelle hankitaan alueen kouluista kummiluokka tai kummiluokkia, joiden oppilaat pääsevät sekä tutustumaan Kuralaan että suunnittelemaan Kuralan kehittämistä ja myös osallistumaan tapahtumien järjestämiseen.
Kohderyhmien saavuttamiseksi hankkeessa myös jalkaudutaan kohderyhmien luokse ja heitä tavoitellaan siellä missä he itse liikkuvat, kuten kirjastoissa ja kaupoissa.
Kuralan Kylämäessä järjestettävien tapahtumien yhteydessä tehdään asiakkaille kyselyitä ja haastatteluja. Kuralan Kylämäen kehittämisessä jatketaan palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämistä, joissa tuotteistamisen pohjalla ovat asiakas- ja asukasnäkökulmat ja tuotteita rakennetaan asukkaiden toiveiden lähtökohdista yhteistyössä heidän kanssaan.
Asukkaiden osallistamiseen liittyvät vahvasti myös asukkaiden kanssa yhteistyössä toteutettavat tapahtumat ja kurssit, joista voidaan mainita vuoden 2013 kohdalta mm. Arjen historiaa muistelutyöpajat.
Lisäksi mahdollisuuksien mukaan palveluita pyritään viemään Kuralan Kylämäen ulkopuolelle sellaisten ihmisten luokse, jotka eivät itse pääse paikan päälle. Tässä hyödynnetään jo olemassa olevia sekä tuotekehityksessä olevia palvelumoduuleita. Keinona voidaan hyödyntää myös esimerkiksi nettitv:tä, jonka käytöstä kulttuuripalveluissa löytyy kokemusta Kulttuuriasiainkeskuksen kansliasta.
4.Kuvaa lyhyesti miten toimintaa aiotaan jatkaa hankkeen jälkeen:
Hankkeen aikana rakennetaan tiivis yhteistyön malli, jolle pohditaan resurssoinnit ja vastuukysymykset. Hankkeen aikana selvitetään, miten maksulliset ja maksuttomat lisäarvopalvelut pystytään toteuttamaan. Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, jossa määritellään resurssien käyttö ja Kuralan Kylämäen ansaintalogiikka - miten jatkossa rahoitetaan palvelutuotanto. Vaihtoehtoja rahoitukselle on mm. parempi matkailullinen tuotteistaminen palveluiden myyminen matkailijoille tehostetusti yhteistyössä kulttuuripalveluiden myyntitiimin ja Turku Touringin kanssa.
Syntyneet uudet toiminnot ja palvelut vakiinnutetaan osaksi vapaa-ajan toimialan palvelupalettia ja hankekauden päätyttyä asukkaille on tarjolla useita uusia ja pysyviä palvelumuotoja, joita he ovat itse olleet kehittämässä.
Hankkeen aikana rakennettu yhteistyö keinoja uudenlaisten toimintojen ja palvelujen organisoimiseksi osaksi normaalia palvelutuotantoa vaihtoehtona esimerkiksi public-private yhteistyö, jossa osa palvelutoiminnasta on siirretty kolmannen sektorin toimijan vastuulle esimerkiksi joidenkin tapahtumien ja toimintojen osalta.
TOIMENPITEET 2013-2015
2013
Olennainen osa vuoden 2013 toimintaa on sitouttaa ja aktivoida Nummi-Halisten asukkaat Kuralan Vapaa-aikaverstaan ideoimiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Vuosi 2013 on toimenpiteissä vahvasti pilotointia jonka tuloksia aletaan vakiinnuttaa osaksi Kuralan uutta toimintakonseptia vuosina 2014 ja 2015. Toiminta laajenee 2014, koska EHEC on tuonut muutoksia suunnitelmiin ja mm. palstaviljely ja eläimiin liittyvä aktivoiva toiminta päästään aloittamaan vasta vuoden 2014 aikana.
Yhteistyömalli/verkosto
-Uuden vapaa-aikatoimialan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen ja alueellisen tiimityöskentelyn aloittaminen
-Yhteistyömallin rakentaminen ja toiminnan konseptointi (eri tahot nimeävät työskentelyyn vastuuhenkilöt ja suunnitellaan mm. tilojen käyttöön liittyvät käytänteet)
-tiimin kuukausittaiset tapaamiset – teemoitettuina tavoitteiden mukaan
-tilapäisen henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden perehdytyspaketin rakentaminen
Asukkaiden sitouttaminen ja osallistaminen
-lähialueiden asukkaiden ja toimijoiden kanssa käynnistettyä yhteistyötä jatketaan
-Sidosryhmien/asukkaiden odotusten selvittäminen
-koulut, päiväkodit, sote (neuvola, terveysasema) jne. mukaan toimintaan
-Asukasaktiivien osallistaminen tapahtumiin ja kursseihin
-Aluetalkoot asukkaiden kanssa (yhteistyö Kiinteistölaitos)
Palvelutuotanto
-palveluiden tuottaminen asiakkaiden tarpeista lähtien – uudenlaisen tuotantotavan pilotointi
-Asiakaslähtöisen palvelusuunnittelun pilotointi/palvelumuotoilu
-palvelutuotannossa laajennetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa
-Rakennetaan palvelukokonaisuuksia sisällön tuotannossa
otyöpajat, tapahtumat
Alueen kehittäminen
-Kylämäkeä kehitetään ulkoilualueena, mm. Perinnemaisemareitin uudelleen avaaminen
-”perherastit” tms. kiintorastien ja kartan luominen perheliikuntaa varten
-eri toimijoiden ja -tarpeiden huomioiminen - alueen käytettävyyden parantaminen vapaa-ajan toimintojen näkökulmasta
Opasteet ja esitteet
-Uudistetaan alueen opasteet toimiviksi
-käyttäjäkartta helpottamaan alueella kulkua
Rahoitus EVIVAsta 45 090 €
Kustannukset
tuottajan palkka 17 490 € (50%)
viestintä 2 800 €
palvelujen ostot 24 500 €
materiaalit 300 €
Omarahoitus 97 625 €
palkat in-kind 94 365 €
palvelumenot in-kind 1000 €
viestintä in-kind 1000 €
vuokrat in-kind 1260 €
2014
Vuoden 2013 kartoitusten perusteella on tunnistettu erilaisia asiakastarpeita, joiden mukaisten palveluiden tuotanto on laajaa vuonna 2014. Hankkeen toiminta on laajimmillaan ja toiminnassa korostuu uudenlainen, verkostomainen palvelutuotanto yhteistyössä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa.
Tiedotuksen kanavat ovat vakiintuneet ja niissä korostuvat erilaiset alueellisen tiedottamisen tavat sekä kohderyhmäkohtainen viestintä.
Vapaa-ajan toimialan alueellinen yhteistyö on syventynyt ja eri toimijat ovat löytäneet oman tapansa olla mukana yhteistyössä. Alueellista yhteistyö laajenee kattamaan useammat alueen toimijat. Kolmannen sektorin toimijoista löytyy pysyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehtävä yhteistyö syvenee.
Palvelutuotanto laajenee mm. siksi, että Kuralassa voidaan käynnistää viljelypalstatoiminta ja eläimiin liittyvä toiminta vasta vuonna 2014 EHEC-bakteeriin liittyvistä syistä. Museon aluetta kehitetään syntyneiden tarpeiden perusteella (esim. ulkoilumahdollisuudet, sisätilojen uudenlainen käyttö).
Rahoitus EVIVAsta 100 000 €
Kustannukset (arvio)
tuottajan palkka 18 000 € (50%)
viestintä 15 000 €
palvelujen ostot 50 000 €
materiaalit 5 000 €
Kylämäen aluekehitys 12 000 €
Omarahoitus 100 000 €
palkat in-kind 96 000 €
palvelumenot in-kind 1000 €
viestintä in-kind 1740 €
vuokrat in-kind 1260 €
2015
Hankkeen onnistuneimpia toimenpiteitä ja palveluita integroidaan osaksi Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstaan normaalitoimintaa. Kaupungin vapaa-aikatoimen erilaiset palvelut ja toiminnot (museon, nuorisosektorin ja liikunnan) ovat normaali osa Kuralan Kylämäen alueella toteuttavia asukkaita aktivoivaa vapaa-ajan palveluita. Vapaa-aikapalveluiden alueellisen yhteistyön malli on muuttunut osaksi normaalia vapaa-ajanpalveluiden työtä. Toimenpiteiden rahoitukselle rakennetaan ansaintalogiikka (esim. public-private, matkailutulo tms.), jolla palvelutuotanto rahoitetaan.
Rahoitus EVIVAsta 80 000 €
Kustannukset (arvio)
tuottajan palkka 18 000 € (50%)
viestintä 15 000 €
palvelujen ostot 30 000 €
materiaalit 5 000 €
Toimintojen integrointi 10 000 €
muut kustannukset 2 000 €
omarahoitus 100 000 €
palkat in-kind 96 000 €
palvelumenot in-kind 1000 €
viestintä in-kind 1740 €
vuokrat in-kind 1260 €
2016
Hankkeen tulokset ja yhteistyömalli ovat normaali osa Kuralan Kylämäen kulttuurivirkistysalueen toimintaa, jossa asukasnäkökulma ja asukkaiden osallisuus palveluiden tuotannossa ovat toiminnan keskiössä.
PALVELUTUOTANNON IDEAT
Kuralan Kylämäen Vapaa-aikaverstaalle on ideoitu erilaisissa kokoonpanoissa erilaisia toimintoja. Nämä ideat jalostetaan houkutteleviksi palveluiksi asukkaita osallistavilla menetelmillä (mm. palvelumuotoilun ja vapaa-ajan räätäleiden avulla sekä viemällä ohjelmaideoita kommentoitavaksi asukkaille vanhainkodeissa jne.). Osa palveluideoista toteutetaan 2013 ja osa myöhemmässä vaiheessa. Ideoita esitellään laajemmin liitteessä Kuralan Vapaa-aikaverstaan tuoteideat.
Kaikille kohderyhmille
Kuralan kyläjuhlat museoviikolla 17.–19.5. klo 12–17 teemalla vintage
Latotanssit 13.7.2013 (Kuralan Kylämäki 25-vuotta)
Elokuvaillat Kokeiluverstaalla (sarja kesäsesonkina)
Kätkösuunnistus rata (geokätköily)
Tiistaikerho (tai esim. Keskiviikkokerho) – vapaamuotoista vapaa-ajan viettoa eri ryhmille esim. Kokeiluverstaalla
Ulkoilureitistöt
Perinnetanssikurssit (eri kulttuurien tansseja)
Ompeluseura – joka toinen maanantai kouluvuotena (perinteisiä käsityötaitoja)
Maahanmuuttajille
Kurssitoiminta tarvekartoituksen perusteella Kokeiluverstaalla
Kuralaan perustetaan alueen lapsille iltapäiväkerho, mahdollisesti toiminnan käynnistys 8/2013.
Erilaiset käsillä tekemisen pajat Kokeiluverstaalla
Kesäleirit lapsille ja nuorille – ohjelmassa luovaa toimintaa, luontoa ja historiaa (4 kpl Bridging Baltic -rahoitus).
Kummikoulutoiminta
Lapsiperheille
Kuralaan perustetaan alueen lapsille iltapäiväkerho, mahdollisesti toiminnan käynnistys 8/2013.
Kesäleirit lapsille ja nuorille – ohjelmassa luovaa toimintaa, luontoa ja historiaa (4 kpl Bridging Baltic -rahoitus).
Perheliikuntatoiminta (perinneleikit ja perinneliikunta) tapahtumien yhteydessä
Erilaiset käsillä tekemisen pajat Kokeiluverstaalla
Kummikoulutoiminta
Senioreille
Arjen historiaa -historiapiirit, jossa kerätään alueen asukkailta historiatietoa nuoruusvuosilta.
Yhteislauluillat Kokeiluverstaan vintillä (sarja kesäsesonkina)
Erilaiset käsillä tekemisen pajat Kokeiluverstaalla
Liitteet
Hankkeen budjetti 2013
Osaprojektikohtainen tarkennettu kuvaus