Liite 1 §63
Kulttuurilautakunta 16.12.2009:
Kulttuuriasiainkeskuksen hallintopäällikkö Mikael Höysti:
Kulttuuriasiainkeskuksen kanslian on yhteistyössä talouden vastuualueen kanssa valmistellut mahdollisuutta siirtyä kuntalain 65 § mukaiseen talousarvioseurantaan museokeskuksen, kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin osalta niin, että taloudellinen (budjetoitua parempi) tulos voidaan siirtää seuraavalle vuodelle.
Asiassa on esitetty kolme erilaista vaihtoehtoa toteuttaa taloudellisen tuloksen siirtäminen seuraavalle vuodelle. Vaihtoehdot syntyvät siitä, millä tasolla tuloksen siirtäminen seuraavalle vuodelle toteutetaan ja pidetään tarkoituksenmukaisena. Vaihtoehtoja on tarkemmin analysoitu esittelytekstissä ja kuvattu oheisessa liitteessä.
Liite Kulttuurilautakunnan talousarvio ja tuloksen siirto suunnitelmakaudelle
Kulttuuritoimen ja talouden vastuualueen yhteisten neuvottelujen perusteella on päädytty kokeiluluonteisesti ehdottaa siirtymistä Oulun mallia (vaihtoehto 1) mukailevaan ehdotukseen kulttuurilautakunnan talouden jatkuvuuden järjestämisestä.
Kulttuurijohtaja Minna Sartes:
Ehdotus
Kulttuurilautakunta yhtyy talouden vastuualueen kantaan ja esittää, että kaupunginhallituksen tulisi esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2010 talousarvion toteuttamisessa varauduttaisiin kokeilemaan kulttuurilautakunnan taloudessa ns. tulokseen perustuvaa esityksen mukaista budjetointimallia (vaihtoehto 1) muutaman vuoden ajan. Mikäli kokeilu osoittautuu ongelmalliseksi, siitä voidaan luopua. Oulun kaupungin kulttuuritoimessa on käytössä tämän tapainen budjetointimalli.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 22.2.2010:
Kulttuuritoimen kanslia ja keskushallinnon talouden vastuualue ovat yhdessä valmistelleet Museokeskuksen, Kaupunginorkesterin ja Kaupunginteatterin taloussuunnittelua, talousseurantaa ja talouden tasapainottamista koskevan mallin. Mallin tavoitteena on antaa em. taidelaitoksille mahdollisuudet ja kannustimet toiminnan ja talouden pitkäjänteisempään suunnitteluun. Esitetyllä mallilla talousarviossa asettua tavoitetta parempi tulos siirrettäisiin käytettäväksi kolmevuotisen suunnittelujakson seuraavan vuoden toiminnan rahoitukseen. Toisaalta malli sitouttaisi taidelaitoksen kattamaan talousarvion negatiivisen poikkeamisen suunnittelujakson aikana. Valitut taidelaitokset ovat nyt kulttuurilautakunnan alaisia nettoyksiköitä, joiden toimintaa rahoitetaan verorahoituksen lisäksi ulkoisilla myyntituloilla.
Ehdotettu toimintamalli sopii kokeiluun valituille laitoksille, joissa erilaisten produktioiden ja tapahtumien tuotantokustannuksiin käytetään rahaa etupainotteisesti myyntituloihin nähden. Esitykset ja tapahtumat eivät myöskään aina ole yhden talousarviovuoden aikana tapahtuvia, jolloin myyntitulot toteutuvat talousarviovuoden jälkeen. Kulttuuritoimen produktioihin liittyy myös taloudellisia riskejä, joihin varautumiseen tai joiden kattamiseen pidemmän aikavälin suunnittelujakso antaa mahdollisuudet.
Taloussuunnittelumallin toteuttaminen edellyttää talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sitovuustason uudelleen määrittelyä. Museokeskus, kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri ovat nyt kulttuurilautakunnan tulosaluetasoisia nettoyksiköitä. Kaupunginvaltuuston hyväksymien talousarvion noudattamista koskevien määräysten mukaan nettoyksikköä sitoo toimielimen suhteen nettomenojen tai – tulojen määrä ja toimielimen tulee sisäisen nettoyksikön osalta kattaa nettomenojen ylitys säästöillä muista määrärahoistaan sekä nettotulojen alitus muiden tulojensa ylityksillä. Tätä määräystä ei voi noudattaa ehdotetussa mallissa. Po. taidelaitosten toimintamenojen ja – tulojen erotus tulisi määritellä kaupunginvaltuustoon nähden sitovaksi. Taidelaitoksien toiminnallisten tavoitteiden suunnittelu ja seuranta voidaan kuitenkin talousarviovuoden aikana kiinnittää kulttuurilautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen palvelusopimuksen avulla kaupunginhallitukseen nähden sitoviksi. Kaupunginhallitus voisi talousarviovuoden aikana tehdä muutoksia toiminnallisiin tavoitteisiin kulttuuritoimen ydinprosessien välillä. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu kuitenkin ehdotettuun taloussuunnittelumalliin liittyvät, tilinpäätöksen jälkeen tehtävät määrärahanmuutokset.
Talouden vastuualueen lausunnon mukaisesti malli vaatii kulttuurilautakunnalta tarkkaa aiheuttamisperiaatteen mukaista menojen ja tulojen kohdistamista talousarvion laatimisessa ja kirjanpidossa.
Kolmevuotinen taloussuunnittelumalli sitouttaa taidelaitokset pitkäjänteiseen taloudenpitoon. Sillä on onnistuessaan tervehdyttävä vaikutus kulttuuritoimen ja koko kaupungin talouteen. Malli kannattaa kokeiluna toteuttaa. Kokeiluajaksi voidaan sopia viisi (5) vuotta, jona aikana mallin tuloksellisuus mitataan. Kokeilu voitaisiin aloittaa vuoden 2010 alusta siten, että ehdotettuun malliin liittyvät talousarvion muutokset tehdään kuluvan vuoden talousarvioon ja ne perustuvat tilinpäätöksen 2009 toteutuneisiin talousarvion nettopoikkeamiin.
Museokeskus on vuosina 2006–2009 onnistunut saavuttamaan talousarviota paremman nettotuloksen. Kaupunginorkesterin nettomenot olivat vuonna 2009 budjetoitua suuremmat, mutta orkesteri on kuitenkin edellisinä vuosina saavuttanut sille asetetut taloudelliset tavoitteet. Taidelaitoksista kaupunginteatterin taloudelliset tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Pidemmän aikavälin suunnittelu sopii erityisesti kaupunginteatterin toimintaan, jossa toteutetaan suuria ja pitkäkestoisia produktioita. Kaupunginteatteri tulee liittää kokeiluun, mutta ilman rasitteita liittyen tilikauden 2009 negatiivisen nettopoikkeaman kattamisesta. Teatterin on kokeiluun lähtiessään sitouduttava taloutensa saamiseen talousarvion mukaiseen tasapainoon.
Ehdotettua kolmevuotista taloussuunnittelumallia on esitelty virastopäälliköille 4.2.2010 johdon työpajassa. Kokeiluun voidaan liittää kannustavan palkkauksen elementtejä sitä koskevien erillisten säännösten ja päätösten mukaisesti.
Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen 10.3.2010:
Kulttuurilautakunnan esittämä uusi budjetointimalli voidaan ottaa käyttöön kulttuurilaitosten osalta jo vuoden 2009 tilinpäätöksen osalta. Katson kuitenkin, että esitettyä budjetointitapaa ei voida ottaa yleisemmin käyttöön kaupunginorganisaatiossa ja kulttuurilaitosten osaltakin järjestely on kokeiluluontoinen. Mallia puoltaa kulttuurilaitosten toiminnan poikkeuksellinen luonne. Esitän, että mallia kokeillaan ensi vaiheessa neljä vuotta esitetyn viiden vuoden sijasta.
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän ehdotusten hyväksymistä siten muutettuna, että kokeilun kesto on neljä (4) vuotta.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää,
että museokeskuksen, kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin taloussuunnitteluun ja talouden tasapainottamiseen hyväksytään periaatepäätöksenä kolmen vuoden taloussuunnittelumalli,
että kokeilun kesto on neljä (4) vuotta ja se aloitetaan vuoden 2010 talousarvion toteuttamisessa siten, että ensimmäinen lisätalousarvio tehdään 2009 tilinpäätöksen jälkeen kuitenkin niin, ettei mahdollista negatiivista tulosta huomioida lisätalousarviossa,
että malliin liittyvät talousarviomuutokset perustuvat talousarviovuotta edeltävän tilinpäätöksen mukaisiin talousarvion nettopoikkeamiin,
että talousarvion positiivinen nettopoikkeama siirretään määrärahankorotuksena kulttuurilaitokselle tilinpäätöstä seuraavana vuonna,
että talousarvion negatiivinen nettopoikkeama katetaan seuraavan talousarviovuoden toimintakatteen muutoksella tai viimeistään taloussuunnittelukauden aikana kulttuurilautakunnan esityksen mukaisesti,
että kulttuurilautakunta tekee kaupunginvaltuustolle erilliset esitykset tilinpäätöksen jälkeen talousarvion positiivisen nettopoikkeaman siirtämisestä kulttuurilaitokselle tai negatiivisen nettopoikkeaman kattamisesta taloussuunnittelujaksolla,
että museokeskuksen, kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin vuoden 2010 toimintatulojen ja – menojen erotus on kaupunginvaltuustoon nähden sitova ja
että taidelaitosten kolmen vuoden taloussuunnittelu ja – seuranta liitetään osaksi sopimusohjausta ja siihen liittyvää kaupunginhallituksen ja kulttuurilautakunnan välistä strategista palvelusopimusta.