Kirjastotoimen apulaisjohtaja Helena Virtanen:

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 7.6.2004 ( § 558 ) Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelman. Alkuperäistä suunnitelmaa olivat sosiaali- ja terveystoimen edustajien lisäksi tekemässä mm. edustajat opetus- ja liikuntatoimesta. Näiden hallintokuntien edustajat ovat olleet mukana myös päivitetyn suunnitelman käsittelyssä kokouksessa 24.3.2009.

Päätöksessään kaupunginhallitus edellytti suunnitelman päivittämistä neljän vuoden välein. Suunnitelmaa päivittävään työryhmään nimettiin puheenjohtajaksi ylilääkäri Hilkka Virtanen. Työryhmä otti työskentelyssään huomioon valtakunnallisen, 10.2.2009 valmistuneen Mieli 2009-työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 mennessä. Turun kaupungin mielenterveyden kokonaissuunnitelman 2009 keskeiset otsikot noudattavat valtakunnallisen suunnitelman otsikointia, jotka ovat Asiakkaan aseman vahvistaminen, Edistävä ja ehkäisevä työ, Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen sekä ohjauskeinojen kehittäminen.  

Suunnitelman tavoitteet ja painopistealueet

Yksi Turun kaupungin mielenterveyden kokonaissuunnitelman painopistealueista on edistävä ja ehkäisevä työ. Se määritellään yhdeksi mielenterveyden perustason palveluista, painopisteenä ovat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Huomiota kiinnitetään myös työttömyyden ehkäisyyn, terveen aikuisuuden ja iäkkäiden osallistumisen tukemiseen sekä harrastusmahdollisuuksien tasapuoliseen tarjoamiseen. Yhdeksi perustason palvelujen tuottajaksi todetaan kulttuuritoimi.

Kaikessa mielenterveystyössä tuetaan itsenäistä asumista ja elämänhallintaa sekä työelämävalmiuksia ja työelämässä selviytymistä. Jotta mielenterveyden edistäminen ja ylläpitäminen toteutuisi kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa, työryhmä pitää tärkeänä sen saamista osaksi Turku-strategiaa. Suunnitelman toteutumista tulee seurata hallintokunnissa vuosittain. 

Suunnitelmassa on ehdotus matalan kynnyksen palvelupisteen perustamisesta nuorille (Nuortentalo Union). Nuori voi tulla yksikköön paitsi saamaan ensiavun luonteista palvelua myös arvioimaan ja kartoittamaan omaa tilannettaan. Palvelun vastuutaho on sosiaali- ja terveystoimi, mukana on mm. nuorisotoimi.

OheismateriaaliTurun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009

Kulttuurijohtaja Minna Sartes:

EhdotusKulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan:

Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa 2009 otetaan monipuolisesti huomioon mielenterveyspalvelujen tärkeys sekä ennaltaehkäisyn ja perustason palvelujen että vaativan erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen näkökulmista. Suunnitelmassa edistävän ja ennaltaehkäisevän työn painopistealueeksi on valittu lapset, nuoret ja heidän perheensä. Ennaltaehkäisevän työn omiksi kohdikseen on otettu mm. terveen aikuisuuden sekä iäkkäiden osallistumisen tukeminen. Kulttuuritoimialan palvelut määritellään suunnitelmassa yhdeksi mielenterveyden perustason ennalta ehkäisevistä ja edistävistä perustason palveluista. 

Mielenterveystyö nähdään suunnitelmassa kaikille kuuluvana asiana, jonka yksi keskeinen tavoite on saada hallintokunnat ottamaan mielenterveysnäkökulma osaksi omaa toimintaansa. Työryhmä ehdottaa, että mielenterveystyön toteutumista seurataan vuosittain hallintokunnissa ja että mielenterveysnäkökulma tulee osaksi Turku-strategiaa.

Kulttuurilautakunta pitää hyvänä suunnitelman palvelukonseptia, jossa kulttuuripalvelut nähdään yhtenä ehkäisevän mielenterveyden perustason toimintana. Kulttuuriasiainkeskuksen alaisten laitosten toiminnoissa on läpäisyperiaatteen mukaisesti otettu huomioon palvelujen mielenterveyttä edistävä ja elämänhallintaa lisäävä näkökulma. Kulttuuritoimialan palvelut ovat asiakaslähtöisiä, helposti saavutettavia ja monipuolisia. Palvelut mahdollistavat uusien näkökulmien löytämisen omaan elämään ja luovat näin oppimisen ja yleisen elämänhallinnan perustuksia.

Lapset ja nuoret ovat yksi kulttuurilaitosten toiminnan painopistealueista. Lasten ja nuorten mielenterveyden ehkäisevässä työssä korostuu oman identiteetin ja kulttuuritaustan vahvistaminen sekä osallistuminen yhteiseen toimintaan. Kulttuuriasiainkeskuksen palvelupaletissa tällaisia toimintamuotoja ovat esimerkiksi taideharrastuksia tukevat työpajat, lasten omat näyttelyt sekä heille räätälöidyt taide-esitykset. Yhteistyössä opetustoimen kanssa toteutettava kulttuuripolku avaa lapsille tiedon ja kulttuurin maailmaa ja auttaa näin oman elämän perustusten luomisessa.

Kirjaston palvelut ja tilat ovat käyttäjien sosioekonomisesta asemasta riippumatta maksutta kaikkien käytettävissä sekä pääkirjastossa että lähiöissä. Kirjasto on matalan kynnyksen paikka, jonne kaikkien on helppo tulla ja joka koetaan omaksi ja läheiseksi tiedon, virkistyksen ja yhteisöllisyyden keskukseksi. Kirjaston kokoelmien ja yhteyksien avulla kuntalaisille tarjotaan maksuton mahdollisuus oppia uutta, rakentaa identiteettiään sekä olla mukana verkostoituneen maailman yhteisössä. Näin kukin voi valitsemallaan tavalla kehittää itseään, toteuttaa aktiivista kansalaisuutta ja yhteisön jäsenenä olemista.  

Kirjaston aineistojen, tilojen ja verkkopalvelujen kautta annetaan lapsille ja nuorille mahdollisuus lukemisharrastuksen ja medialukutaidon laajentamiseen, oman maailmankuvan muodostamiseen ja tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksien kartoittamiseen. Tämä tukee heidän kehitystään ja on avain identiteetin vahvistamiseen, opiskeluun ja yhdessä toimimiseen. Tottumus kirjaston ja yhteisen tilan käyttöön on yksi kivijalka matkalla kohti hyvää aikuiselämää ja aktiivista kansalaisuutta.

Sekä maahanmuuttajien että ikääntyvien palvelujen kehittämiseen panostetaan suunnittelemalla palveluja, joissa näiden ryhmien erityistarpeet ja – toiveet otetaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Palveluja toteutetaan sekä tulosalueittain että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kirjastossa maahanmuuttajien palveluja kehitetään osana monitoimijaista Open Zone -projektia, ikääntyvien palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä sekä kulttuurilaitosten että vanhusjärjestöjen ja terveydenhoitoalan kanssa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.