Kulttuuriasiainkeskuksen hallintopäällikkö Mikael Höysti:

1. Kulttuurilautakunnan strateginen palvelusopimus (SPS)

Kulttuurilautakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu perustuu sopimusohjausmalliin, joka on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen. Mallin mukaisesti kulttuurilautakunta ja kaupunginhallitus solmivat Strategisen palvelusopimuksen (SPS). SPS kytkeytyy kaupungin ohjelmarakennemallissa nk. Turku-sopimukseen. Turku-sopimuksen perustana on valtuustoryhmien välinen sopimus ja niistä johdetut toimeenpano-ohjelmat.

Kulttuuriasiainkeskuksen toiminta linkittyy lähinnä valtuustossa hyväksyttyihin Asukkaiden hyvinvointi (lasten- ja nuorten ohjelma, työikäisten ohjelma ja senioriohjelma) sekä Resurssien tasapainoinen ohjaus ja käyttö –ohjelmiin (henkilöstö, talous ja omistajapolitiikka).

SPS:sta johdetaan kulttuurilautakunnan tulosalueiden kanssa tehtävät vuosittaiset Strategiset palvelutuotantosopimukset (SPTS) sekä Operatiiviset palvelutuotantosopimukset. Liitteessä 1 on talousarvion laadinnan ohjeistuksen liitteen 1A:n mukaan täytetty sopimusohjausjärjestelmää toteuttavien toimielimien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka on johdettu kaupungin toimintaohjelmista.

Liite 1Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Liite 2Kulttuurilautakunnan strateginen palvelusopimus (SPS)

SPS vastaa pääosin vuoden 2010 sopimusta. Mittareita on hieman muutettu ja lukuja on korjattu vastaamaan vahvistettuja toteutumia (2008 - 2009) sekä esitettyjä tavoitetasoja (2011 - 2014). SPS:n ATH-kyselystä (Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin kysely) saatavat mittariluvut eivät vielä ole käytössä, koska ATH kyselyn tulokset saadaan THL:ta vasta lokakuussa, jolloin mittariluvut voidaan täydentää.

2. Ohjeluvun jako 2011

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 31.5.2010 vahvistaa kulttuurilautakunnan vuoden 2011 talousarvion sekä vuosien 2012 – 14 ohjeluvut seuraavasti:

Vuoden 2010 talousarvio muutoksin on kuitenkin -30.181.567 euroa. Vuoden 2011 ohjelukuun on faktisesti tullut +3,1 %n korotus, yhteensä 928.433 euroa. Ohjeluvun korotus muodostuu mm. seuraavista osista (1.000 euroa):

Korvamerkityt lisäykset ovat tulosalueiden pohjissa. Palkat sivukuluineen on jaettu tulosalueille palkkasumman mukaan, samoin kulttuuripääkaupunkilisä. Palkankorotusmäärärahoista puuttuu teatterin freelance –taiteilijoiden osuus, n. 60.000 euroa.

Kaupunginhallituksen hallintojaoston 22.6.2010 § 150 päätöksen mukainen esitys 17.000 euron lisäyksestä talousarvion pohjalukuun (henkilökohtainen vakanssi) ei ole huomioitu talousarvion laadinnassa, muutoin kun että on otettu huomioon henkilöstömenojen budjetoinnissa.  

3. Kulttuurilautakunnan talouskehitys 2007 – 2010

Kulttuuriasiainkeskuksen talouden kehitys on ollut seuraavanlainen: vuodesta 2007 vuoteen 2010 pakottavien menojen laskennallinen lisäys on ollut n. 4,6 milj. euroa (ei sisällä yleistä kustannusten nousua) ja samaan aikaan talousarvion on kasvanut n. 2,8 milj. eurolla. Erotus on n. -1,8 milj. euroa.

Pelkästään sisäisten vuokrien korotus, IT -toiminta ja kulttuurilautakunnalle siirretyt kaupunginhallituksen avustukset ja muut toiminnot ovat tänä aikana yhteissummaltaan yli 2,5 milj. euroa. Sisäisistä ja korvamerkityistä eristä muodostuu liki koko nettomääräinen lisäys vuosina 2007 – 2010. Yleisen kustannustason nousu ja mm. palkankorotukset ovat merkinneet sitä, että toimintaan tarkoitettuja määrärahoja on jouduttu vähentämään samassa suhteessa. Toiminnan vähetessä tulonmuodostus on kärsinyt. Kulttuurilautakunnan osuus koko kaupungin nettomenoista on kymmenessä vuodessa pudonnut n. neljästä prosentista 3,19 prosenttiin.  

Suurimpia säästökohteita on ollut henkilöstömenot. Tämä on tarkoittanut aukioloaikojen kaventamista ja palvelujen karsimista. Työvoiman vähennys käy selvästi ilmi alla olevasta taulukosta.

Omalla rahoituksella palkattu henkilöstö on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2007. Työvoimaa on karsittu yli 30 henkilötyövuoden edestä. Rahallisesti kyseessä on yli 1 milj. euron säästö.

Kulttuuriasiainkeskus on viime vuosina kehittänyt ja tehostanut sekä hallintoa että toimintaa. Yhteistä myyntiä ja markkinointiviestintää tehostetaan yhdistämällä toimintoja sekä markkinointiviestinnän kilpailuttamisella.

4. Talousarvion haasteet vuosille 2011 – 2012

Vuoden 2011 talousarvion osalta asia voidaan havainnollistaa seuraavan taulukon avulla, johon on koottu osa ensi vuoden pakottavista menoista:

1,8 milj. euron erotus pitää kattaa (ulkoisilla) maksu- ja myyntituloilla. Toimintaan jää vuosi vuodelta yhä vähemmän rahaa ja nettoyksiöiden mahdollisuudet aikaansaada budjetoitua parempi nettotulos hupenevat (Kaupunginvaltuuston päätös 29.3.2010 § 63).  

Mikäli vuoden 2012 ohjeluku toteutuu päätetyn taloussuunnitelman mukaan, joudutaan toiminnasta leikkaamaan n. 1 milj. euroa lisää. Tätä kulttuurilautakunnan toiminta ei kestä ja on pakko esittää toimintojen lakkauttamista.

Tilaliikelaitokselle maksettavat sisäiset vuokrat ovat vuodelle 2011 6.6 milj. euroa, mikä vastaa n. 21 % kulttuurilautakunnan nettomenoista. Varsinkin museokeskuksen osalta tilanne on kestämätön: sisäisten vuokrien osuus nettomenoista on liki 40 %.

Kulttuurihistoriallisten kohteiden sekä taidelaitosten hallintaan ei ole vaihtoehtoa (toimintoja ei voida siirtää). Olisi tarkoituksenmukaista tarkistaa sisäisen vuokran määritysperusteita, jotta kiinteistöjen ylläpito ei rasittaisi kohtuuttomasti taidelaitosten toimintaa.

5. Valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuriministeriö on korottanut taidelaitosten yksikköhintoja vuosina 2008 – 2010. Alla olevasta taulukosta näkyy kaupungin ylläpitämien taidelaitosten valtionosuuksien kehitys vuodesta 2007. Korotukset on rahoitettu veikkausvoittovaroin ja ovat tarkoitetut ao. taidelaitoksille (Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta).

Kaupungin taidelaitoksiin saama valtionosuus on noussut 3,1 milj. eurolla, samaan aikaan kulttuurilautakunnan toimintaa on jouduttu leikkaamaan 1,8 milj. euron edestä. Valtionosuuksien kohdentaminen taidelaitoksille olisi ensiarvoisen tärkeään toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

6. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011

Kulttuurilautakunta on sitoutunut vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamiseen monella eri tavalla. Perustoiminnan ylläpitäminen on koko vuoden perustana. Sen lisäksi kulttuuriasiainkeskus on vastuutahona 11 eri hankkeessa, joiden yhteisarvo on liki 6 milj. euroa. Omarahoitusosuus on 200.000 euroa/vuosi (2009 – 2011), yhteensä 600.000 euroa. Sen lisäksi hankkeissa on huomattava in kind –osuus ja säätiön rahoitus. Huomattava osa kustannuksista on tarkoitus kattaa ulkoisilla tuloilla.

Käyttöomaisuuden investoinnista on käytetty n. 100.000 euroa 2011-hankkeeseen.

7. Kulttuurilaitosten avustusten siirtäminen kulttuurilautakunnalle

Kulttuurilautakunta on vuosien 2009 ja 2010 talousarvioesityksessä esittänyt kaupunginhallituksen määrärahoissa olevien vakiintuneiden, säännöllistä vuosittaista avustusta saavat kulttuuri-instituutiot kuuluisivat kulttuurilautakunnan sopimusohjauksen piiriin ja siten kulttuurilautakunnan alaisuuteen.

Vuoden 2011 talousarvioon esitetään edelleen loppujen kaupunginhallituksen määrärahoissa olevien vakiintuneiden, säännöllistä vuosittaista avustusta saavien kulttuuri-instituutioiden siirtämistä kulttuurilautakunnan alaisuuteen ja sopimusohjauksen piiriin.

Tällaisia instituutioita ovat: Aboa Vetus & Ars Nova  -museo, Sibeliusmuseo, Forum Marinum, Turun taidemuseo ja Åbo Svenska Teater. Mikäli jokin käytännöllinen tai periaatteellinen syy estää siirtämästä näiden laitosten avustamista kulttuurilautakunnalle, tulisi joka tapauksessa näiden laitosten sopimusohjaus delegoida kulttuurilautakunnalle, jotta vapaan kentän avustuksen saajat olisivat tältä näkökannalta samanarvoisessa asemassa kaupungin organisaatioon nähden.

8. Talousarvion valmistelu

Kulttuurilautakunnan käymän lähetekeskustelun sekä sen yhteydessä saadun ohjeistuksen perusteella kulttuurilautakunnan talousarvio on valmisteltu yli kaupunginvaltuuston vahvistaman ohjeluvun, 31.110.000 euroa. Kulttuurilautakunnan päätöksen pohjaksi oleva vuoden 2011 talousarvioesityksellä sekä vuosien 2012 – 2014 taloussuunnitelmaehdotuksilla pyrkimyksenä on ylläpitää kuluvan vuoden toimintatasoa ja -laatua. Ilman ohjeluvun ylitystä tähän ei ole mahdollisuutta. Ohessa tulosaluekohtainen selonteko toimintamahdollisuuksista ja perustelut ohjeluvun ylityksille. Avustukset on pidetty viime vuoden tasolla.

9.1. Kaupunginteatteri

Nykyisen kaltaisen ja laajuisen ohjelmiston pyörittäminen vaatii lisäpanostusta varsinkin henkilöstöpuolelle. Toimintaa pyöritetään tällä haavaa minimihenkilöstömäärällä kaikilla teatterin osa-alueilla. Tämä johtaa hyvin haavoittuvaiseen organisaatioon. On myös huomioitava, että kaupunginteatterin palkkataso on matala ja varsinkin teknisen henkilökunnan palkat ovat selvästi teatterikentän alhaisimmat. Vaikka palkat ovat pienet, niin budjettiylitykset tulevat juuri niistä.

Ohjeluku ei riitä kiinteisiin kustannuksiin, joten niitä menoeriä paikataan myynti- ja maksutuotoilla. Mikäli säästöjä halutaan vähentämällä ensi-iltojen sekä esitysten määrää on myös tulotavoitteita alennettava. Tilojen ulosvuokrauksen lisääminen ei ole mahdollista, koska teatteritalo on näytäntökaudella omassa käytössä ja kesäisin korjausten alainen.

9.2. Kaupunginorkesteri

Toimintakustannukset painottuvat yli 70 % henkilöstömenoihin. Ilman tilapäistä henkilöstöä, kuten kapellimestarit ja solistit, ei toimintaa kyetä toteuttamaan. Jos toimintaa ei ole, ei myöskään toimintatuloja kerry. Ilman toimintatuloja ei kyetä maksamaan kaikkia kiinteitä kustannuksia. Konsertteja peruuttamalla nettovaikutus jääkin niin pieneksi, ettei säästöjä kerry tarpeeksi. Ongelman laajuutta kuvaa, että vuoden 2011 ohjeluvun ja rahoitustarpeiden välissä olevaa, maltillisellakin ohjelmistopolitiikalla noin 200.000 euron vajausta ei pystyttäisi kattamaan, vaikka koko sinfoniasarja jätettäisiin pois. Toisaalta sinfoniasarjan lakkauttaminen toisi resurssien huomattavaa vajaakäyttöä vakituisen henkilökunnan osalta.

Sisäisten vuokrien osuus on yli 15 % kaupunginorkesterin nettomenoista. Vuokratuloina palautuu vain noin viidesosa. Muut tulot kuten lipunmyyntiprovisio, vaatesäilytysmaksut tai henkilöstöpalvelut, edellyttävät kaikki toteutuakseen tilapäisen henkilöstön käyttöä eli tuovat lisää kustannuksia ja järjestelyvastuuta. Jos Turun konserttitalon vuokra - ja käyttökustannukset lasketaan käyttöperusteisesti, orkesterin toimintamäärärahoista tuetaan vuositasolla ulkopuolisia konsertin järjestäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita noin 300.000 eurolla.

9.3. Kaupunginkirjasto

Lähikirjastoja ei voida pitää kokopäiväisesti auki nykyisellä henkilöstöllä. Lähes kaikkien lähikirjastojen aukioloajat ovat riittämättömät ja epäsäännölliset ja käyttäjille hankalat muistaa. Lisäksi kahdeksan pientä kirjastoa on kesällä kiinni 2,5 kuukautta. Vaikka Turun pääkirjasto on Suomen vilkkain kirjasto 1,2 miljoonalla käynnillään, koko Turun kaupunginkirjastossa on selvästi keskimääräistä vähemmän käyntejä asukasta kohti. Tämä johtuu suurelta osin lähikirjastojen lyhyistä ja epäsäännöllisistä aukioloista.

Vaihtoehto

-          Jotta kesäsulkemiset voitaisiin rajoittaa viiteen viikkoon (juhannuksesta heinäkuun loppuun), pitäisi kirjastoon voida palkata sijaishenkilökuntaa runsaat kaksi henkilötyövuotta, mistä aiheutuisi sivukuluineen noin 80.000 euron kustannukset. Koko kesän jatkuva aukiolo edellyttäisi kaksinkertaisen panoksen.

Sisäisten vuokrien osuus on lähes 23% ohjeluvusta, vaikka kirjasto on luopunut osasta tiloja ja yhdistänyt toimintojaan muiden toimijoiden kanssa. Lähikirjastojen tilat ovat osittain vajaakäytössä, koska kirjastolla ei ole mahdollisuutta palkata henkilökuntaa pitämään niitä kokopäiväisesti auki. Kirjaston nettomenot vuonna 2009 olivat 54,20 €/asukas, mikä on kolmanneksi vähiten kahdeksan suuren kirjaston vertailussa huoneistomenojen kalleudesta huolimatta.

9.4. Museokeskus

Museokeskuksen budjettirakenteen kehittymistä voidaan luotettavasti seurata vasta vuoden 2009 alusta jolloin museokeskus perustettiin. Joitakin vertailuja näyttelyiden ja pedagogian osalta voidaan kuitenkin tehdä Wäinö Aaltosen museon ja Maakuntamuseon aiempiin budjetteihin. Budjetti on kehittynyt siten, että siihen on kohdistunut leikkauksia useana vuonna. Vuokrankorotuksia ja indeksikorotuksia on jouduttu kattamaan toimintatuottojen ohella supistamalla mm. näyttelybudjettia. Budjetissa ei ole enää leikkausvaraa. Tilanne on päinvastoin kääntynyt negatiiviseksi. Keskeistä menopuolella on (palkkakustannuksien ohella) kiinteistövuokrien nousu.

-          Toimintaan jäävä osuus talousarviosta on kutistunut liian pieneksi. Esimerkiksi näkyvyyteen ja myös tulonhankintaan keskeisesti vaikuttava näyttelybudjetti on noin 45 000 euroa kaikille museoille ja sama koskee pedagogiseen toimintaan varattuja määrärahoja. Tästä aiheutunut pudotus näyttelybudjeteissa on ollut suuri. Koska museokeskus on aloittanut toimintansa vuonna 2009, niin tilannetta voidaan verrata WAMin ja Maakuntamuseon näyttelybudjetteihin. Ne olivat vuonna 2008 415 130€ ja 2007 365 733€.

-          Pedagogiikan osalta pudotus on myös ollut suuri. Museokeskuksen kohteiden (WAM, Kulttuuripaja, Maakuntamuseo) vuotuinen pedabudjetti ilman kiinteitä kuluja 2008 oli  noin 155 000 euroa. Nykyinen pedagogisen toiminnan budjetti on 27 000 €.

10. Johtopäätökset

Liitteenä oleva kulttuurilautakunnan talousarvioehdotus on laadittu niin, että sen nettomääräinen loppusumma on 31.987.292 euroa. Ohjeluku (31.110.000 euroa) ylittyy 887.292 eurolla. Ohjeluvun ylitys muodostuu teatterin 387.215 euron, orkesterin 199.672 euron sekä museokeskuksen 300.405 euron budjetoiduista lisämenoista.

Kaupunginkirjastolle esitetään 80.000 euron lisäystä talousarvioon kesäsulkemisten rajaamiseksi viiteen viikkoon.

Liite 3Strategiset palvelutuotantosopimukset sekä operatiiviset palvelutuotantosopimukset

Kulttuurilautakunnan talousarvioon esitetään myös lisättäväksi kaupunginhallituksen hallintojaoston 22.6.2010 § 150 päätöksen mukainen esitys 17.000 euron lisäyksestä talousarvion pohjalukuun henkilökohtaiseen vakanssiin.

Liitteissä 4 ja 5 vuoden 2011 talousarvion ohjeluvun ylitykseen esitetään valtionosuuskorotusten kohdentamista ao. taidelaitoksille. Vastaavaa vos-korotusta ei ole otettu huomioon taloussuunnitelmaluvuissa (2012 – 2014) ja ne tulisi esittää siirrettäväksi kokonaisuudessaan kulttuurilautakunnan talousarvioon taloussuunnitelmakauden aikana.

Liite 4Talousarvion käyttötalousosan syöttöpohjat (KULTLK)

Liite 5Tuloslaskelma sekä jako tulosalueille

Käyttöomaisuuden investointeihin esitetään vuoden 2011 talousarvioon 827.000 euroa, josta uudisrakennusten taidehankintoihin 91.000 euroa %-periaatteen mukaisesti (1 % uudisrakennushankkeiden arvosta).

Liite 6Käyttöomaisuuden hankinnat  

Rakennusinvestointien kohdalla uudistetaan kulttuurilautakunnan tilaliikelaitokselle tehty ehdotus 21.4.2010 § 79 kuitenkin nostamalla kaupunginteatterin peruskorjauksen lähiajan ykkösprioriteetiksi ja esittämällä siihen 300.000 euroa suunnittelumäärärahaa. 

Kulttuuriasiainkeskuksen peruskorjaustarpeista on Tilaliikelaitoksen vahvistetussa investointisuunnitelmassa mainittu Kaupunginteatterin päänäyttämön ja Sopukan näyttämötekniikan uudistaminen, Juseliuksen talon peruskorjaus sekä Konserttitalon peruskorjaus. Näistä on kaupunginteatterin peruskorjaus tehty vain osittain.

Lähiajan ykköspriorisointeja ovat teatterin peruskorjauksen ja laajennuksen lisäksi, museokeskuksen tilat sekä konserttitalon peruskorjaus. Vanhan suurtorin elävöittämiseksi alueen rakennukset on myös korjattava pikapuolin. Juseliuksen talo ei ole enää kulttuuritoimen hallinnassa, eikä näin kuulu kulttuuriasiainkeskuksen hankkeisiin.

Liite 7Rakennusinvestointiesitys

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle

-          liitteiden 4 ja 5 mukaisen vuoden 2011 talousarvion, jossa esitetään ohjeluvun ylitystä 887.292 eurolla. Ohjeluvun ylitys muodostuu teatterin 387.215 euron, orkesterin 199.672 euron sekä museokeskuksen 300.405 euron budjetoiduista lisämenoista.

-          liitteen 2 mukaisen, talousarvioesitykseen perustuvan, Strategisen palvelusopimuksen (SPS) ja toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet –liitteen (liite 1) hyväksymistä

-          liitteen 6 mukaisen käyttöomaisuuden hankintaehdotukset vahvistettavaksi 

-          liitteen 7 mukaisen rakennusinvestointiehdotukset vuosille 2011 – 2014 vahvistettavaksi

-          sisäisen vuokrajärjestelmän vuokraperusteiden selvittämistä ja tarkistamista kulttuurihistoriallisten sekä taidelaitosten osalta

-          Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2008 – 2010 valtionosuuskorotusten kohdentamista niille tarkoitetuille taidelaitoksille taloussuunnitelmakaudella 2012 – 2013 niin, että molempina vuosina lisätään 900.000 euroa ko. taidelaitoksille

-          60.000 euron määrärahan lisäystä kaupunginteatterin henkilöstömenojen kattamiseen tilapäisen työvoiman osalta (käytetään freelance –taitelijoita osana normaalitoimintaa)

-          kaupunginhallituksen määrärahoissa olevien vakiintuneiden, säännöllistä vuosittaista avustusta saavien kulttuuri-instituutioiden (Aboa Vetus & Ars Nova  -museo, Sibeliusmuseo, Forum Marinum, Turun taidemuseo ja Åbo Svenska Teater) siirtämistä kulttuurilautakunnan alaisuuteen ja sopimusohjauksen piiriin tai ainakin ko.laitosten sopimusohjauksen delegoinnin kulttuurilautakunnalle

Kulttuurilautakunta päättää edelleen merkitä talousarvioehdotuksen mukaisen tulosaluekohtaiset strategiset palvelutuotantosopimukset (SPTS) ja operatiiviset palvelutuotantosopimukset tiedoksi (liite 3).

PäätösKulttuurilautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle

-          liitteiden 4 ja 5 mukaisen vuoden 2011 talousarvion, jossa esitetään ohjeluvun ylitystä 887.292 eurolla. Ohjeluvun ylitys muodostuu teatterin 387.215 euron, orkesterin 199.672 euron sekä museokeskuksen 300.405 euron budjetoiduista lisämenoista.

-          liitteen 2 mukaisen, talousarvioesitykseen perustuvan, Strategisen palvelusopimuksen (SPS) ja toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet –liitteen (liite 1) hyväksymistä

-          liitteen 6 mukaisen käyttöomaisuuden hankintaehdotukset vahvistettavaksi 

-          liitteen 7 mukaisen rakennusinvestointiehdotukset vuosille 2011 – 2014 vahvistettavaksi

-          sisäisen vuokrajärjestelmän vuokraperusteiden selvittämistä ja tarkistamista kulttuurihistoriallisten sekä taidelaitosten osalta.

-          Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2008 – 2010 valtionosuuskorotusten kohdentamista niille tarkoitetuille taidelaitoksille taloussuunnitelmakaudella 2012 – 2013 niin, että molempina vuosina lisätään 900.000 euroa ko. taidelaitoksille

-          60.000 euron määrärahan lisäystä kaupunginteatterin henkilöstömenojen kattamiseen tilapäisen työvoiman osalta (käytetään freelance –taitelijoita osana normaalitoimintaa)

-          kaupunginhallituksen määrärahoissa olevien vakiintuneiden, säännöllistä vuosittaista avustusta saavien kulttuuri-instituutioiden (Aboa Vetus & Ars Nova  -museo, Sibeliusmuseo, Forum Marinum, Turun taidemuseo ja Åbo Svenska Teater) toiminta-avustusten siirtämistä kulttuurilautakunnan alaisuuteen ja sopimusohjauksen piiriin tai ainakin ko.laitosten sopimusohjauksen delegoinnin kulttuurilautakunnalle

Kulttuurilautakunta päättää edelleen merkitä talousarvioehdotuksen mukaisen tulosaluekohtaiset strategiset palvelutuotantosopimukset (SPTS) ja operatiiviset palvelutuotantosopimukset tiedoksi (liite 3).

Asian käsittelyn aikana Perho ehdotti Sareliuksen kannattamana

että kaupunginhallituksen säännöllistä, vuosittaista toiminta-avustusta saavan Forum Marinumin avustusta ei esitetä siirrettäväksi kulttuurilautakunnan alaisuuteen.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Rantanen, Engdahl, Kossila, Mäki. Raimo, Pätäri, Soukkanen, Vörlund-Wallenius ja Lappalainen.

Perhon Sareliuksen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänesti lisäksi Viikari.

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 9-3. Kosonen oli poissa kokouksesta.