EVIVA hanke-ehdotus

EVIVA-hankerahoitusta ehdotetaan käytettäväksi

x uusi palvelu ____ viestintä

Hakijan nimi / organisaatio

Linnateatteri yhdistys ry

Hakemuksen yhteyshenkilö

Henni Sairanen

puh.

0400 305 855

Projektin nimi / idea lyhyesti

Bass Society Turku on nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanke. Kaupunkikulttuuria hyödyntävän hankkeen kohderyhmänä ovat 15-19-vuotiaat nuoret. Nuoret osallistuvat työpajoihin, joiden toiminnan tuloksista tuotetaan taiteellisesti kunnianhimoinen, energinen ja uskottava hiphop-show. Työpajoissa hyödynnetään nuorten omia vahvuuksia ja tarjotaan työkaluja voimaantumiseen ja elämänhallintaan. Tavoitteena on, että työpajoihin osallistuvat nuoret kiinnittyvät nykyistä paremmin koulutukseen tai työelämään.

Yhteyshenkilön osoite

Linnankatu 31, 20100 Turku

Sähköposti

henni.sairanen@

linnateatteri.fi

Projektin toteutusalue ja kohderyhmä?

Turku: pääpainona suuralueet Runosmäki-Raunistula, Pansio-Jyrkkälä sekä Nummi-Halinen, joissa on paljon nuorisotyöttömyyttä.

Kohderyhmänä ovat turkulaiset 15–19-vuotiaat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka:

- eivät ole jatkamassa/jatkaneet peruskoulun jälkeen tutkintotavoitteista opiskelua

- ovat keskeyttäneet tutkintoon johtavat opinnot, eivätkä ole hakeneet uutta opiskelupaikkaa tai työllistyneet puolen vuoden sisällä

- ovat työttöminä, eivätkä ole hakeneet aktiivisesti töitä

- kymppiluokalle hakeutuneet/kymppiluokan keskeyttäneet

Projektin kesto

alkaa

päättyy

Vastuuhallintokunta ja tärkeimmät yhteistyökumppanit

SoTe ja Nuorisoasiainkeskus

Osatoteuttajat:

Turun yliopisto: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, psykologia

Bass Campus ry

Yhteistyökumppanit:

Turun Taideakatemia

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Nuorisopsykiatrian yksikkö

Turun työvoimatoimisto

Varsinais-Suomen poliisilaitos

Työryhmä

Linnateatteri: Kari-Pekka Toivonen (taiteellinen johtaja), Maija Palonheimo (toimitusjohtaja), Henni Sairanen (tuotantokoordinaattori), Irene Rajala (psykologi) sekä hankkeen projektipäällikkö (määrittämätön)

Bass Campus: Ville Tikkanen (toiminnan johtaja), Tommi Suoknuuti (koulutussuunnittelija)

Turun Yliopisto: Marika Siik (psykologian yo, pro gradu -tutkielma), Antti Revonsuo (professori, pro gradu -ohjaaja)

Varsinais-Suomen ELY-keskus (ESR-rahoitus): Pekka Stenfors, EU-koordinaattori

Turun kaupunki: EVIVA-hankekoordinaattorit Riitta Luoma ja Toni Ekroos, Eeva Roiha (Nuorisoasiainkeskus), Suvi Heiniola (vastaava urasuunnittelija, SoTe)

PROJEKTIN KUVAUS

Kuvaa projektia muutamalla sanalla. Mitä teette? Missä? Miten? Milloin?

Projektin avulla pyritään tavoittamaan Turun seudun 15-19-vuotiaat

syrjäytyneet/syrjäytymisvaarassa olevat nuoret sekä edistämään heidän koulutukseen ohjautumista ja työelämään kiinnittymistä. Tarkoituksena on nuorten elämänhallintaan liittyvien taitojen vahvistaminen (mm. sosiaaliset taidot, tavoitteiden asettamis- ja itsearviointitaidot) ja itsetunnon tukeminen. 2013 toteutettavaan hiphop-musikaalin liittyvien työpajojen tavoitteena on auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja niiden kautta oma tehtävänsä ja roolinsa ryhmässä, osana merkityksellistä kokonaisuutta. Sen myötä nuoren on helpompi tulevaisuudessa liittyä työ- ja opiskeluyhteisöihin.

PROJEKTIN PERUSTELU

Mihin kartoitettuun tarpeeseen projekti vastaa?

Ministeriölle keväällä 2011 luovutetun Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella -tutkimuksen mukaan lähes 60 000 nuorta oli vuonna 2008 Suomessa työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella eli syrjäytyneenä tai syrjäytymisvaarassa. Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista 15–29-vuotiaista nuorista 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto. Vajaat 40 % heistä oli viiden vuoden seurantajakson jälkeen edelleen samassa asemassa. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa (24.3.2011) ministeri Anni Sinnemäki toteaa, että "Näiden nuorten tavoittamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempaa politiikkaa ja entistä yksilöllisempää palvelua". Toimenpiteitä on pystyttävä kohdistamaan nuorten elämän kriittisiin käännekohtiin, joissa nuori joutuu tekemään päätöksiä ja valintoja oman suunnan ja mielekkään tekemisen löytämiseksi.

EVIVA-hanke on nostanut syrjäytymisvaarassa olevat nuoret yhdeksi tärkeimmistä kohderyhmistään; koulupudokkaat, ilman opiskelupaikkaa jääneet sekä nuorisotyöttömät. EVIVAn kolmella kohdealueella painopiste on näissä nuorten ryhmissä.

PROJEKTIN TAVOITTEET

Mikä on projektin päätavoite ja mitä hyvinvointivaikutuksia sillä on?

Tavoitteena on, että laadullisten ja määrällisten mittausten seurauksena koeryhmän eli työpajoihin osallistuneiden 15–19-vuotiaiden nuorten osalta työllistyminen tai opiskelun käynnistyminen on projektin jälkeisen vuoden aikana todennäköisempää kuin kontrolliryhmän 15–19-vuotiaiden työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien nuorten osalta. Oletettava tutkimustulos on myös, että kontrolliryhmään verrattuna koeryhmän nuorten kyvyt tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn ovat projektin myötä kehittyneet. Myös koherenssin tunne (oman elämän kokeminen ymmärrettävänä, hallittavana ja mielekkäänä) on koeryhmän nuorilla vahvistunut.

Työpajoihin osallistuneet nuoret ovat motivoituneita ja heillä on usko omaan osaamiseen. He ovat aktivoituneet koulutussektorille ja/tai työmarkkinoiden pariin, ja heillä on selkeä tulevaisuudensuunnitelma, jota he toteuttavat itsenäisesti.

Työpajaan osallistuvien nuorten (koeryhmän) ja kontrolliryhmän tilanne kartoitetaan samaa loppukyselyä käyttäen 6kk:n ja 12 kk:n jälkeen työpajojen päättymisestä. Arviointi suoritetaan vertaamalla tuloksia. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset näkyvät mm. median kiinnostuksessa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisystä on saatu mitattavia tuloksia, minkä seurauksena muut vastaavat hankkeet ja työskentelymenetelmät saavat jalansijaa ja rahoitusta. Myös alueellinen verkostoituminen on lisääntynyt ja eri toimijoilla on selkeä yhteinen intressi.

Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Jos Bass Society Turku -projektilla pystytään estämään edes muutaman nuoren syrjäytyminen, on vaikutus yhteiskunnalle jo useita miljoonia. Alueellisesti hanke auttaa sopeutumaan paremmin myös väestörakenteen muutokseen: kun suuret ikäluokat poistuvat työelämästä, on nuoria siirtymässä enemmän työelämän pariin. Uusien verotulojen lisäksi samalla taataan osaamispääoman säilyminen ja siirtyminen uusille sukupolville.

Kestävään kehitykseen liittyvän Human Development Indexin (HDI) näkökulmasta hanke tuottaa nuorille kestävää hyvinvointia läpi koko elinkaaren. Se edistää osallisuutta ja moniarvoisuutta sekä vahvistaa yhteiskuntaan kuuluvuuden tunnetta. Lisäksi mahdollisuudet yksilön omatoimisuudelle, oman elämän hallinnalle ja toiminnalle paikallisyhteisössä paranevat merkittävästi. Projektin myötä nuoret pääsevät käyttämään lahjojaan ja kehitysmahdollisuuksiaan, mikä liittyy ylipäätään inhimillisen kehityksen prosessiin. Hankkeen kautta nuorella on jatkossa työkalut, joiden avulla hänellä on mahdollisuus hyvään ja tasapainoisempaan elämään. Tulokset ulottuvat kaikkiin nuoren ympärillä oleviin ihmisiin sekä koko yhteiskuntaan. Voimaantumisen ja vahvuuksien tunnistamisen lisäksi hanke edistää myös elinajan odotteen kasvua, jonka on pelätty lähtevän laskuun työttömyydestä ja muista syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä johtuen.

Mitkä ovat projektin määrälliset tavoitteet (arvio osallistuja- ja kävijämääristä)?

Tavoitteena on, että työpajoihin osallistuu 50 turkulaista nuorta.

YHTEISTYö / KUMPPANUUS

Mikä on yhteistyötahojen rooli / tehtävät?

Linnateatteri yhdistys ry:

Hallinnointi ja kokonaisvetovastuu hankkeesta. Suunnittelu ja toteutus yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa. Tarkoituksena on kehittää ja monipuolistaa teatterintekemisen tapoja ja testata teatterin sosiaalisia vaikutusmahdollisuuksia. Uusien toimintatapojen kokeileminen on osa Linnateatterin strategiaa. Hanke toimii pilottina ja hyviä käytäntöjä viedään eteenpäin jatkojalostamalla ja kehittämällä konseptia, joka tullaan jatkossa toteuttamaan myös muissa kaupungeissa Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla.

Tehty esiselvitystyö 2011: projekti-idea, suunnittelu ja yhteistyötahojen kartoitus

Psykologi, Irene Rajala: Työpajoihin osallistuvien nuorten yksilöllisen coaching-ohjauksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Hankkeen kehittäminen psykologisen tuen näkökulmasta.

Positiivisen psykologian tutkimustietoon pohjautuvan coaching-menetelmän* kehittäminen ja soveltaminen erityisesti nuortenparissa tehtävässä työssä, ja menetelmän tunnetuksi tekeminen Suomessa. (*coaching = voimavarakeskeinen psykologinen valmennus)

Tehty esiselvitystyö 2011: haastattelu ja tarvekartoitus, projekti-idean arviointi nuoren elämänhallintataitojen kehittämisen ja itsetunnon tukemisen näkökulmasta, työpajoihin osallistuvien nuorten yksilöllisen coaching-ohjauksen suunnittelu sekä projektin vaikuttavuutta arvioivan pro gradu -tutkimuksen suunnittelu.

Bass Campus ry:

Työpajojen suunnittelu ja toteuttaminen, verkostojen hyödyntäminen. Helsingissä toteutetun Bass Camp -työpajaprojektin tulosten hyödyntäminen hankkeessa. Tutkimustulosten ja hankekokemusten hyödyntäminen uusien Bass Camp -työpajojen

kehittämisessä.

Tehty esiselvitystyö 2011: työpajojen suunnittelu ja projekti-idean kehittäminen

Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, psykologia:

Tieteellinen tutkimus psykologisten coaching-menetelmien soveltamisesta ja sen vaikuttavuudesta nuorten hyvinvoinnin tukemisessa/osana nuorten syrjäytymistä ehkäisevää työtä. Tutkielman tekijä psykologian yo Marika Siik, ohjaajana professori Antti Revonsuo. Lisäksi positiivisen psykologian aseman vahvistaminen muiden psykologian tutkimussuuntausten rinnalla.

Tehty esiselvitystyö 2011: Professori Antti Revonsuo ja psykologian yo Marika Siik: Projektin vaikuttavuutta arvioivan pro gradu -tutkimuksen suunnittelu.

Turun kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Nuorisoasiainkeskus:

Suuralueiden (Runosmäki-Raunistula, Pansio-Jyrkkälä, Nummi-Halinen) kehittäminen: tavoitteena nuorten alueellinen osallistaminen ja aktivoiminen. Pääpaino työprosessin ymmärtämisessä, työelämään tutustumisessa sekä elämänhallinnan ohjauksessa tärkeissä siirtymäkohdissa oleville nuorille. Resurssien ohjaaminen ja alueellisen työpajatoiminnan kehittäminen pitkällä tähtäimellä turkulaisten nuorten kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tehty esiselvitystyö 2011–2012: tarvekartoitus ja pilotti-hankkeen suunnittelu

KOHDERYHMÄN AKTIVOINTI ja VIESTINTÄ

Miten kohderyhmä saadaan liikkeelle ja osallistumaan palveluun?

Työpajoihin osallistuvat nuoret rekrytoidaan hyödyntämällä Turun kaupungin verkostoja mm. Sosiaali- ja terveysviraston, Kasvatus- ja opetustoimen sekä Nuorisoasiainkeskuksen puolelta. Muina rekrytointikeinoina ja -kanavina toimivat mm. Linnateatterin ja Bass Campuksen verkostot ja internet-sivut, Bass Society Turku -internet-kyselyt ja -bannerit, hankkeen promootiotilaisuudet, pop up -pisteet, sosiaalinen media, YLEX sekä Basso-radio.

Rekrytointivaiheen tiedotussuunnitelma:

- Hankkeesta tiedotetaan nuorille syksyllä 2012. Kanavina mm. sosiaalinen media, Turun kaupungin nuorisotoimen sivustot, Basso-radio, Linnateatterin internet-sivut

- Käytetään luovia ja innovatiivisia menetelmiä tiedottaessa hankkeesta nuorille: esim. pop-up-piste keskustassa

- Hankkeelle oma facebook-sivusto

- Lehdistötilaisuus hankkeen käynnistymisestä

PROJEKTIN TULOSTEN ja VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Miten projektille asetetut tavoitteet saavutetaan?

Tavoitteet saavutetaan sitouttamalla nuoret hankkeeseen. Motivaatio osallistumiseen tulee nuoresta sisältäpäin, ja sitä tukee ja ylläpitää hankkeen joustavuus ja personoitavuus: nuoret pääsevät itse vaikuttamaan hankkeen sisältöön: työpajatoiminnan suunnitteluun sekä itse lopputuotantoon – hip hop -musikaaliin. Yhteiskehittely toimii aktivoivana tekijänä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Toteuttajien tasolla työpajojen onnistunut suunnittelu ja toteutus mahdollistavat, että nuorten keskeyttämisprosentti on hyvin alhainen. Työpajojen vetäjinä ja kummeina toimivat valtakunnallisesti menestyneet artistit ja taiteilijat, mikä nostaa hankkeen profiilia nuorten näkökulmasta ja lisää sitoutuneisuutta.

Miten tavoitteiden toteutumista seurataan?

Työpajojen tulosten arviointia tehdään kahdesta eri näkökulmasta: itsearviointi suoritetaan tarkastelemalla projektia kokonaisuudessaan: Missä onnistuttiin? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Toteutuivatko hankkeelle eri tahoilta asetetut tavoitteet ja miksi/miksi ei? Pystyttiinkö hankkeen toteuttamista koskeviin muutostarpeisiin reagoimaan ajoissa? Oliko hanke projektinhallinnan näkökulmasta onnistunut? Tämän lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä arvioidaan laadullisten ja määrällisten tutkimus- ja hanketulosten valossa koko hankkeen ajan. Pro gradu -tutkielmasta vastaa psykologian yo Marika Siik ja hänen ohjaajansa professori Antti Revonsuo. Tarkoituksena on tehdä mm. strukturoitu alku- ja loppumittaus sekä koeryhmälle (työpajoihin osallistuville nuorille) että kontrolliryhmälle, jotta nähdään, vaikuttiko työpajoissa mukana oleminen nuorten elämänhallintataitojen vahvistumiseen: Vahvistuivatko nuoren selviytymiskeinot ja voimavarat, jotta hänellä on paremmat mahdollisuudet kiinnittyä työelämään tai koulutukseen?

Hankkeen aikana nuorilta kerätään yksilöllistä palautetta säännöllisesti sekä sähköisessä muodossa (työpajoista vastaava vetäjä) että haastatteluilla yksilötapaamisten yhteydessä (psykologi). Tarkoituksena on seurata alusta loppuun kunkin nuoren yksilöllistä prosessia: tavoitteiden asettelua, tavoitteisiin suuntautuvaa toimintaa sekä tavoitteiden toteutumisen itsearviointia. Ryhmätason palautetta kerätään haastattelemalla nuoria työpajatoiminnan yhteydessä, mistä vastaa työpajoista vastaava vetäjä. Pyrkimyksenä on tukea nuoren vahvuuksia ja ottaa huomioon nuoren heikot kohdat, toiveet ja tavoitteiden tarkentumiset, joiden pohjalta voidaan tehdä yksilöllisiä painopistemuutoksia työpajoihin. Näin voidaan vahvistaa nuorten sitoutumista ryhmään ja hankkeeseen, edistää hankkeen tavoitteen toteutumista sekä ennaltaehkäistä mahdollisia keskeytyksiä.

Miten projektin jatkuvuus mahdollistetaan EVIVAn jälkeen?

Pilottihanke Bass Society Turku synnyttää valmiin esitys/työpajaformaatin, joka Turun jälkeen voidaan toteuttaa paikallisin voimin muissa kaupungeissa Suomessa ja mahdollisesti ulkomailla. Tuotteistaminen tapahtuu vuoden 2014 aikana, jolloin hankkeesta saadut kokemukset ja tulokset arvioidaan ja konsepti rakennetaan helposti sovitettavaksi ja resursseiltaan mahdollisimman kevyeksi kokonaisuudeksi sisältöä heikentämättä. Valmiin formaatin rakentamisessa hyödynnetään tämän hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisia, jotta esitys /työpajaformaatti jalostuisi mahdollisimman toimivaksi. Pilottihankkeen päätyttyä valmis esitys/työpajaformaatti toteutetaan esimerkiksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni syrjäytynyt/syrjäytymisvaarassa oleva 15–19-vuotias nuori saisi mahdollisuuden osallistua Bass Societyyn riippumatta asuinpaikastaan. Viennin kautta myös pysyvää työpajatoimintaa pyritään synnyttämään ja vahvistamaan kussakin kohdekaupungissa, Turku mukaan lukien: Pernon Vares -elokuvaprojekti. Toiminnalla pyritään myös lisäämään eri yhteistyötahojen valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoitumista.

Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä:

Syksy 2014: pilottihanketta esittelevä poikkialainen koulutus-seminaari

Turussa:

- kohdistettu taide-, sosiaali- ja koulutusalan parissa työskenteleville ammattilaisille ja opiskelijoille yksityinen ja julkinen sektori mukaan lukien

- seminaarin päätarkoituksena on jakaa tietoa hankkeen tuloksista, antaa työkaluja muille toimijoille vastaavan toiminnan jatkamiseksi ja levittämiseksi sekä yhdistää eri verkostoja

- seminaarin toisena tarkoituksena on herättää keskustelua innovatiivisista tavoista kehittää sekä taide- että sosiaalialaa ja kannustaa muita toimijoita soveltamaan työpaja/coaching-menetelmää myös muille aloille (esim. rakennusala)

LIITTEET

Talousarvio

Muut liitteet: