Kulttuuriasiainkeskuksen hallintopäällikkö Mikael Höysti:

Työvoiman käytön kuukausiseurantaan sisältyy edelleen mahdollinen kokonaan tai osittain ulkopuolisella rahoituksella palkattu henkilökunta, mutta työvoiman käytön kuukausiseurannan ulkopuolelle jäävät

• tukityöllistetyt ja harjoittelijat
• terveydellisistä toteutettavat uudelleensijoitustyökokeilut

Liite 1Kulttuuriasiankeskuksen työvoiman toteutuma tammi-joulukuu 2011

Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö oli tammi-joulukuussa 566,8 htv. Työvoiman käyttö lisääntyi +17,8 htv verrattuna samaan aikaan viime vuonna, jos otetaan huomioon siirtymät ja talkoovapaat. Jos em. lisäksi otetaan ulkopuolisella rahoituksella palkattu työvoima huomioon, niin lisäystä oli + 13,1 henkilötyövuotta.

Kulttuuriasiainkeskuksessa oli joulukuun loppuun mennessä keskimäärin ollut 28,6 henkilötyövuoden työpanos kokonaan ulkopuolisella rahoituksella. Muutos viime vuodesta + 4,7 htv.

Palkkamenot olivat ajanjaksolla noin 4,8 % suuremmat verrattuna vuoteen 2010. Samaan aikaan palvelujen ostoja kuitenkin pystyttiin vähentämään. Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista pysyi likimain vuoden 2010 tasolla.

Kulttuuriasiainkeskuksen kanslian työvoiman muutos oli +0,6 henkilötyövuotta, joka selittyy pääosin toimistosihteerin vuosilomansijaisuudella. Kaupunginorkesterin ja museokeskuksen muutokset olivat myös vähäisiä. Orkesterin muutos oli negatiivinen (-1,2) ja museokeskuksen työvoiman käyttö puolestaan lisääntyi +1,3. Museokeskuksen lisäys muodostui avoimen vakanssin täyttämisestä ja osa-aikaeläkkeellä olevien vakanssien osa-aikaisella täytöllä.

Suurimmat työvoiman lisäykset kohdistuvat kaupunginteatteriin ja kaupunginkirjastoon. Teatterin muutos (+5,6) johtuu eri vuosien produktioiden erilaisuudella. Muutos näkyy vertailtaessa aikaisempia vuosia: 2009 (160,2), 2010 (145,6) ja 2011 (151,9). Toiminnan luonne näkyy työvoiman käytössä.

Kirjaston osalta henkilöstömäärän lisäykseen (+6,5) vaikuttaa se, että ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kaikki lähikirjastot olivat auki, eikä tilapäisen henkilökunnan tarvetta sairauslomissa ja muissa poissaoloissa voitu paikata toisista kirjastoista. Tämän lisäksi kirjastossa on useita hankkeita, joihin palkatulla henkilöstöllä on osittainen ulkoinen rahoitus. Toiminnan kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hankerahoitusta käytetään.

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.