Esityslistat/pöytäkirjat

Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen solmivat kulttuurilautakunta ja kaupunginhallitus. Sopimuksen allekirjoittavat lautakunnan puolesta puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kulttuurijohtaja.

2. Sopimuksen tarkoitus

Kulttuurin strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla Turun kaupungin kulttuuritoimialaa yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon kulttuuritoimen toiminta-ajatuksen, vision ja toimintaa ohjaavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ja ohjelmat. Tältä pohjalta Kulttuuritoimi on koonnut oman toiminta-ohjelmansa, josta osa nousee seurattavaksi kaupunkitasolla ja osa jää lautakuntatason seurantaan.

3. Sopimuksen lähtökohdat

Toiminta-ajatus: Kulttuuritoimi vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta

tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla kulttuurituotantoa

sekä aktivoimalla ihmisiä kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin harrastamiseen.

Visio 2016: Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa ja maailmalla.

Vuonna 2016 Turku on luova ja monisärmäinen menneen ja tulevan näyttämö. Kulttuuripalvelut ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupungin kansallisen ja kansainvälisen vetovoiman lähde.

Kulttuuritoimen toimintaa

ohjaavat periaatteet: Saavutettavuus

Ennakkoluulottomuus

Sivistyksen vaaliminen

Vuorovaikutteisuus

Ilon tuottaminen

Kulttuuritoimialan toimintaympäristön muutokset:

Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät 2010-2013

Miten muutostekijä heijastuu Turun kaupungin kulttuuritoimialaan?

Miten kulttuuritoimialaa pitäisi Turussa uudistaa?

1. Taloudelliset ja poliittiset muutostekijät:

Taantuma/lama

Asiakkaiden tuloerot kasvavat

Kaupungin rahoitusosuus vähenee

Toiminnallisten päällekkäisyyksien poistaminen

Paine tilojen käyttöasteen nostamiseen

Tulorahoituksen varmistaminen ja lisääminen

Uusien tuotantomalli-ratkaisujen/-rakenteiden sekä ylikunnallisia yksiköitä (esim. orkesterit, teatterit, kirjastot, museokeskus) kehittäminen

Hallintokuntien ja tukitoimintojen yhdistäminen sekä uusi työnjako

Tietyistä vanhoista toimintatavoista luopuminen ja resurssien uudelleen kohdentuminen

2. Virtuaalisten palveluiden kehittyminen:
Palveluiden siirtyminen verkkoon ja sosiaalinen web 2.0

-Uudet järjestelmät ja uudet ohjelmat

Vuorovaikutuksellisten verkkopalveluiden kehittämistarve

Sukupolvierot sähköisten palveluiden hyödyntämisessä

Toimintakonseptien osittainen uudistaminen: (henkilöstön osaamisen kehittäminen, opastus-palvelut, uudenlaiset tilat ja niiden uudenlainen käyttö, uudet laitteet ja lisää päätteitä jne.)

Uudet palvelut ja tuotteet

3. Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011
Uusi näkyvyys, katseiden alla oleminen

Kaupungin kehittäminen

Onnistumispaine – suuret odotukset

Uudistumispaineet

Uusien toimintamuotojen vakiinnuttaminen vuoden 2011 jälkeen

Toimintakonseptien ennakoiva uudistaminen ja samanaikaisesti tietyistä vanhoista toimintatavoista ja toiminnoista luopuminen

4. Muutokset asiakaskunnassa:
Ikääntyminen, monikulttuuristuminen osa-kulttuurit ja intressiryhmät, yhteisöllisyyden muutokset

Yhteisvastuu, perhe, yhteisöllisyys, vapaa-ajan merkityksellisyys, elämyshakuisuus

5. Henkilöstöön liittyvät muutokset:
Suhde työntekoon muutoksessa

Uuden osaamisen tarve

Paine kohdennettujen palveluiden luomiseen ja niiden brändäys sekä tuotteistus

Palvelujen sisältövaatimusten kasvu (sisältö kohtaa kokijan; innovatiivisuuden vaatimukset)

Palvelujen tavoitettavuus (fyysinen ja henkinen) ja interaktiivisuus (yhdessä tekeminen)

”Ei-asiakkaat”

Paine kehittää ja uudistaa osaamista: oikean osaamisen tunnistaminen ja löytäminen muutoksessa

Pieni/suuri, halpa/kallis, itse tuotettu/ostettu –tuote

Itse tekeminen, kokeilu, työpajat

Yhteiset foorumit (asiakastrendien ymmärtäminen, yhdessä sidosryhmien kanssa)

Avoin tila

Liikkuvat palvelut

Tilojen toimivuus

7/24

Osaamisen johtamisen ja hallinnan kehittäminen

Kehittymismahdollisuuksien tukeminen

Moninaisuuden johtaminen

Ryhmien välisen sopimuksen keskeiset haasteet kaupunkitasolla kulttuurilautakunnalle

-Kulttuuri läpäisyperiaatteella huomioon kaikessa kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

-Kulttuurin infrastruktuurin parantaminen

-Ennaltaehkäisevä työ linjaava ajatus palvelutuotannon kehittämisessä

-Kulttuuri olennainen hyvinvoinnin lisääjä ja syrjäytymisen ehkäisijä

-Kulttuuri keskeinen osa kaupunkilaisten hyvää elämää sen rikastuttajana

-Paikallisen kaupunkikulttuurin elävyyden lisääminen

-Kehittyvä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa

-Kulttuuri työllistäjänä ja varallisuuden tuojana

-Kulttuuri kaupungin vetovoiman olennaisena lähteenä

Asukkaiden hyvinvointiohjelman haasteet kulttuurilautakunnalle (ltk käsitellyt 26.8.2009)

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lukumäärä on kasvussa. Tämä on johtanut kalliiden erityispalvelujen kasvuun ja kustannusten nousuun. Kulttuuritoimi ehkäisee tätä kehitystä omalla lapsiin ja nuoriin suuntautuvalla toiminnallaan laajassa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. lapsille tuotetaan palveluja laajasti kaupungin omissa ja vapaan kentän kulttuurilaitoksissa. Tavoitteena on saada kasvatettua lasten osallistumista ja sosiaalisia verkostoja. Kulttuuripolku tarjoaa peruspaketin kulttuuria jokaiselle turkulaiselle koululaiselle ja Taidekoulu mahdollisuuden harrastaa kulttuuria omassa koulussa koulupäivän jälkeen. Tavoitteena kulttuuripolussa on kattaa koko ikäpolvi kustakin luokka-asteesta ja taidekoulun osalta kasvattaa osallistujamäärää ja toisaalta laajentaa mukana olevien koulujen määrää. Kirjastopalvelut ovat ilmainen ja monipuolinen kulttuuripalvelu. Tavoitteena on lasten kirjastokorttien lukumäärän kasvattaminen ja lapsille ja nuorille tarjotun kirjastoaineiston pitäminen vähintään samalla tasolla.

SPS = Strategisessa palvelusopimuksessa seurattava, numero viittaa SPS:n numerointiin

Lasten ja nuorten ohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta:

-Lasten ja nuorten palvelujen määrä (SPS, 4)

-Lasten ja nuorten palveluiden käyttäjien lukumäärä (SPS, 5)

-Kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä (yläkoulu ja alakoulu) (SPS, 10.)

-Taidekasvatustoimintaan osallistuvien lukumäärä

-Lasten kirjastokorttien lukumäärä / lasten määrä

-Lapsille ja nuorille tarjottavien kirjastoaineistojen määrä

Työikäisten hyvinvointiohjelma

Työikäiset ovat kulttuurin suurin asiakasryhmä. Kulttuuritarjonnalla pyritään lisäämään viihtyvyyttä kaupungissa sekä sen vetovoimaa. Kulttuuripalvelut ovat myös olennaisessa osassa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjinä. Erityisen tärkeä tehtävä on aktivoida ei-aktiivisia kulttuurin käyttäjiä ja harrastajia osallistumaan.

Työikäisten hyvinvointiohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta

-Aktiivisten kulttuuritilaisuuksissa kävijöiden osuus väestöstä (SPS, 1)

-Aktiivisten kulttuuria itse harrastavien osuus väestöstä (SPS, 2)

-Terveysaiheisen aineiston esilläolo kaikissa toimipisteissä

-Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hankkeen toteuttaminen

Senioriohjelma

Kulttuuripalveluista kirjastopalvelut kattavat toimipisteineen lähes koko kaupungin alueen. Sen palveluverkkoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelunohjauksen järjestämisessä niin, että ohjausta olisi saatavilla lähipalveluna. Kirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää myös sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina erilaisten vapaamuotoisten ryhmien kokoontumiseen, joilla ehkäistään vanhusväestön kokemaa yksinäisyyttä. Tämän lisäksi tulee panostaa myös muiden kuin kirjastopalvelujen saavuttavuuteen kirjastoverkkoa apuna käyttäen, sekä hakeutuviin palveluihin.

Kulttuuriasiainkeskuksessa on syksyn 2009 alusta vastuutettu senioripalveluiden kehittäminen ja työtä on alettu tehdä selvitys- ja kartoitustyöllä sekä kokoamalla yhteen toimialan olemassa olevaosaajat ja palvelut.

Senioriohjelman tavoitteiden mittarit kulttuuriasiainkeskuksen osalta

-Seniorikansalaisille suunnattujen kulttuuripalvelujen käytön lisäämiseksi ensisijaisesti selvitetään kulttuuripalvelujen lisääminen liikuntakorttiin

-Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana (SPS, 11)

Vetovoima-ohjelman haasteet lautakunnalle

Tähän voidaan ottaa kantaa, kun vetovoima-ohjelma valmistuu.

4. Lautakunnan ohjelmakortti (-kortisto) ja prioriteetit

Lautakunnan tavoitteet on jaettu viiteen eri näkökulmaan, joista kaksi kaupunkitasoista (yhteiskunnalliset vaikutukset ja välittömät vaikutukset) ja 3 lautakuntatasoista (asiakasnäkökulma, resurssien ja prosessien näkökulma ja henkilöstön näkökulma). Myös lautakuntatasoisista näkökulmista on nostettu joitakin edellä mainituista ohjelmissa painotettuja asioita kaupunkitasolla seurattavaksi.

Ohjelmakortin jokaiselle tavoitteelle on kunkin näkökulman kortissa määritelty mittari, mittarille tietolähde ja tavoitetila sekä konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.

Liite 1 Kulttuurilautakunnan ohjelmakortiston viisi näkökulmaa

Ohjelmakortin alla kulttuuritoimen toiminta jakaantuu neljään tuottajapuolen palvelukokonaisuuteen ja kulttuuriasiainkeskuksen kansliaan, joka toimii tilaajapuolena.

Tuotanto

Tuottajapuolen palvelukokonaisuudet ovat:

-Tiedon ja kulttuurin jäsentäminen ja välittäminen

-Taide- ja kulttuuriperinnön tallentaminen, ylläpito ja välittäminen

-Esittävän taiteen tuottaminen ja mahdollistaminen

-Musiikki- ja säveltaiteen tuottaminen ja mahdollistaminen

Palvelukokonaisuudet jakaantuvat omaan tuotantoon ja avustuksilla tuettuun tuotantoon.

Tuottajapuolen asiakasnäkökulmat:

-Lapset ja nuoret

-Aikuiset

-Yhteisöt, yritykset, ryhmät, palvelulaitokset (myös maakunnassa) viranomaiset, tutkijat, taiteilijat

-Maahanmuuttajat

-Ruotsinkieliset

-Erikoispalveluja tarvitsevat esim. ikääntyvät

Palveluntuottajista ja asiakasnäkökulmista muodostuu palvelumatriisi, jossa ovat otsikkotasolla kuvattuna kaikki palvelutuotteet ja niiden hinnat. Jokaisesta oman palvelutuotannon palvelutuotteesta on tehty palvelutuotekortti. Vapaan kentän avustuksilla tuettavasta toiminnasta tehdään kustakin palvelutuotteesta yksi pääkortti, jonka alle tulee kultakin tuottajalta (vakiintuneelta avustuksensaajalta) oma korttinsa.

Liite 2 Palvelutuotematriisi

Liite 3 Tulosalueiden alustavat palvelutuotekortit (kulttuurilautakunta hyväksyy lopullisen version 27.1.2010)

Tilaaja- ja tukipalvelut

Kanslian palvelukokonaisuus:

Keskitetyt hallinto- koordinointi- ja tapahtumatuotantopalvelut

Kanslian palvelukokonaisuudet:

-Toiminnan ja talouden suunnittelu

-Kulttuuripalveluiden järjestäminen ja vapaan kentän tukeminen

-Kulttuuripalveluiden käyttämiseen aktivointi ja tiedon välittäminen

Kanslian asiakasnäkökulmat:

-Ulkoiset asiakkaat (kaupunkilaiset, toimittajat, ulkoiset palveluntuottajat)

-Sisäiset asiakkaat (omat tulosalueet, kv, kh, keskushallinto)

Liite 4 Kanslian palvelutuotematriisi

Kulttuurilautakunta on 9.9.2009 asettanut seuraavat prioriteetit toiminnassaan:

1. Avustusten tason pitäminen vähintään ennallaan

2. Kaikkien toimialojen (kirjasto, museo, teatteri, orkesteri) toiminnan ylläpitäminen

3. Lasten ja nuorten toiminnan pitäminen vähintään samalla tasolla

4. Tulonmuodostuksen varmistaminen ja lisääminen

5. Kaupunkitasolla sovittavat ja seurattavat tavoitteet eli strategisessa palvelusopimuksessa (SPS) sovittavat tavoitteet

Ryhmien välisestä sopimuksesta ja laadituista ohjelmista johdetut lautakunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:

I. Asukkaiden hyvinvointi – ennaltaehkäisevä työ

A) Väestön asumisviihtyvyyden ja koetun hyvinvoinnin lisääminen

B) Kulttuuripalvelujen kohdentuminen eri väestöryhmiin

C) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus

II. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky

D) Kaupungin vetovoimaa kasvattavat kulttuuripalvelut

E) Moniarvoinen kulttuurikaupunki ja uutta luova kaupunkikulttuuri

III. Tasapainoinen talous ja resurssien tasapainoinen ohjaus

F) Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet ja tuotteet

IV. Rakenteelliset muutokset tuottavuuden tehostamiseksi

Kaupunkitasolla sovittavien tavoitteiden seurantataulukko (SPS:n seurantataulukko)

Valtuustolle raportoitavat merkitty sinisellä

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot	Toteutumat			TAM	Taloussuunnitelman tavoitteet
	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012
I. Asukkaiden hyvinvointi – Ennaltaehkäisevä työ
A) Väestön asumisviihtyvyyden ja koetun hyvinvoinnin lisääminen mittarina turkulaisten kulttuuriaktiivisuus (käyttö ja harrastaminen)
1. Aktiivisten kulttuurilaitoksissa kävijöiden osuus kaikista vastaajista (ATH-kysely)	67,5 %	68,7 %	Kyselyä ei tehty	68,1 %	68,3 %	68,6 %	68,6 %
2. Vastaajat, jotka harrastavat itse vähintään yhtä kulttuurialaa (ATH-kysely)	71 %	70 %	Kyselyä ei tehty	71,6 %	71,8 %	72,0 %	72,0 %
B) Kulttuuripalveluiden kohdentuminen eri väestöryhmiin
4. Lasten tapahtumat, esitykset ja kurssit yhteensä	3 819	4 226	3 784	3 618	2 580	2 580	2 580
5. Lasten tapahtumissa kävijöiden määrä yhteensä	163 613	106 727	98 348	86 340	69 205	69 205	69 205
6. Kirjastojen kävijämäärä (kaikki kävijät)	1,56 milj	1,8 milj.	1,82 milj	1,7 milj.	1,7 milj.	1,7 milj.	1,7 milj.
7. Kulttuurilaitosten (muiden kuin kirjastojen) yhteenlaskettu kävijämäärä (kaikki kävijät)	648 767	596 514	574 412	625 418	535 535	535 535	535 535
8. Vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustuksen saajat, aikuiset	Uusi mittari, tähän pohjaluku vuodelta 2009
9. Vapaa kenttä, sopimuksen tehneet avustuksen saajat, lapset	Uusi mittari, tähän pohjaluku vuodelta 2009
10. Kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä (yläkoulu ja alakoulu) (Asukkaiden hyvinvointiohjelmasta)	Uusi mittari
11. Erityisen senioritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen suunnitelmakauden aikana (Asukkaiden hyvinvointiohjelmasta)	Uusi mittari
C) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutteisuus
12. Asiakastyytyväisyys (asiakaskyselystä)	Uusi mittari				Lähtötaso ensimmäisestä kyselystä
II. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky
D) Kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen
13. Matkailijoiden absoluuttinen määrä kulttuurilaitoksissa kasvaa (otanta asiakaskyselyssä)	Uusi mittari				Lähtötaso ensimmäisestä kyselystä
E) Moniarvoinen kaupunkikulttuuri ja uutta luova kulttuurikaupunki
14. Kulttuuripääkaupungin pitkäaikaisten vaikutusten ja kulttuuripääkaupungin perinnön siirtyminen osaksi kaupungin normaalia kulttuuritoimintaa ja kehittämään sitä edelleen	Uusi mittari				Erillinen raportti
III. Tasapainoinen talous – Resurssien tasapainoinen ohjaus
F) Tarpeiden mukaan muuntuva palveluverkko, -rakenteet ja -tuotteet	2006	2007	2008	2009	2010	2011	2012
15. Asiakkaiden kokemukset palvelujen saavutettavuudesta ja laadusta (asiakaskyselystä)	Uusi mittari				Lähtötaso ensimmäisestä kyselystä
16. Orkesterin ja konserttitalon nettomenot/kuulija €	102,5	100,7	86,6	102,7	97,8	97,8	100,7
17. Teatterin nettomenot/katsoja €	62,6	80,1	106,3	68,3	72,5	72,5	74,7
18. Kirjaston nettomenot/asukas €	45,1	50,0	54,3	57,1	54,4	54,3	55,8
19. Museokeskuksen nettomenot / kävijä €	12,3	12,2	13,0	12,6	14,4	14,4	14,9
20. Lautakunnan avustukset/vapaan kentän kävijät, katsojat (sopimuksen tehneet) €
21. Omatoiminen tuotto/ulkoiset menot %
22. Omatoiminen tuotto/kulttuurilaitosten (muut kuin kirjasto) kävijät
IV. Rakenteelliset muutokset
23. Markkinoinnin, myynnin ja viestinnän uudistaminen ja yhdistäminen hallintokuntatasolla
24. Matkailumarkkinoinnin kehittäminen (Yhteistyö Turku Tourigin ja 2011-säätiön kanssa)
25. Kulttuuripalvelujen järjestämistapojen selvittäminen
26. Lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen päällekkäisyyksien selvittäminen
27. Ennaltaehkäisevien kulttuuripalveluiden kehittämishanke (mahdollinen pilotti yhdessä THL:n kanssa) ja kulttuurireseptikokeilun selvittäminen (yhdessä SoTe:n kanssa)

Raportointi tehdään kerran vuodessa mitattavista asioista vuosittain ja muista kaksi kertaa vuodessa talouden ja toiminnan raportoinnin yhteydessä.

Turussa xx.xx.2010

Kaupunginhallituksen puolesta:

________________________________ ___________________________________

________________________________ ____________________________________

Maija Kyttä

palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja

Kulttuurilautakunnan puolesta:

_________________________________ _____________________________________

Elina Rantanen Maija Perho

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

_________________________________

Minna Sartes

kulttuurijohtaja