Lastenkulttuurinsuunnittelija Pia Kalenius ja kulttuurijohtaja Minna Sartes:

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain 12§:n mukaan kunnan tulee laatia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma. Tämän suunnitelman tulee laajasti kattaa eri toimijoiden toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinnan tulee olla eri toimijoiden ja toimialojen yhteistyöprosessi. Suunnitelma hyväksytään kunnan valtuustossa ja sitä tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelman ulkoinen arviointi toteutuu Suomen Akatemian lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmia koskevan tutkimushankkeen kautta, johon Turku on ilmoittautunut mukaan. Hyvinvointiohjelma on ohjausasiakirja, joka tulee ottaa huomioon kuntalain mukaan kunnan talousarviossa ja - suunnitelmassa.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma yhdistää lastensuojelulain 12§:n edellyttämän suunnitelman ja kunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman. Lähtökohtana ohjelmatyölle on myös Turun kaupungin valtuustoryhmien välinen sopimus. Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja asetti päätöksellään 9.3.2009 poikkihallinnollisen työryhmän valmistelemaan Turun lasten ja nuorten hyvinvointipoliittista ohjelmaa ja selontekoa. Myös Turun kaupunginvaltuusto edellytti päätöksessään 9.3.2009 lasten ja nuorten ohjelman tekemistä valtuustokausittain yhdeksi kaupungin toimintaa ohjaavista ohjelmista. Työryhmän asettamispäätöksen mukaan ohjelman tulee täyttää Lastensuojelulain 12 §:n ja Nuorisolain 4 §:n vaatimukset ja sen tulee rakentua strategista toimintaa linjaavasta osasta sekä konkreettiset toimet sisältävästä toimintaohjelmasta. Kaupunginvaltuuston päätös edellyttää ohjelmilta myös sektorikohtaista tarkastelua. Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toimenpide-ehdotuksiin on koottu joitakin kaudella 2009-2012 toteutettavaksi haluttavia asioita. Ne eivät ole lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen koko kuva, mutta niillä halutaan puuttua akuuteiksi katsottuihin hyvinvoinnin riskitekijöihin. Ohjelmaa valmisteleva työryhmä sai työnsä valmiiksi 31.5.2009.

Kaupunginhallitus päätti 8.6.2009 § 351 pyytää ohjelmasta lausunnot lautakunnilta, valtuustoryhmiltä, seurakuntayhtymältä, poliisilta ja asianosaisilta järjestöiltä.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa esitetään kaupungin tavoitteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä palvelujen kehittämiseksi vuosille 2009 - 2012. Ohjelmassa linjataan kaupungin vastuualueisiin kuuluvaa toimintaa sekä yhteistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kohderyhmänä ovat pääasiassa 0 - 24 -vuotiaat turkulaiset, erityisryhmien osalta myös tarkastelu ulottuu nuorisolain mukaisesti 28 ikävuoteen saakka. Tämä ohjelma on kaupunginvaltuuston edellyttämä ”Asukkaiden hyvinvointi” –teeman lasten ja nuorten ohjelma. Ohjelmaan sisältyy lastensuojelun 12 §:n edellyttämä suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Tämä ohjelma on jatkoa Turun lasten ja nuorten hyvinvointipoliittiselle ohjelmalle 2001 - 2005.

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma päivitetään valtuuston ohjeistuksen mukaan kerran valtuustokaudessa. Ohjelman toteutumista seurataan osin vuositasolla, eräitä mittareita saadaan joka toinen vuosi, ja joidenkin mittareiden kohdalla valtuustokausi on tarkoituksenmukainen tarkasteluväli. Hallintokunnissa, joissa on käytössä sopimusohjaus, hallintokuntakohtaisia tavoitteita voidaan seurata sopimusten kautta.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman 2009-2012 keskeiset tavoitteet ovat

-         hyvien edellytysten luominen turkulaisten lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle,

-         hyvien ja riittävien peruspalveluiden sekä vaikuttavien erityispalveluiden turvaaminen, 

-         ennaltaehkäisevien palveluiden lisääminen,

-         tuen tarpeen varhainen tunnistaminen,

-         lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ymmärtäminen ja kehittäminen hallintokuntarajat ylittävinä prosesseina sekä

-         yhteisöllisyyttä tukevien toimintojen suunnitteleminen ja kehittäminen.

Lisäksi on luotava edellytykset lasten ja nuorten kuulemiselle sekä turvattava alueellisesti tasaveroiset kasvun ja kehittymisen mahdollisuudet.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009-2012 on kattava esitys turkulaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen edellytyksistä. Ohjelmassa on kuvattu hyvin myös kaupunkitasoiset tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemiseksi ja edistämiseksi. Lapsen ja nuoren hyvinvointi nähdään psyko-fyysis-sosiaalisena vuorovaikutuksessa syntyvänä kokonaisuutena.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa kulttuuripalvelut ovat osa peruspalveluita, jotka ovat jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus ja kuuluvat olennaisena osana lasten ja nuorten hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiin. Lapset ja nuoret ovat erityisenä kohderyhmänä Kulttuuriasiainkeskuksen ja sen jokaisen tulosalueen ohjelmatyössä ja asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi on toinen kulttuuriasiainkeskuksen kaupunkitasoisista päätavoitteista.

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa määritellään hyvän kasvun ja kehityksen edellytykset. Erityisen positiivista on tavoite ennaltaehkäisevän työn lisäämiseksi. Kulttuuripalvelut ovat luonteeltaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä. Niiden tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman kattavasti kaikki lapset ja nuoret, tukea lasten ja nuorten tasapainoista ja moniarvoista kehitystä ja kasvua, vahvistaa identiteettiä, yhteisöllisyyttä, lapsen ja nuoren omaa ääntä ja (elämän) lukutaitoa, tarjota elämyksiä, kokemuksia, tietoa sekä luoda harrastusmahdollisuuksia ja kohtauspaikkoja. Kulttuuri- ja taidekasvatuksella ehkäistään syrjäytymistä ja vahvistetaan omaa identiteettiä.

Yhteisöllisyyden edellytysten luominen, vanhemmuuden tukeminen ja alueellisesti tasaveroiset kasvuedellytykset määritellään ohjelmassa myös hyvän kasvun ja kehityksen edellytyksiksi. Kulttuuriasiainkeskuksen palvelut edistävät yhteisöllisyyttä ja tukevat vanhemmuutta. Lasten, nuorten ja perheitten yhteisöllisyyttä tuetaan osallistamalla, luomalla yhteisiä kohtauspaikkoja, harrastusryhmiä ja mahdollisuuksia yhdessä jaettuihin elämyksiin. Perheiden yhteistä aikaa pyritään lisäämään järjestämällä koko perheen tapahtumia ja palveluita mm. avoimet ovet, erilaiset perheiden teemapäivät ja koko perheen tapahtumat, uudistamalla laitosten aukioloaikoja mm. pääkirjaston aukiolo sunnuntaisin ja kehittämällä kulttuuripalveluita iltapäiviin ja koululaisten loma-ajalle. Yhteiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet voivat tukea perheen yhteyttä ja oikeiden sosiaalisten mallien rakentumista sekä antaa perheille mahdollisuuden laajentaa sosiaalista verkostoaan.

Lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja alueellista tasapuolisuutta edistetään kehittämällä erityisesti kirjaston palveluverkossa järjestettäviä lasten ja nuorten palveluja, järjestämällä maksuttomia tai edullisia palveluja päiväkoti- ja kouluryhmille, Kulttuuripolkutoiminnalla, tarjoamalla ja kehittämällä liikkuvia kulttuuripalveluita lasten omiin ympäristöihin yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden hallintokuntien kanssa. Lähikirjastot ovat tärkeä alueellinen kulttuurin voimavara ja antavat mahdollisuuksia myös hallintokuntarajat ylittävälle toiminnalle. Uuden pääkirjaston ja lähikirjastojen toimintaa, tiloja ja palveluja on kehitetty alueelliset tarpeet huomioiden. Lisäksi kehitetään hakeutuvia palveluja sekä kirjastoautopalveluja, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä alueellinen kattavuus. Kulttuurisella toiminnalla on paljon sosiaalisia vaikutuksia ja se edistää myös paikallisyhteisöjen hyvinvointia.

Osana Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa on lasten ja nuorten kuuleminen. Kulttuuriasiainkeskus pyrkii tuottamaan palvelunsa mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti. Lasten ja nuorten omaa osallistumista, aktiivisuutta ja omaa kulttuurin tuottamista tuetaan luomalla mahdollisuuksia monimuotoiseen itsensä toteuttamiseen, vaikuttamiseen ja oman äänen kuuluville saamiseen mm. erilaisin yhteistyöprojektein, työpajojen, omien näyttelyiden ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien kautta.

Ohjelman tavoitteissa on kulttuuriasiainkeskukselle vastuutettujen toimenpiteiden osalta paljon päällekkäisyyttä ja toistoa, samat toimenpiteet ja mittarit mainitaan useassa kohdassa. Kulttuuriasiainkeskuksen palvelut eivät ole luonteeltaan niin eriytyneitä, että joka kohdassa voitaisiin eritellä ja tilastoida erikseen päiväkoti-ikäiset, alakouluikäiset, yläkouluikäiset jne. Kulttuuriasiainkeskuksen päämittarit asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiselle lasten ja nuorten osalta ovat lasten ja nuorten osallistuminen ja sosiaaliset verkostot, lasten ja nuorten palvelujen lukumäärä ja lasten ja nuorten palveluiden käyttäjien määrä. Periaatteellisena tavoitteena on näiden lukumäärien kasvattaminen, mutta vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa on keskityttävä palveluiden kehittämiseen ja käyttäjämäärän kasvuun, palveluiden lukumäärän kasvua ei voida taata.

Kulttuuriasiainkeskuksessa on mittarina myös kulttuuripolkuvierailujen kattavuus: kaikki luokka-asteet kaikista turkulaisista kouluista toteuttavat kulttuuripolkuvierailun opetussuunnitelman mukaan, siinä on mukana sekä ala- että yläkoululaiset ja tilaston kokoaminen ja seuraaminen on mielekästä yhtenä kokonaisuutena.

Seuraavassa listattuna kulttuuritoimeen suoraan linkittyvät ohjelman toimenpiteet ja niille esitettävät mittarit:

3.1. Lisätään ennaltaehkäisevää työtä

Kaikki ikäryhmät

Toimenpide: Lukutaidon ja erityisesti medialukutaidon tukeminen

Mittariehdotus: lasten kirjastokorttien määrä / lasten määrä, lapsille ja nuorille tarjottavien kirjastoaineistojen määrä

Alakouluikäiset

Toimenpide: Erityisesti iltapäivätoiminnan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen:

Mittariehdotus: omana toimintana järjestetyn tai sopimusohjatun Taidekasvatuksen osallistujamäärä (kasvattaminen)

Toimenpide: Nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja niistä tiedottamisen parantaminen

Mittariehdotus: lasten ja nuorten palvelujen määrä, palveluiden käyttäjien lukumäärä ja kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä

Toisen asteen opiskelijat

Toimenpide: Nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja niistä tiedottamisen parantaminen

Mittariehdotus: lasten ja nuorten palvelujen määrä ja palveluiden käyttäjien lukumäärä

3.2. Kasvun ja kehityksen tukeminen

Alle kouluikäiset

Toimenpide: Kulttuuriharrastusmahdollisuuksien lisääminen ja saavutettavuuden parantaminen

Alakoululaiset

Toimenpide: Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen

Yläkoululaiset

Toimenpide: Nuorille tarjotaan monipuolisesti kulttuuripalveluja

Mittarit näille yhteisesti: lasten ja nuorten osallistuminen ja sosiaaliset verkostot,  lasten ja nuorten palvelujen määrä, palveluiden käyttäjien lukumäärä, kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä

3.3. Vanhemmuuden tukeminen

Kaikki

Toimenpiteet: Koko perheen palvelujen kehittäminen ja saavutettavuuden parantaminen vapaa-ajan kulttuuripalveluissa            

Alakoululaiset

Toimenpiteet: Koululaisten iltapäivien ja loma-aikojen kulttuuripalveluiden sekä harrastusmahdollisuuksien kehittäminen

-          Mittariehdotus: lasten ja nuorten palvelujen määrä, palveluiden käyttäjien lukumäärä, Taidekasvatustoimintaan osallistuvien lukumäärä

3.4. Yhteisöllisyyden edellytysten luominen

Kaikki ikäryhmät

Toimenpiteet:

Lapsille ja nuorille suunnatut tilat

Mittariehdotus: Kulttuuriasiainkeskuksessa lapsille ja nuorille erikseen suunnattuja tiloja on kirjastoissa, erityisesti pääkirjastossa sekä Museokeskuksen Kulttuuripajassa. Tilat eivät kuitenkaan yksi riitä, vaan olennaisiksi ne tekee niissä tarjolla oleva toiminta. Sen vuoksi tähänkin sopii mittariksi lasten ja nuorten palvelujen määrä ja palveluiden käyttäjien lukumäärä

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kulttuuriasiainkeskuksella on seitsemän mittaria, jotka soveltuvat mittaamaan Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman useita eri toimenpiteitä. Nämä mittarit ovat:

-          lasten ja nuorten osallistuminen ja sosiaaliset verkostot

-          lasten ja nuorten palvelujen määrä

-          lasten ja nuorten palveluiden käyttäjien lukumäärä

-          kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä (yläkoulu ja alakoulu)

-          Taidekasvatustoimintaan osallistuvien lukumäärä

-          lasten kirjastokorttien lukumäärä / lasten määrä

-          lapsille ja nuorille tarjottavien kirjastoaineistojen määrä

Tämä on varsin kattava mittaristo lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden käytöstä peilattuna Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteisiin ja näitä tulisi seurata ohjelmatasolla.

EhdotusKulttuurijohtaja Minna Sarts:

Kulttuurilautakunta päättää esittää lausuntonaan Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmasta 2009 – 2012 edellä esitetyn katsauksen.

Lisäksi lautakunta päättää esittää, että lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tavoitteiden mittareina kulttuuriasiainkeskuksen osalta käytetään seuraavia mittareita:

-          lasten ja nuorten osallistuminen ja sosiaaliset verkostot

-          lasten ja nuorten palvelujen määrä

-          lasten ja nuorten palveluiden käyttäjien lukumäärä

-          kulttuuripolkuun osallistuneiden lukumäärä (yläkoulu ja alakoulu)

-          Taidekasvatustoimintaan osallistuvien lukumäärä

-          lasten kirjastokorttien lukumäärä / lasten määrä

-          lapsille ja nuorille tarjottavien kirjastoaineistojen määrä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.