Turun museokeskus / Kulttuuriperintö / intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen 2.1.2012:

Kulttuurilautakunnan (20.4.2005 § 109) tekemän päätöksen mukaisesti Turun maakuntamuseon asevastaaviksi nimettiin museotoimenjohtaja Juhani Kostetin (6780/L00065/05) ja intendentti Maarit Talamo-Kemiläisen (6780/L00064/05).

Sittemmin tilanne on muuttunut siten, että museotoimenjohtaja Juhani Kostet on siirtynyt Museoviraston pääjohtajaksi ja Turun maakuntamuseo on liitetty osaksi Turun museokeskusta. Turun museokeskus aloitti toimintansa 1.1.200, jolloin maakuntamuseo ja Wäinö Aaltosen museo sekä osa Kulttuurikeskuksen toiminnoista yhdistettiin museokeskukseksi.

Turun museokeskuksen – Varsinais-Suomen maakuntamuseon tehtävänä on varsinaissuomalaisen kulttuuriperinnön tallentaminen, säilyttäminen, dokumentointi, tutkiminen ja esittäminen. Toimintansa vuoksi museokeskus kerää ja tallentaa myös ampuma-aseita. Museon asekokoelma onkin yksi merkittävimpiä julkisia asekokoelmia maassamme, tämä koskee niin terä- kuin ampuma-aseita. Ampuma-aseissa on piilukkoisia aseita aina 1600-luvulta alkaen, ylipäätään vanhat pii- ja nallilukkoaseet muodostavat suuren osan ampuma-aseiden kokonaismäärästä, lisäksi on muutamia varhaisia takalatausaseita 1800-luvun kolmannelta neljännekseltä. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen ryhmä ovat ensimmäisen maailmansodanaikaiset sotilasaseet. Näistä kuitenkin hyvin suuri osa on lukottomia, joten ne ovat aselain tarkoittamassa mielessä "aseen osia". Pii- ja nallilukkopistooleiden lisäksi on revolvereita (enimmäkseen mustaruutikaudelta) sekä pieni määrä moderneja itselataavia pistooleja, malliltaan kaikki ajalta ennen toista maailmansotaa. Sarjatuliaseita kokoelmaan kuuluu vain kaksi: ensimmäisen maailmansodan aikainen konepistooli ja suomalainen rynnäkkökivääri vuodelta 1960. Asekokoelma karttuu varsin harvakseltaan, viimeinen suurempi lahjoitus on vuodelta 1977, sen jälkeen kokoelma on karttunut yksittäisillä hankinnoilla. Kaikki aseet on säilytetty toimintakuntoisina, vain yksi itselataava pistooli on kokoelmiin ottamisen yhteydessä deaktivoitu.

Ampuma-aselakia (9.1.1998) on muutettu ja täydennetty 2001 ja siihen liittyvä ampuma-aseasetus on annettu 7.2.2002, edelleen lakia on muutettu 11.2.2011 ja siihen liittyvä asetus on annettu 26.5.2011. Edellä mainittujen lakien ja asetuksen mukaan, yhteisöt ja säätiöt voidaan hyväksyä asekeräilijäksi, jolloin ne saavat oikeuden pitää tiedostoa hallussapitämistään ampuma-aseista vaihtoehtona hallussapitoluvan hankkimiselle.

Asekeräilijä on velvollinen hankkimaan aseille hankkimisluvan ennen niiden hankkimista. Hankkimislupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, jota on toimintansa tarkoituksen perusteella pidettävä sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen osia. Tällaista julkista tehtävää hoitavat mm. museolain (729/1992) mukaiset museot.

Sisäasianministeriö on 20.7.2005 antanut Turun maakuntamuseolle asekeräilijähyväksynnän sekä asekeräilijän tiedostopito-oikeuden.

Lain mukaan museolla tulee olla vähintään yksi ampuma-aseiden ja aseen osien hallussapidosta vastaava henkilö eli asevastaava. Asevastaavan hyväksyntä oikeuttaa museota hankkimaan, hallussapitämään ja luovuttamaan luvassa tarkoitettuja esineitä. Asevastaavan vastuulla on esineiden hankkimiseen, hallussapitoon ja luovuttamiseen liittyvien velvollisuuksien hoitaminen sekä lupahakemus- ja ilmoitusasioiden hoitaminen ja esineiden säilyttämistä ja kuljettamista koskevien velvollisuuksien noudattaminen. Lain ja asetuksen laiminlyömisestä johtuvat mahdolliset seuraamukset kohdistuisivat käytännössä asevastaavaan. Museossa asevastaavan tulee olla työ- tai virkasuhteessa. Asetuksen mukaan asevastaavaksi voidaan hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota terveydentilansa, käyttäytymisensä ja perehtyneisyytensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseen osia. Jos asevastaava huolehtii yhteisön 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitetuista ampuma-aseista, asevastaavaksi voidaan hyväksyä vain 20 vuotta täyttänyt henkilö

Asevastaavan hyväksyntää haettaessa tulee esittää selvitys tai pöytäkirjaote toimivaltaisen elimen päätöksestä, josta ilmenee asevastaavaksi valitseminen.

Juhani Kostet on omaan ilmoitukseensa liittyen saanut päätöksen asevastaavuutensa peruuttamisesta (14.11.2011 8420/P00216/11). Intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen toimii museokeskuksen kulttuuriperintöyksikön päällikkönä ja päätökset kokoelmiin liittyvistä asehankinnoista on toimintaohjeen mukaan delegoitu intendentille. Talamo-Kemiläinen jatkaa edelleen asevastaavana. Turun museokeskuksen kokoelmien laajuudesta ja museon toiminnan sisällöstä johtuen nykyisen asevastaavan lisäksi museolle tulee nimetä toinen asevastaava. Tämä myös siksi, että ampuma-aselain mukaan vain asevastaava voi hankkia tai luovuttaa aseita ja aseenosia eikä hän voi valtuuttaa ketään toista toimimaan tässä suhteessa puolestaan.

Esitän, että Turun museokeskuksen palvelutoiminnan ja kokoelmatyön turvaamiseksi museolla pitää olla kaksi asevastaavaa. Toiseksi asevastaavaksi esitän kulttuuriperintöyksikön tutkija Kari Hintsalaa, joka tehtävänkuvaan kuuluu museon asekokoelmien hoitaminen ja niihin liittyvä palvelutoiminta. Tutkija Hintsala on perehtynyt ampuma-aseisiin ja niiden osiin.

Vs. museotoimenjohtaja Olli Immonen:

Puollan esitystä.

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää nimetä Turun museokeskuksen toiseksi asevastaaviksi kulttuuriperintöyksikön tutkijan Kari Hintsalan ja että intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen jatkaa edelleen Turun museokeskuksen asevastaavana.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.