Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kulttuurilautakunta4516.03.20115

2800-2011 (041)

Turun museokeskuksen vuoden 2010 talouden tasapainotusehdotus

Tiivistelmä: -

Kultlk § 45

Turun museokeskus / vs. museotoimenjohtaja Olli Immonen 7.3.2011

Turun museokeskuksen talous vuonna 2010 oli säästötoimista huolimatta miinusmerkkinen. Museokeskuksen tulot olivat 2 205 675,69 ja menot 8 861 435,28, näin ollen 6 655 759,59 netto merkitsi, 1,7 % ylitystä, joka on yhteensä 114 085,59.

Koko museokeskuksen kävijämäärä mukaan lukien museot, Suurtorin galleriat, kulttuuripaja, taidelainaamo ja ulosvuokratut tilat oli hyvä 248 054 kävijää. Museoiden maksulliset kävijämäärät ja niiden kautta saatavat pääsylippu- ja muut tulot eivät kuitenkaan toteutuneet ennakoidusti. 1.1.–31.12.2010 museoissa oli yhteensä 199 231 kävijää. Kävijämäärä on 6 609 kävijää pienempi kuin vuonna 2009 samana ajankohtana. Linnakiinteistön varastotilan irtisanominen ja siitä aiheutuneet varastojen muuttoon liittyvät kustannukset sekä eräät muut ennalta arvaamattomat kustannukset ja tulonmenetykset vaikuttivat osaltaan alijäämään.

Keskeinen talouteen vaikuttava tekijä museokeskuksen osalta on kuitenkin kiinteidenkustannusten korkea taso. Kokonaisbudjetista 8 680 854 € palkat ovat 3 818 439 euroa (44%) ja vuokrat 2 513 591 euroa (29%). Turun linnan vuokra on 281 318 € ja Suurtorin rakennusten vuokrat 519 744€. Turun linnan vuokrakustannus on ylläpitokustannuksineen poikkeuksellisen suuri museokeskuksen budjetista hoidettavaksi. Turun kaupunki maksaa linnasta valtiolle vuosivuokraa 185 000 euroa, museokeskuksen vuokra ylläpitokustannuksineen Tilaliikelaitokselle on 357.000 €. Tätä nostaa vielä Turun linnan turvallisuuteen liittyvät korjaustyöt, yhteensä noin 550 000 € ajoittuen viidelle vuodelle. Linnasta saatavia tuottoja laskee ravintolatoimintaa hoitaneen Fazer Amican irtisanoutuminen sekä pitkään jatkunut kävijämäärien lasku. Suurtorin rakennuksista museokeskus maksaa vuokran lisäksi muita kuluja kuten siivous- ja sähkökulut, vuositasolla kulut ovat 580 000 euroa. Suurtorin rakennuksista, joiden käyttäjinä toimivat kulttuuriasiainkeskus ja vapaat kulttuurialan toimijat kuten taiteilijat ja yhdistykset, ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista periä käypiä vuokria, vaan toimijat maksavat kaupungin käytännön mukaan 50 % alennettua vuokraa tai käyttävät tiloja ilmaiseksi. Edellä mainitut kiinteät kustannukset ovat museon budjetista 80 %.

Korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi asiakaspalvelun ja varsinkin näyttelyihin suunnattu rahoitus on jouduttu supistamaan joka tarkoittaa omista kokoelmista koottuja näyttelyitä ja supistuksia markkinoinnissa, tapahtumatoiminnassa yms. Tämä taas heijastuu kävijämäärän vähenemisenä ja siten tulonmuodostuksessa.

Museokeskus ehdottaa talouden rakenteellisen tasapainotuksen ja 2010 muodostuneen vajeen korjaamista vuoden 2011 ja 2012 aikana seuraavilla toimenpiteillä.

Museokeskuksen talouden tasapainottamiseksi tulee kuitenkin tehdä myös pitkäntähtäimen linjauksia, joista merkittävin on rakenteellinen muutos liittyen kiinteistökustannuksiin.

Mikäli kaikki em. toimenpiteet toteutuvat voidaan vuoden 2010 ylitys kattaa vuoden 2011ja 2012 aikana.

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää hyväksyä museokeskuksen suunnitelman talouden tasapainottamiseksi ja päättää edelleen esittää kaupunginvaltuustolle tasapainotusehdotuksen sekä että osa vuoden 2010 ylityksestä katettaisiin kulttuuriasiankeskuksen vuoden 2010 käyttämättä jääneellä investointimäärärahalla, joka on 85 000 €.

PäätösKulttuurilautakunta päätti Perhon esityksestä yksimielisesti, että selvitetään kulttuuripajan toiminnan siirtämismahdollisuudet Hämeenkatu 15 tiloista muihin museokekuksen tai kulttuuritoimen hallinnassa oleviin tiloihin. Vuositasolla säästö on noin 50.000 €.

Lisäksi lautakunta päätti esittää kaupunginvaltuustolle tasapainoehdotuksen sekä

- että osa vuoden 2010 ylityksestä katettaisiin kulttuuriasiankeskuksen vuoden 2010 käyttämättä jääneellä investointimäärärahalla, joka on 85.000 €.

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto