HIRVENSALON KIRJASTON TARVESELVITYS

 

Tilanhankinnan tarpeellisuus

 

Hirvensalo – Kakskerran alueen väkiluku oli vuoden 2008 lopussa 8900 henkeä. Saaret ovat Turun kaupungin halutuimpia ja tärkeimpiä uudisrakennusalueita, väestöennusteen mukaan vuonna 2014 saarilla on jo 11 400 asukasta. Ylivoimaisesti suurin osa väestöstä asuu silloin kuten nytkin Hirvensalossa. Asukkaista suurin osa on lapsiperheitä ja nuorten osuus on kasvamassa. Satavan ja Kakskerran väestömäärä on myös lisääntymässä, mutta se tapahtuu nykyisten tietojen mukaan vasta 2020-luvulla.

 

Hirvensalon saaren osayleiskaavan tarkistustyö on meneillään ja sen alustava luonnos on valmistunut. Kaavaesityksessä esitetään rakennettavaksi palvelukeskus, johon tulisi mm. yhtenäiskoulu sekä muita julkisia ja yksityisiä palveluja.

 

Lisääntyvä asukasmäärä ja muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat haasteita alueen palvelutuottajille. Kirjasto vastaa haasteisiin keskeisemmällä sijainnilla, uudella palvelukonseptilla ja sen mukaisilla tiloilla.

 

Kuvaus nykyisestä toiminnasta

 

Kirjasto on hirvensalolaisten eniten käyttämä kulttuuripalvelu. Kävijöitä kirjattiin vuonna 2008 noin 28 000, lainoja oli noin 48 000. Vuoden aikana järjestettiin 100 erilaista tapahtumaa ja niissä oli 1400 osanottajaa. Aukiolopäiviä oli 205 ja kävijöitä oli keskimäärin 124 päivässä.

 

Hirvensalon kirjasto toimii Kukolan kaupunginosassa samalla piha-alueella Wäinö Aaltosen alakoulun kanssa. Kirjasto sijaitsee sivutien päässä 400 metrin etäisyydellä päätiestä. Kirjaston välittömässä läheisyydessä ei ole koulun lisäksi muita toimijoita.

Henkilökunta

Kirjastossa on tällä hetkellä kaksi vakituista työntekijää, kirjastonjohtaja ja kirjastovirkailija.

 

Nykyiset tilat ja niiden puutteet

 

Nykyinen Wäinö Aaltosen koulun yhteydessä sijaitseva kirjastotila on vuodelta1980. Se on alun perin siirtokelpoinen tilaelementtirakennus, josta on jälkikäteen monin erilaisin korjaustoimenpitein tehty pysyvä rakennus. Viimeisin peruskorjaus valmistui 1997. Kirjaston käytössä on 336 m². Tiloista 100 m² on suunniteltu kirjastokäyttöön, muu osa on alun perin ollut luokka- ja neuvolatilana ja otettu peruskorjauksen yhteydessä kirjaston käyttöön mm. väliseiniä poistamalla.

 

Lattioiden osalta korjaus ei onnistunut, sillä niiden kantavuus on osassa rakennuksessa vain 250 kg neliölle ja osassa 400 kg neliölle. Kirjaston lattian kantavuus pitäisi olla 6 kN/m (600 kg neliölle).

 

Kirjaston tilojen valmistumisen jälkeen kirjastotoiminta on monipuolistunut eikä tapahtumille, näyttelyille ja asukkaiden omalle toiminnalle pystytä tarjoamaan riittävästi tilaa. Myöskään erilaisia käyttäjätarpeita ei nykytiloissa voida ottaa riittävästi huomioon (esimerkiksi hiljaisuus vs. tapahtumat).

 

 

Kuvaus tarvittavasta muutoksesta ja tilojen muutosperustelut

 

Kirjastossa käynti helpottuu sen siirtyessä uuteen palvelukeskukseen muiden toimijoiden yhteyteen. Keskus suunnitellaan siten, että sinne on mahdollisimman hyvät ja turvalliset kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet.

 

Hirvensaloon voidaan hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä rakentaa yhtenäiskoulun ympärille toimiva ja kustannustehokas palvelukokonaisuus. Hankkeeseen on tämänhetkisten tietojen mukaan osallistumassa opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, kirjastotoimi ja nuorisotoimi.

 

Kirjastosta kulttuurikeskus

 

Kirjastolla on suuri joukko yhteistyökumppaneita ja kirjastosta muodostuu tärkeä yhteisöllisyyden keskus ja erilaisten ja eri- ikäisten asukkaiden kokoontumispaikka. Kulttuurin kohtaamispaikkana kirjasto tekee tunnetuksi alueen eri toimijoiden, kaupungin muun organisaation ja muiden kulttuuritoimijoiden tarjontaa. Kirjasto nostaa esiin erilaisia tieto- ja kulttuurisisältöjä tapahtumin ja näyttelyin sekä opastaa monimutkaistuvassa informaatioyhteiskunnassa.

 

Perinteisten kirjastopalvelujen lisäksi asukkaita palvellaan entistä monipuolisemmin. Kirjasto toimii linkkinä alueen muiden toimijoiden palveluihin tiedottamalla niistä ja tarjoamalla niille mahdollisuutta esittäytyä ja kertoa toiminnastaan kirjaston tiloissa. Kirjasto seuraa ja välittää toimintaympäristönsä tuottamaa tietoa ja kulttuuria. Asukkaiden omaa kulttuuritoimintaa tuetaan mm. tarjoamalla näyttelytilaa.

 

Kirjastolle esitetään 400 m² tilaa monipalvelukeskuksen keskeiselle paikalle. Se on 64 m² enemmän kuin Hirvensalon kirjaston nykyinen pinta-ala. Pääpaino on suuren pinta-alan sijasta järkevällä tilasuunnittelulla. Kirjaston tilasuunnitelmassa tulee huomioida eri käyttäjä- ja toimijaryhmien tarpeet. Osa tiloista voi olla yhteistä jonkun muun toimijan kanssa. Tukeakseen erilaisia ja muuttuvia toimintoja tilojen tulee olla ennen kaikkea helposti muunneltavissa tarpeen mukaan.

                     

Yhtenäiskoulun rakentamisen myötä myös yläasteikäiset tulevat opiskelemaan saarella ja viettävät oletettavasti yhä enemmän aikaa alueella. Uudessa palvelukonseptissa nuorille varataan tilaa ja nuoret otetaan mukaan tilan ja palvelujen suunnitteluun..

 

Alustava tilasuunnitelma

 

Hirvensalon kirjaston tilantarve on kaikkiaan noin 400 m2 ja se jakaantuu seuraavasti.

 

Sisääntulo- ja asiakaspalvelualue 100 m²

 

Sisääntulo- ja asiakaspalvelualueet lomittuvat osittain toisiinsa. Lähelle sisääntuloa sijoittuvat vaatesäilytystilat, jotka tulee mitoittaa niin, että päiväkoti- ja koululaisryhmillä on takki-, reppu- jalkine- yms. tavaroiden säilytystilaa.

 

Kopio- ja tulostuskoneet sekä asiakkaiden työasemat sijoitetaan lähelle sisääntuloa mutta kuitenkin niin, että henkilökunta pystyy helposti opastamaan asiakkaita tarvittaessa ja valvomaan laitteiden käyttöä.

 

Asiakkaiden lainaus- ja palautusautomaatit sijoitetaan asiakaspalvelualueelle, ja hälytysportit uloskäyntien yhteyteen.

 

Lähelle sisääntuloa sijoitetaan myös kirjastoon tilattavat päivä- ja aikakauslehdet sekä niiden lukupaikat.

 

Asiakaspalvelualue suunnitellaan niin, että kirjaston työntekijöiden lisäksi siellä voi tilapäisesti päivystää eri alojen asiantuntijoita ja harrastajia esittelemässä toimintojaan ja vastaamassa kysymyksiin. Alueella tarvitaan tietokoneyhteydet.

 

Lasten ja nuorten alueet 120 m²

 

Lapset

Kirjaston on oltava yllätyksellinen ja lapsia inspiroiva niin, että lapset kokevat sen mieluisaksi oleiluun ja oppimiseen.

 

Kasvava lasten ja nuorten määrä sekä yhtenäiskoulu ja päiväkoti yhteistyökumppaneina asettavat omat vaatimuksensa kirjaston tiloille. Kirjaston tulee sijaita rakennuksessa keskeisellä paikalla, jolloin kirjasto toimii samalla koulukirjastona. Koulusta pitää päästä sisäkautta kirjastoon, jotta oppilaat voivat käydä kirjastossa koulupäivän aikana silloinkin kun kirjaston henkilökunta ei ole paikalla.

 

Lasten alue sijoitetaan niin, että he voivat nauttia kirjastosta ilman, että se häiritsee muiden kirjastonkäyttäjien keskittymistä. Lasten kokoelma sisältää kirjojen ja lehtien lisäksi erilaisilla laitteilla käytettäviä ja eri alustoille ladattavia aineistoja, mm. kuva- ja äänitallenteita ja pelejä. Kokoelman ja istumapaikkojen sijoittelu suunnitellaan erikseen innostavasti ja lukemaan houkuttelevasti. Päiväkoti- ja kulttuuripolkukäyntejä varten tarvitaan tilaa noin 20-25 lapselle.

 

Nuoret

Nuorten alueen suunnittelussa käytetään hyväksi niitä kokemuksia, joita on saatu mm. muista uusista kirjastotiloista. Tiloja, kokoelmia ja tapahtumia tarkemmin suunniteltaessa otetaan nuorten mielipiteet huomioon. Nuorten kokoelmat ovat pienemmät, mutta alueella tarvitaan viihtyisiä istuma- ja työskentelypaikkoja sekä laitteita eri aineistojen käyttöön. Myös nuorten tila sijoitetaan mahdollisimman kauas rauhallisista lukupaikoista.

 

Aikuisten alue 120 m²

 

Aikuisten alue on rauhallinen luku- ja kohtaamispaikka, jossa voi tutustua eri aineistoihin ja keskittyä opiskelemaan viihtyisässä ympäristössä. Yksittäisiä lukupaikkoja on eri puolilla tilaa. Erillinen lukunurkkaus sohvineen on lähellä uutuus-, ajankohtais- ja kotiseutukokoelmaa. Ajankohtaisaineisto sijoitetaan väljästi esille. Kirjakokoelma vie aikuisten alueesta noin kolmanneksen/puolet kokoelman kokonaisuudessaan ollessa enintään 20 000 aineistoyksikköä.

 

Tilassa on erillinen yhdistetty työ-, asiakas- ja neuvotteluhuone sekä kirjaston että muiden kirjastossa toimijoiden tarpeisiin.

 

Henkilökunnan työtilat 50 m²

 

Henkilökunnan tiloissa on kolme työskentelypistettä. Lisäksi henkilökunnan työtiloissa tarvitaan tilaa kirjojen ja muiden aineistojen käsittelyyn sekä saapuvien ja lähtevien aineistojen lajitteluun ja kuljetuslaatikoiden säilyttämiseen.

 

Koulun ruokailu- ja taukotilojen tulee olla kirjastotilan läheisyydessä, ettei erillisiä tiloja tarvitse rakentaa. Myös sekä asiakkaiden että henkilökunnan wc-tilojen tulee sijaita kirjaston lähellä.

 

 

Muut tilat 10 m²

 

Esimerkiksi tarvike- ja siivousvälinevarastot.

 

 

Yhteiskäytön tutkiminen

 

Kirjastotiloja ja koko palvelukeskusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tilojen monikäyttöisyys. Tilat pitää pystyä muuttamaan tarpeiden mukaan ja rakennuksiin tulee suunnitella yhteiskäyttöön sopivia ratkaisuja. Tämän mahdollistaa poikkihallinnollinen yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa.

 

Alueen asukkaat ovat pitkään toivoneet erilaisia harrastus- ja opiskelutoimintoja alueelle. Palvelukeskuksessa tulisi olla yhteinen tapahtumatila ja asukkaiden kokoontumistilat. Osa käyttäjien tarvitsemista työasemista voi olla eri toimijoiden yhteiskäytössä. Kirjaston, yhtenäiskoulun ja muiden toimijoiden yhteistyöllä palvelukeskuksesta muodostuu laaja-alainen asukkaiden vapaa-aika- ja opiskelukeskus.

 

Yhteisissä tiloissa voi toimia myös kahvio, jonka olisi hyvä sijaita lähellä kirjastotiloja.

 

 

Henkilökuntamäärän muutos

 

Henkilökuntaa uudessa Hirvensalon kirjastossa tulee olemaan 2-3 henkilöä.

 

Taloudellinen kuvaus nykytilasta ja tulevasta tilanteesta

 

Hirvensalon kirjaston vuokramenot ovat noin 39 000 euroa vuonna 2009. Kulttuuritoimi ei tarvitse vapautuvia tiloja Wäinö Aaltosen koulun yhteydessä käyttöönsä.

 

Siirtämällä Hirvensalon kirjasto uuteen tilaan palvelut saadaan paremmin vastaamaan ihmisten muuttuneita vaatimuksia. Tilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetua, yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyy ja kustannustehokkuus lisääntyy.

 

Jos Hirvensaloon rakennetaan silta, joka yhdistää palvelukeskuksen mantereeseen, myös vastarannan asukkaita pystytään palvelemaan.

 

Muutoksen ajankohta ja tarvittavat toimenpiteet

 

Kirjaston muutto palvelukeskukseen riippuu keskuksen ja varsinkin sinne tulevan yhtenäiskoulun valmistumisesta. Alustavasti on suunniteltu, että yhtenäiskoulu olisi käytössä syksyllä 2014.

 

Käyttökustannus- ja irtaimiston hankinta-arvot

 

Tulevat käyttökustannukset, henkilöstöresurssit, irtaimisto, tarvikkeet, sisäiset vuokrat ja hoitomenot selviävät hankesuunnitelman yhteydessä.

 

Nykyisten kirjastotilojen vuokrausmenot poistuvat, tilalle tulevat uusien tilojen vuokrakustannukset, jotka ovat oletettavasti nykyistä suuremmat.