Maahanmuuttajakoordinaattori Regina Ruohonen 12.5.2011:

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.2.2007 § 38 kotouttamisohjelman kehittämistoimenpiteet vuosille 2007 – 2011 ja kaupunginhallitus linjasi 14.1.2008 § 28 kotouttamisohjelman keskeisimmiksi kehittämiskokonaisuuksiksi seuraavat:

 

1. Suomen kielen opetuksen ja muun opetuksen kehittäminen

2. Väliinputoajanuorten kotoutumisen tukeminen

3. Alkuvaiheen kotouttamiseen panostaminen

4. Pienten lasten kotoutumisen tukeminen

5. Yhteistyö maahanmuuttajayhdistysten kanssa

6. Maahanmuuttajien asumiskeskittymiin vaikuttaminen

 

Kotouttamisohjelman tarkistamisessa keskityttiin palvelujen ja kotoutumisen nivelvaiheisiin eri ikäryhmien osalta (lapset, nuoret, työikäiset, kotiäidit ja iäkkäät) sekä alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteiden kehittämiseen ja maahanmuuttajien asumiskeskittymiin vaikuttamiseen.

 

Kehittämiskokonaisuuksista suomen kielen opetuksen kehittämistä on toteutettu lasten osalta neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä (kielisuunnitelma, kielitaidon arviointi) sekä perusopetuksessa. Hankkeiden avulla on järjestetty suomen kielen opetusta nuorille ja aikuisille. Sosiaali- ja terveystoimen Palo-hankkeen Testorissa (oppimisvalmiuksien ja kielitaidon kartoitus- ja ohjauskeskus) on kehitetty kielitaidon arviointia. Sosiaali- ja terveystoimen Drop in-hankkeessa toteutettiin suomen kielen opetusta maahanmuuttajien asumiskeskittymissä. Kasvatus- ja opetustoimen Opita -hankkeessa annettiin suomen kielen opetusta nuorille.

 

Turun ammatti-instituutin VaSkooli -hanke (2008 – 2010) on kehittänyt väliinputoajanuoriin liittyviä tukitoimia oppilaitosyhteistyönä (Nivelvaihetiimi) parantamalla tiedonsiirtoa oppilaitosten välillä, toteuttamalla yhteishakua sekä kehittämällä nuorten ohjausta. Perusopetuksessa on vakinaistettu POJO -ryhmä eli peruskoulun johdanto-opinnot kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien kehittämiseksi 14 – 15 -vuotiaille nuorille.

 

Alkuvaiheen kotouttamiseen on panostettu kehittämällä sosiaali- ja terveystoimen ja TE -toimiston yhteistyötä asiakasohjauksessa sekä Palo-hakkeen Ohjurin (sosiaalitoimistojen ja TE -toimiston yhteistyö), Testorin (oppimisvalmiuksien ja kielitaidon kartoitus) ja Infopisteen (omakielinen ohjaus ostopalveluna Sondip ry:ltä) avulla. Suomenkielinen työväenopisto on aloittanut maahanmuuttajille osoitetun vapaan sivistystyön palvelun, LUUPIN, joka tuottaa suomen kielen opetusta ja muuta kotouttavaa toimintaa yhteistyössä ulkomaalaistoimiston Koto-toiminnan kanssa.

 

Pienten lasten kotoutumisen tukemista on toteutettu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehittämällä yhteistyötä vanhempien kanssa sekä hankkimalla palveluja ostopalveluna järjestöiltä. Järjestöyhteistyötä ovat kehittäneet kasvatus- ja opetustoimi sekä nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimi.

 

Asumiskeskittymiin liittyviä kehittämistoimenpiteitä on kehitetty pääasiallisesti projektien avulla. Sosiaali- ja terveystoimen Drop in -hankkeessa pyrittiin ehkäisemään maahanmuuttajaperheiden syrjäytymistä aktivoimalla nuoria ja perheitä vapaa-ajan toimintoihin sekä opettamalla suomen kieltä. Tutkimustietoa on hankittu Lähiöhankkeella (”Monikulttuurisen asumisen kehittäminen Varissuon suurkeskittymässä, 2009 – 2011, Timo Halme ja Jarkko Rasinkangas) ja osallistumalla Clip -verkostoon (Euroopan kaupunkien ja tutkimusinstituutioiden verkoston projekti). Lisäksi on luotu maahanmuuttajien asumiskeskittymiin liittyvä tilastollinen seurantajärjestelmä.

Liitteessä 1 on kooste vuosille 2007 – 2011 laaditun kotouttamisohjelman tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja niiden toteutumisesta.

 

Uusi laki kotoutumisen edistämisestä tulee voimaan 1.9.2011. Laki laajentaa kohderyhmää, asettaa uusia velvoitteita kunnille, tarkentaa kotouttamisohjelman sisältöön liittyviä asioita ja edellyttää kotouttamisohjelman tarkistamista neljän vuoden välein.