Turun museokeskus/vs. museotoimenjohtaja Olli Immonen:

Kulttuurilautakunnan kokouksessa 16.3.2011, § 44 ehdotettiin lautakunnalle, että Turun museokeskus jatkaa taloutensa tasapainottamiseksi kiinteistöjensä osalta tilojen käytön tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Ensimmäisessä vaiheessa Kulttuuripajan toiminta ehdotettiin siirrettäväksi syksystä 2011 alkaen Turun linnaan ja muihin museoyksiköihin ja irtisanotaan maaliskuun aikana pajan tilat osoitteessa Hämeenkatu 15.

Kulttuurilautakunta päätti Rantasen ehdotuksesta Perhon kannattamana yksimielisesti palauttaa asian tuotavaksi seuraavaan lautakunnan kokoukseen siten, että kartoitetaan onko mahdollista luopua Hämeenkatu 15 tiloista sekä tehtäväksi selvitys omien vaihtoehtoisten tilojen käytöstä ja yhteistyöstä nuorisotoimen kanssa.

Taustaa

Turun kaupungin Kulttuurikeskus aloitti toimintansa vuonna 1985 Vanhalla Suurtorilla. Kulttuurikeskuksen toiminta-ajatukseen kuului erityinen painotus lapsiin ja nuoriin. Kulttuurikeskuksen toimintaan kuului osana Lasten kulttuurikeskus, jonka tehtävänä oli toteuttaa taide- ja kulttuurikasvatusta ja siten taata kulttuuriharrastamisen mahdollisuus turkulaisille lapsille.  Lasten kulttuurikeskus järjesti kuukausiteemojen mukaista toimintaa.

Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1970 aloitettu lasten piirustuskerhotoiminta siirrettiin osaksi Kulttuurikeskuksen Lasten kulttuurikeskusta 1990-luvun taiteessa. Vuonna 1990 Lasten kulttuurikeskus muutti uusiin tiloihin Hämeenkatu 15:een. Lasten kulttuurikeskuksen toiminta muotoutui 1990-luvulla käsittämään ilmaisen avointen ovien toiminnan, maksulliset kurssit ja taidetyöpajat sekä kouluille ja päiväkodeille suunnatun ryhmäohjelman. Lasten kulttuurikeskus teki yhteistyötä alusta alkaen Turun maakuntamuseon kanssa, mm. järjestämällä kursseja Kuralan Kylämäessä sekä osallistumalla tapahtumatoimintaan Kuralan Kylämäessä ja Turun linnassa.

Vuonna 2001 Hämeenkatu 15:n tulipalossa vaurioituneet tilat remontoitiin ja niihin saatiin remontin yhteydessä savipaja, pimiö ja keittiö. Lasten kulttuuripaja muutti samassa yhteydessä nimekseen Kulttuuripaja – Kulturverkstaden, koska haluttiin korostaa myös nuorille ja lapsiperheille suunnattua tarjontaa. Toiminta jatkui entisen tavan mukaisesti erilaisten teemojen ympärille rakennettujen ryhmä-, kurssi- ja avointen ovien toiminnassa. Yhteistyö erilaisten näyttelyproduktioiden kanssa voimistui 2000-luvun alussa mm. Wäinö Aaltosen museon kanssa. Kulttuuripajan toiminnassa korostettiin luovan ilmaisun tukemista ja rohkeaa itsensä toteuttamista taiteen ja kädentaitojen keinoin.  Vuonna 2008 Ullakkogallerian toiminta siirrettiin osaksi Kulttuuripajan toimintaa. Kulttuurikeskuksen Kulttuuripajan kävijämäärät vaihtelivat 2000-luvulla 10.000–14.000 kävijän välillä.

Wäinö Aaltosen museon, Turun maakuntamuseon ja osan Turun kulttuurikeskusta yhdistyttyä 1.1.2009 alkaen Turun museokeskukseksi vanhojen yksikköjen toiminnat organisoitiin uudelleen vastaamaan uuden museokeskuksen ydinprosesseja (Kultlk 11.6.2008 § 157). Tässä yhteydessä Kulttuuripaja ja Ullakkogalleria toimintoineen ja toimintabudjetteineen sekä Kulttuuripajan 3 lasten taideohjaajan vakanssia siirrettiin osaksi Turun museokeskuksen pedagogiikka ja tapahtumat -toimintayksikköä (nykyisin tulosyksikkö).

Turun museokeskuksen Pedagogiikka ja tapahtumat -tulosyksikön tehtävänä on tuottaa museopedagogista toimintaa Turun museokeskuksen toimipaikkoihin ja toiminta-alueelle. Pedagogisessa toiminnassa panostetaan avoimeen, saavutettavaan ja elävään vuorovaikutukseen yleisön ja lähiyhteisöiden kanssa.  Museopedagogiikan tehtävänä on avata Turun museokeskuksen museoita myös organisaationa ja instituutiona. Tulosyksikön palvelutuotteet noudattavat Turun kaupungin ja kulttuuritoimialan strategiasta johdettuja tavoitteita:

• Kulttuurisen ymmärryksen, visuaalisen lukutaidon ja identiteetin vahvistaminen (lapset ja nuoret)
• Monipuoliset taide- ja kulttuuriperintöelämykset sekä tutkimukseen perustuvan tiedon tarjoaminen (aikuiset)
• Taide- ja kulttuuriperintöelämysten monipuolinen saavutettavuus. Yritysten ja yhteisöjen perehdyttäminen tiedon ja taiteen maailmaan sekä museopalvelujen käyttäminen (yhteisöt ja yritykset)
• Taiteen ja kulttuuriperinnön monipuolinen saavutettavuus ja kulttuurinen vuorovaikutus (maahanmuuttajat)
• Ruotsinkielisten palvelujen tarjoaminen ja turvaaminen
• Kokoelmien ja palvelujen käytössä avustaminen, tiedon tarjoaminen ja innostavien löytöjen mahdollistaminen (erityispalveluja tarvitsevat)

Kulttuuripajan tilat ja kulttuuripajan toiminnot muissa museoyksiköissä

Kulttuuripajan tilat Hämeenkatu 15:ssä ovat monipuoliset ja suhteellisen tilavat, mutta irrallaan museoista. Luopuminen Hämeenkatu 15 tiloista ei tarkoita että siellä järjestetystä pedagogisesta toiminnasta olisi tarvetta luopua.

Turun museokeskuksen museotoimipaikoissa (Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo sekä Qwenselin talo ja Apteekkimuseo) on kaikissa valmiudet työpajatoimintaan. Keramiikan polttouuneja museokeskuksella on muun muassa Luostarinmäellä ja Kuralan Kylämäessä. Eri museoyksiköissä kuten Qwenselin talo ja Apteekkimuseo työpajatoiminnan luonne määräytyy kuitenkin museon ominaislaadun ja toimintaedellytysten mukaisesti. Työpajatoiminnan tiloja kehitetään mm. Kuralan Kylämäen kokeiluverstaan työpajatiloja nykyaikaistamalla ja peruskunnostuksella sekä Turun linnan ns. Lasten linna-osuuden rakentamisella vuonna 2011 käynnistyneen EAKR-hankkeen rahoituksella.

Keskustassa Museokeskuksen toimipaikoista sijaitsevat Qwenselin talo ja Apteekkimuseo sekä Wäinö Aaltosen museo. Turun nuorisoasiankeskuksen projektitoiminnan tulosalueen kanssa on kartoitettu yhteistyömahdollisuuksia, joita lähdetään kehittämään. Seikkailupuistossa ja Vimmassa on vastaavaa työpajatarjontaa mitä kulttuuripajan ohjelmassa on ollut. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman (Aurakatu 16) käyttö erillisissä Turun museokeskuksen kursseissa ja työpajaprojekteissa on mahdollista. Vimmassa on välineistö vastaaviin pedagogisiin työpajoihin kuin Hämeenkatu 15 tiloissa, kursseille, jotka halutaan pitää keskustan alueella. Vimmassa on mahdollista pitää myös taidetyöpajoja Wäinö Aaltosen museon näyttelyihin liittyen.

Kokonaisuutena luopuminen Hämeenkadun tiloista ei tarkoita sitä, että lapsille ja nuorille tai muille pedagogisen toiminnan käyttäjille suunnatut palvelut kärsisivät. Kulttuuripajan toiminnan siirtyminen entistä enemmän museoyksikköihin muuttaa toiminnan suuntaa siten, että toiminta soveltuu paremmin jokaiseen museokeskuksen museoon.

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää, että Turun museokeskus jatkaa kiinteistöjensä osalta tilojen käytön tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Lautakunta päättää edelleen, että ensimmäisessä vaiheessa Kulttuuripajan toiminta siirretään syksystä 2011 alkaen Turun linnaan ja muihin museoyksiköihin ja irtisanotaan huhtikuun aikana pajan tilat osoitteessa Hämeenkatu 15. Tilat ovat käytössä 31.10.2011 saakka ja niistä luovutaan 1.11.2011 alkaen.

PäätösKulttuurilautakunta päätti, että Turun museokeskus jatkaa kiinteistöjensä osalta tilojen käytön tarkoituksenmukaisuuden arviointia.

Lautakunta päätti edelleen,

• että ensimmäisessä vaiheessa Kulttuuripajan toiminta siirretään syksystä 2011 alkaen Turun linnaan ja muihin museoyksiköihin, Kuralan kylämäkeen, Luostarinmäen Käsityöläismuseoon, Wäinö Aaltosen museoon, Qwensellin taloon ja Apteekkimuseoon sekä kursseja tullaan järjestämään myös Nuorisoasiankeskuksen nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa ja Seikkailupuistossa,
• että Kulttuuripajan tilat osoitteessa Hämeenkatu 15 irtisanotaan huhtikuun aikana. Tilat ovat käytössä 31.10.2011 saakka ja niistä luovutaan 1.11.2011 alkaen,
• että vuoden 2012 budjettikäsittelyn yhteydessä tuodaan yksityiskohtainen selvitys siitä, missä Kulttuuripajan kurssit järjestetään ja miten toiminnot em. yksiköihin sijoittuvat.

Päätös asiassa tehtiin Rantasen Perhon kannattamana tehdystä muutosehdotuksesta äänin

10-2.

Asian käsittelyn aikana Andersson teki Mäen kannattamana seuraavan päätösehdotuksen:

"Kulttuurilautakunta päättää, että Turun museokeskus jatkaa kiinteistöjensä osalta tilojen käytön tarkoituksenmukaista arviointia."

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tuleen Rantasen Perhon kannattaman tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Kosonen, Kossila, Raimo, Pätäri, Sarelius Soukkanen, Vörlund-Wallenius ja von Schöneman.

Anderssonin tekemän ehdotuksen puolesta äänesti lisäksi Mäki.

Engdahl oli poistunut kokouksesta.