Turun kaupunginkirjasto/kirjastotoimen apulaisjohtaja Tarja Nikander:

Turun kaupunginhallitus on lähettänyt ikääntymispoliittisen strategian lautakunnille lausunnon antamista varten.

Ikääntymispoliittisen strategian tehtävänä on ohjata vanhuspalvelujen tuottamista ja kehittämistä sekä tukea kaupungin päätöksentekoa ja suunnittelua. Uusittu strategia kohdistuu 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteeseen ja ehkäisevän vanhustyön osalta myös 65-74 vuotiaisiin.

Strategiatyö on toteutettu kaupungin sisällä poikkihallinnollisena yhteistyönä. Sen lisäksi yhdistykset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat  ja seurakuntayhtymä ovat  esittäneet omia kehittämisehdotuksiaan. Palvelujen käyttäjien mielipiteitä on kerätty mm. Vanhusneuvostolta ja tuki- ja kohtauspaikka Poijun kävijöiltä.

Kulttuurin osuudesta todetaan asiakirjassa viittaamalla Turun valtuustoryhmien väliseen sopimukseen valtuustokaudelle 2009-2012. Siinä sanotaan, että kulttuuri tulee läpäisyperiaatteen mukaisesti ottaa huomioon kaikessa kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Strategiassa painottuvat suurina linjoina ehkäisevän vanhustyön osuus, palvelurakenteen muuttaminen laitospainotteisesta hoidosta koti- ja avohoitoon sekä vanhusväestön aktiivisen kansalaisuuden ja omatoimisuuden voimistaminen ja ylläpito. Tärkeäksi tavoitteeksi nostetaan myös ikäihmisten kokeman yksinäisyyden ehkäiseminen.

Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti pyritään siihen, että vanhusväestö pystyy mahdollisimman pitkään asumaan omassa kodissaan erilasten tukipalveluiden avulla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa merkittävää on ikääntyvän väestön henkisestä vireydestä huolehtiminen. Kulttuuripalvelut edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla kulttuuripalvelutuotantoa. Tavoitteena on monipuolisten kulttuuripalveluiden jatkumo ja saatavuus läpi koko elämänkaaren. Väestötietojen mukaan keskustan aluetta voidaan pitää kaupunginosista ikäihmisvoittoisimpina, koska siellä asuu enimmin 75 vuotta täyttäneitä. Suuri osa kulttuuritarjonnasta keskittyy keskustaan, mutta ikääntynyt väestö kunnosta riippuen ei silti välttämättä saavuta näitä palveluja. Tämän lisäksi kulttuurilla on lähipalveluverkko, jonka muodostavat lähikirjastot ja kirjastoautot. Näiden palveluiden saavutettavuuden kehittämisessä on otettava huomioon ikäihmisten saavutettavuusongelmat ja lisäksi kehitettävä räätälöityjä hakeutuvia palveluja.

Merkittävin rooli kulttuuritoimella ja sen palveluilla on strategian osassa, joka käsittelee ehkäisevän vanhustyön palveluita. Ehkäisevässä vanhustyössä pyritään turvaamaan ikäihmisten aktiivinen kansalaisuus ja torjumaan yksinäisyyden ja sitä kautta sairastavuuden lisääntyminen. Tavoitteeseen pyritään toimintakykyä ylläpitävien ehkäisevän vanhustyön palveluiden avulla yhdessä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluohjauksen lisääminen niin, että otetaan huomioon myös ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeet, auttaa niin ikään tavoitteen saavuttamista.

Keinoina aktiivisen kansalaisuuden turvaamisessa ja yksinäisyyden ehkäisyssä mainitaan muun muassa monipuolinen kulttuuripalvelujen jatkumo, ohjattu liikunta ja vapaaehtoistoiminta. Fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi nähdään mielekkääksi liikunnan ja kulttuurin yhteistyö yhdistämällä liikunta- ja kulttuurikortti.  Kulttuuri- kirjastokortti kattaa jo nyt huomattavan määrän kulttuuripalveluja ja liikuntakortin palvelujen yhdistäminen siihen monipuolistaa kortin käyttömahdollisuuksia. Turun kaupunginkirjaston visiossa kirjaston nähdään olevan keskeisesti mukana ihmisten elämässä ja kirjastonkäyttäjien olevan mukana palvelujen kehittämisessä. Kirjaston yhtenä arvona on asiakaslähtöisyys ja tavoitteena on uusien palvelukonseptien kehittäminen käyttäjäryhmittäin. Yhtenä tärkeänä ryhmänä nähdään ikäihmiset.

Kulttuuriasiainkeskuksen kirjastopalveluissa autokirjaston palvelut suunnataan jo nyt huomattavassa määrin vanhusväestöön, lasten ja lapsiperheiden ohella. Kirjastoauton pysäkkejä on palvelulaitosten läheisyydessä ja alueilla, joissa vanhusväestöä asuu. Valtakunnallisen tavoitteen mukainen palvelurakenteen muuttaminen laitoshoidosta koti-ja avopalveluihin merkitsee kirjastopalveluissa laitoksissa toteutetun palvelun vähenemistä ja painottumista sen sijaan hakeutuvien palveluiden panostamiseen ja niiden kehittämiseen. Myös muut kulttuuripalvelut kuin kirjastopalvelut, on mahdollisuuksien mukaan otettava mukaan lähi- ja hakeutuvien palveluiden kehittämiseen.

Kaikki kulttuuritoimen laitokset lisäävät perustoimintansa kautta myös ikääntyvien elämänlaatua ja hyvinvointia. Perustoiminnan jokaisella laitoksella on projekteja, jotka auttavat sosiaalista tukea tarvitsevia kaupunkilaisia heidän selviytymisessään arjessa sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Näiden tapahtumien osallistumisen kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi ja palvelut ovat lähtökohtaisesti käyttäjille maksuttomia tai erittäin edullisia. Näitä palveluja ovat mm. vanhainkoti – ja laitoskonsertit sekä kohderyhmäkohtaisesti räätälöidyt tutustumiskäynnit sekä esittely – ja keskustelutilaisuudet lähiöissä.

Palveluohjauksen lisäämisen keinoina strategiassa nähdään hyvä ja monipuolinen viestintä ja palveluohjauksen lisääminen eri toiminnoissa. (”Poijun kaltaisia paikkoja pitäisi olla eri puolilla kaupunkia”) Maahanmuuttajayhdistykset on saatava mukaan palveluohjauksen toteuttamiseen ja on lisättävä ohjauspisteitä. Tässä tulisi strategian mukaan hyödyntää palveluverkon antamia mahdollisuuksia järjestää ohjausta ja neuvontaa.

Kirjastopalvelut levittäytyvät edelleen kattavasti koko kaupungin alueelle. Kirjastoverkon toimipisteet voivat toimia myös palveluohjauksen paikkoina. Kokeiluluontoisesti on palveluohjausta toteutettu Hirvensalon ja Varissuon lähikirjastoissa jo kuluvan vuoden aikana. Varissuon ja Ilpoisten kirjastossa on lisäksi kokoontunut vapaamuotoiset yhdessäoloryhmät sosiaalitoimen työntekijöiden ohjaamina. Nämä ryhmät tarjoavat sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuden ja ehkäisevät siten yksinäisyyttä. Molemmissa toiminnoissa kirjasto tarjoaa tilan ja sosiaalitoimen kannalta ehkä osin uudenlaista kohdejoukkoa, kirjastonkäyttäjiä. Tai toisaalta kirjastoon tulee näin uudenlaista asiakaskuntaa.

Kulttuuriasiainkeskuksen monikulttuurisuustoiminta tuottaa kulttuuripalveluja maahanmuuttajille kotoutumisen tukemiseen ja oman kulttuurin vaalimiseen. Strategiassa todetaan kaivattavan lisää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kaupungille omakielisen palveluohjauksen ja asennekasvatuksen antamiseksi. Turun ammattikorkeakoulun, Turun kaupunginkirjaston ja Turun diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisessä maahanmuuttajatyön OpenZone -projektissa toteutetaan koulutushanke, jossa monikulttuurisia opiskelijoita koulutetaan kirjastoammattilaisiksi. Sen lisäksi koulutetaan maahanmuuttajista ns. vertaisohjaajia opastamaan oman etnisen ryhmänsä jäseniä kirjastonkäytössä. Kirjaston työntekijöille annetaan puolestaan tietoa eri kulttuureista ja niiden kohtaamisesta.

OheismateriaaliTurun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009-2012

Kulttuurijohtaja Minna Sartes

EhdotusKulttuurilautakunta toteaa lausuntonaan:

Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009-2012 on kattava esitys ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja hyvän elämälaadun turvaamiseksi. Ikääntyvä ihminen nähdään strategiassa psykofyysisenä kokonaisuutena, jossa fyysinen ja henkinen kunto ja vireys tukevat toinen toisiaan.

Erityisesti ehkäisevän vanhustyön palvelut muodostuvat strategiassa keskeisiksi tavoiteltaessa ikäihmisten aktiivisen kansalaisuuden toteutumista. Kulttuuripalveluilla edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa ja siksi niillä on merkittävä rooli osallisuuden ja vireyden ylläpitämisessä. Tavoitteena on monipuolinen kulttuuripalvelujen jatkumo ja saatavuus läpi koko elämänkaaren.

Kulttuuripalveluista kirjastopalvelut kattavat toimipisteineen lähes koko kaupungin alueen. Sen palveluverkkoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ikääntyvän väestön palvelunohjauksen järjestämisessä niin, että ohjausta olisi saatavilla lähipalveluna. Kirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää myös sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina erilaisten vapaamuotoisten ryhmien kokoontumiseen, joilla ehkäistään vanhusväestön kokemaa yksinäisyyttä. Tämän lisäksi tulee panostaa myös muiden kuin kirjastopalvelujen saavuttavuuteen kirjastoverkkoa apuna käyttäen, sekä hakeutuviin palveluihin.

Strategiassa ehdotetaan jo käytössä olevaan kulttuurikorttiin liitettäväksi liikuntakortin palvelut. Siinä yhdistyisivät henkisen ja fyysisen kunnon ja vireyden toinen toisiaan tukevat ominaisuudet.

Kulttuurikortti on osa kirjastokortin palvelua eikä sovi välttämättä yhdistettäväksi liikuntakorttiin. Tämän vuoksi tulisikin kartoittaa ennemmin mahdollisuus lisätä liikuntakorttiin myös ikäihmisille tarkoitettuja kulttuuripalveluja.

Kulttuurilautakunta esittää, että seniorikansalaisille suunnattujen kulttuuripalvelujen käytön lisäämiseksi ensisijaisesti selvitetään kulttuuripalvelujen lisääminen liikuntakorttiin.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.