KULTTUURILAUTAKUNTA
Tilivelvollinen viranhaltija: |
Kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes |
STRATEGINEN KEHYS
Toiminta-ajatus: |
Kulttuuritoimi edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla muiden tuotantoja. |
Visio: |
Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa ja maailmalla. |
Turku-strategian keskeiset haasteet hallintokunnalle: | |
Strateginen painopiste: Hyvinvointia ja elämänlaatua | |
|
|
Strateginen painopiste: Kilpailukykyä ja kestävää kehitystä | |
|
|
Strateginen painopiste: Elinvoimaa koulutuksesta, osaamisesta ja yrittäjyydestä | |
|
|
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
Tärkeimmät lainsäädännön, kansallisten kehittämisohjelmien ja toimintaympäristön muutokset ja niiden vaikutukset: | |
|
Museolakia sekä teatteri- ja orkesterilakia ollaan uudistamassa. Opetusministeriön tavoitteena on nostaa valtionosuuksien yksikköhinta vastaamaan toteutuneita käyttökustannuksia sekä henkilötyövuosien määrä vastaamaan toteutuneita henkilötyövuosia. Kulttuuritoimi edellyttää tämän korotuksen kaupungille tuoman rahoitusosuuden siirtämistä kokonaisuudessaan museon, orkesterin ja teatterin budjetteihin ilman kaupungin oman rahoitusosuuden vähenemistä. |
TAVOITTEET
Tuloskorteille sijoittuvat hallintokunnan kriittiset menestystekijät vuosille 2009 - 2011:
YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET | ||||||||
Kulttuuri edistää hyvinvointia | ||||||||
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista: | ||||||||
|
|
|||||||
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan: | ||||||||
|
|
|||||||
Arviointikriteerit ja |
Toteutumat |
Tavoitteet |
||||||
|
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
|
Aktiivisten kulttuuri- |
|
|
|
|
|
|
|
|
Aktiivisten kävijöiden |
- |
67,5 % |
68,7 % |
67,9 % |
68,1 % |
68,3 % |
68,6 % |
|
Aktiivisten kulttuuri- |
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaajat, jotka harrastavat |
- |
71 % |
70 % |
71,4 % |
71,6 % |
71,8 % |
72,0 % |
|
ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVELUKYKY | ||||||||
Kulttuuri saavuttaa lapset, nuoret ja perheet | ||||||||
Asiakaskuntaa monipuolistetaan ja kasvatetaan | ||||||||
Asiakastyytyväisyys lisääntyy | ||||||||
Kulttuuripalvelujen tarjonta on kattavaa | ||||||||
Kulttuuriyrittäjiä ja –ammattilaisia tuetaan | ||||||||
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista: | ||||||||
|
|
|||||||
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan: | ||||||||
|
|
|||||||
Arviointikriteerit ja |
Toteutumat |
Tavoitteet |
||||||
|
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
|
Lasten ja nuorten osallis- |
--- |
65 % |
62,8 % |
63 % |
64 % |
65 % |
65,2 % |
|
Lapsille tuotetaan |
|
|
|
|
|
|
|
|
Lasten tapahtumat, |
2 348 |
3 819 |
4 226 |
4 184 |
3 618 |
3 500 |
3 500 |
|
Lasten tapahtumissa |
65 700 |
163 613 |
106 727 |
92 280 |
86 340 |
110 000 |
110 000 |
|
Kulttuuripolun |
|
|
|
Tulosten |
Tulosten |
Tulosten |
Tulosten |
|
Turkulaisten käyttöön |
|
|
|
Kortti |
Kortti |
Kortti |
Kortti |
|
Uusien asiakasryhmien |
|
|
|
Tuoteke- |
Tuoteke- |
Tuoteke- |
Tuoteke- |
|
Asiakaspalautteen |
|
|
|
Käytös- |
Käytös- |
Käytös- |
Käytös- |
|
Kulttuurilaitosten |
|
|
|
|
|
|
|
|
Kirjastojen kävijämäärä |
1,9 milj. |
1,56 milj |
1,8 milj. |
2,0 milj. |
1,7 milj. |
1,9 milj. |
1,9 milj |
|
Kulttuurilaitosten |
646 000 |
648 767 |
596 514 |
648 600 |
625 418 |
640 000 |
644 000 |
|
Omat tuotannot luovat |
|
|
|
|
|
|
|
|
Näyttelyiden, tapahtumien, |
1 246 |
1 104 |
1 256 |
1 899 |
1 153 |
1 600 |
1 600 |
|
Avustuksensaajien |
|
|
|
|
|
|
|
|
Sopimuskäytännön |
|
|
|
Sopimus- |
Sopimus- |
Sopimus- |
Sopimus- |
|
Uudet kokeilevat tuotannot |
|
|
|
Vähin- |
Vähin- |
Vähin- |
Vähin- |
|
Kulttuuritoimi valmistelee |
|
|
|
Työsken- |
Työsken- |
Työsken- |
Kulttuuritoimi tekee osaltaan parhaansa. |
|
TALOUS | ||||||||
Vahvistetaan talouden perustaa | ||||||||
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista: | ||||||||
|
|
|||||||
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan: | ||||||||
|
|
|||||||
Arviointikriteerit ja |
Toteutumat |
Tavoitteet |
||||||
|
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
|
Kulttuuritoimen |
141,5 |
141,0 |
152,1 |
157,2 |
168,0 |
173,0 |
171,8 |
|
Orkesterin ja konserttisalin |
75,3 |
102,5 |
100,7 |
88,6 |
102,7 |
91,7 |
86,2 |
|
Orkesterin ja konserttisalin |
29,6 |
27,3 |
24,3 |
24,2 |
26,3 |
27,1 |
26,9 |
|
Teatterin |
87,2 |
62,6 |
80,1 |
69,6 |
68,3 |
69,9 |
69,5 |
|
Teatterin |
31,8 |
30,3 |
30,5 |
28,8 |
27,3 |
28,2 |
28,0 |
|
Museon |
16,5 |
14,8 |
16,8 |
15,7 |
|
|
|
|
Museon |
22,3 |
20,9 |
20,2 |
19,6 |
|
|
|
|
Kuvataiteen |
44,2 |
56,2 |
53,2 |
41,9 |
|
|
|
|
Kuvataiteen |
9,3 |
9,0 |
8,2 |
7,9 |
|
|
|
|
Kirjaston |
4,0 |
5,0 |
4,5 |
4,5 |
5,9 |
5,2 |
5,1 |
|
Kirjaston |
40,7 |
45,1 |
50,0 |
51,5 |
57,0 |
58,5 |
58,1 |
|
Kulttuurikeskuksen |
4,9 |
4,7 |
4,5 |
4,3 |
|
|
|
|
Kulttuurikeskuksen |
6,5 |
6,4 |
6,4 |
6,2 |
|
|
|
|
Museokeskuksen nettomenot / kävijä |
13,1 |
12,3 |
12,5 |
11,7 |
12,6 |
12,9 |
12,8 |
|
Museokeskuksen nettomenot / asukas |
38,1 |
36,2 |
34,8 |
33,7 |
36,5 |
37,9 |
37,6 |
|
Henkilöstömenot + |
136,4 |
136,3 |
135,5 |
131,4 |
136,5 |
134,2 |
134,0 |
|
Sis. vuokrat/asukas |
24,9 |
25,6 |
29,0 |
29,2 |
36,0 |
37,5 |
37,9 |
|
OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY | ||||||||
Lisätään tuottavuutta osaamisen kautta | ||||||||
Luodaan aktiivisia kansainvälisiä yhteyksiä | ||||||||
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista: | ||||||||
|
|
|||||||
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan: | ||||||||
|
|
|||||||
Arviointikriteerit ja |
Toteutumat |
Tavoitteet |
||||||
|
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
|
Lisätään valmiuksia |
|
|
|
Koulutus- |
Valmiu- |
Valmiu- |
Projektia jatketaan. |
|
Aktiivinen yhteistyö |
|
|
|
Kontakt- |
Aktiivi- |
Aktiivi- |
Verkostot tuottavat lisäarvoa. |
|
PROSESSIT JA RAKENTEET | ||||||||
Kehitetään kulttuuritoimen toimintaa ja prosesseja | ||||||||
Lisätään yhteistyötä kulttuuritoimen sisällä ja vapaan kentän kanssa | ||||||||
Taataan virikkeellinen, viihtyisä ja monimuotoinen kaupunkiympäristö | ||||||||
Toimitaan aktiivisesti maakunnallisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa | ||||||||
Kuvaus menestystekijän, arviointikriteerien ja tavoitetasojen valintaperusteista: | ||||||||
|
|
|||||||
Lyhyt kuvaus toiminnasta, jolla tavoitteet saavutetaan: | ||||||||
|
|
|||||||
Arviointikriteerit ja |
Toteutumat |
Tavoitteet |
||||||
|
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
|
Kehitetään uusia |
|
|
|
Mittareita |
Mittarit kokeilussa ja osana tuotteistusta ja sopimusohjausta. |
Mittarit kokeilussa ja osana tuotteistusta ja sopimusohjausta |
Mittarit kokeilussa ja osana tuotteistusta ja sopimusohjausta |
|
Eri kulttuurialojen |
|
|
|
Neuvotte- |
Neuvotte- |
Neuvotte- |
Neuvotte- |
|
Kulttuuriympäristön |
|
|
|
Hoidon |
Hoidon |
Hoidon |
Hoidon |
|
Omien laitosten maakun- |
|
|
|
Maakun- |
Maakunnalista roolia kehitetään. |
Maakunnalista roolia kehitetään. |
Maakunnalista roolia kehitetään. |
|
TYÖVOIMA
|
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
Työvoima |
564,5 |
553 |
Ei määritelty |
- 1 % |
- 1 % |
Eläkkeellelähtöennuste, |
|
|
17 |
14 |
14 |
Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta palkkionsaajia sekä omais- ja perhehoitajia, työllistettyjä ja harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2009 lisätalousarvion ja vuosien 2009 ‑ 2011 taloussuunnitelman 30.03.2009 § 97. Toimielimen 1 56 Kulttuurilautakunta toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate vahvistettiin seuraavasti:
Talousarvio v. 2009 (€) Muutoksin |
Ts 2010 |
Ts 2011 |
||
Menot |
Tulot |
Netto |
Netto |
Netto |
34 872 742 |
5 299 999 |
-29 572 743 |
-29 179 |
-29 179 |
Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 vahvistetussa alkuperäisessä talousarviossa oli kulttuuritoimen osalta päätetty seuraavaista sitovista tavoitteista:
|
|
Tae 2009 |
||
Kv (Kh) (Kj): |
toimintakulut |
– 1.296.802 euroa |
||
|
toimintakulut; puhelin- ja tietoliikennepalvelujen kustannussäästö |
– 28.260 euroa |
||
|
toimintakulut; siirto käyttöomaisuusinvestoinneista Turun linnan juhlatilojen pöytäliinat ja astiaston täydentäminen |
+ 50.000 euroa |
||
|
sisältää pankkipalvelumaksujen keskittämisen muutoksen |
|
||
|
sisältää lisämäärärahan pääkirjaston vanhan osan käyttöönottoa varten |
|
||
|
sisältää lisämäärärahan käytettäväksi kulttuuritoimen 2011-hankkeiden omarahoitukseen |
|
||
|
sisältää Martin ja Mikaelin lähikirjastojen sulkemisen |
|
||
|
|
|
Ts 2010 (1.000€) |
Ts 2011 |
|
toimintakulut |
+78.477 euroa |
+ 78 |
+ 78 |
|
oppimateriaalikeskuksen siirto opetustoimesta |
|
||
|
Talouden vastuualue ja kulttuuritoimen kanslia yhdessä tulevat tekemään yksityiskohtaisen selvityksen kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin ja museokeskuksen siirtymisestä kolmen vuoden talousarvioseurantaan. |
|
||
|
|
|
||
Kv (Kh): |
Talousarvio sisältää valtionosuuden lisäyksen täysimääräisenä. Talousarviokasvu 1,57 milj. €, laskennallisen valtionosuuden kasvu 1,4 milj. €. |
|
||
|
|
|
||
|
toimintakulut |
+ 170.000 euroa |
||
|
Kokeillaan puoli vuotta Wäinö Aaltosen museon, Apteekkimuseon, Biologisen museon, Käsityöläismuseon ja Kuralan kylämäen maksuttomuutta (kulttuurilautakunta). |
|
||
Kulttuurilautakunta on esittänyt kaupunginvaltuustolle luopumista Turun linnan juhlatilojen pöytäliinojen ja astiaston täydentämisestä sekä Wäinö Aaltosen museon, Apteekkimuseon, Biologisen museon, Käsityöläismuseon ja Kuralan kylämäen puolen vuoden ilmaisesta sisäänpääsykokeilusta.
Kulttuuriasiainkeskuksen käyttösuunnitelma vuodelle 2009
Kulttuuriasiainkeskuksen kanslia
Kanslian toiminta vahvistuu ja hallintokuntatasoinen koordinointi mahdollistuu, kun osa kulttuurikeskuksen toiminnosta yhdistyy kansliaan 1.1.2009 alkaen. Syksyn 2008 aikana on rakennettu kanslian uutta organisaatiomallia.
Kanslian palvelukokonaisuus muodostuu kolmesta prosessista:
1. Toiminnan ja talouden suunnittelu
2. Kulttuuripalveluiden järjestäminen ja vapaan kentän tukeminen
3. Kulttuuripalveluiden käyttämiseen aktivointi ja tiedon välittäminen
Asiakkaina kanslialla on toisaalta ulkoisia asiakkaita ja toisaalta kaupunkiorganisaation sisäisiä asiakkaita. Alla olevassa taulukokossa on lueteltu kanslian palvelutuotteet.
|
Asiakastarpeet: |
PALVELUKOKONAISUUS: Keskitetyt hallinto-, koordinointi ja tapahtumatuotantopalvelut |
||
|
Toiminnan ja talouden suunnittelu |
Kulttuuripalveluiden järjestäminen ja vapaan kentän tukeminen |
Kulttuuripalveluiden käyttämiseen aktivointi ja tiedon välittäminen |
Ulkoiset asiakkaat (kaupunkilaiset, toimittajat, ulkoiset palvelutuottajat) |
|
Tuote 1. Vapaan kentän toimintaedellytysten mahdollistaminen Tuote 2. Tiettyjen keskitettyjen tapahtumien järjestäminen
|
Tuote 3. Kulttuuripalveluista tiedottaminen ja markkinointi Päätöksenteosta tiedottaminen |
|
Kulttuuritoimialan sisäiset asiakkaat (omat tulosalueet) Kaupunginhallinto (kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, keskushallinto) |
Tuote 4. Sopimusohjausmallin koordinointi Tuote 5. Toimialan johtamistyön tuki Tuote 6. Yhteisten tukipalvelujen (Asianhallinta, Taloushallinto, Henkilöstöhallinto) järjestäminen Tuote 7. Asioiden valmistelu, seuranta, raportointi
|
Tuote 8. Erityisten asiakasryhmien asiakastarpeiden ja palvelutuotteiden koordinointi (lapset ja nuoret, maahanmuuttajat, ruotsinkieliset) |
Tuote 9. Sisäinen tiedottaminen |
Talousarvion tilikartta on tehty niin varhaisessa vaiheessa, että se ei vielä vuonna 2009 täysin tue uutta organisaatiota ja vuosi 2009 tuleekin olemaan tietynlainen ylimenokausi, jonka aikana mm yhdistetään tukipalveluja ja käydään läpi, mitä tapahtumatoiminnasta voidaan siirtää tuotettavaksi muualla kuin kansliassa. Myös uudet tiimit vakiinnuttavat toimintansa vuoden 2009 aikana.
YHTEENVETO
Kaupunginteatterin korjattu talousarvion nettoluku vuodelle 2009 on -4 809 215 € (menot 6 500 017 € ja tulot 1 690 802 €). Supistus aiemmin hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna on -185 158,00€.
Yhteenveto taloustilanteen kiristymisestä johtuvista muutoksista:
-Säästöt henkilöstömenoissa pyritään saavuttamaan tilapäisen henkilökunnan määrää entisestään supistamalla. Tämä aiheuttaa yhä lisääntyvää painetta jäljelle jäävälle henkilökunnalle ja aiheuttaa jollakin aikavälillä vähenevää sitoutumista ja motivaation laskua. Riskinä on lisäksi, että työmäärien lisääntyessä myös henkilöstön ylityömäärät ja sairauslomat lisääntyvät, ja näin tavoiteltu säästö jää toteutumatta. Säästöjen tuoma paine lisää myös henkilöstön kiinnostusta työpaikan vaihtoon, mikä puolestaan lisää edelleen jäljellä jäävien työntekijöiden työpainetta ja aiheuttaa myös imagollisia ongelmia kaupungille työnantajana.
-Teatteri pyrkii säästöillä myös vähentämään materiaalien ostoja. Tämä heijastuu tuotettavien produktioiden lavastusratkaisuihin.
-Säästöjen kohteina ovat myös palvelujen ostoja, jotka pyritään hoitamaan oman henkilökunnan voimin tai sitten niin, että palvelujen käytöstä luovutaan kokonaan.
-Vuoden 2009 suurimpina toiminnallisina muutoksina ovat koko kulttuuritoimen tukipalveluiden yhdistäminen ja sen kautta tulevat vakanssimuutokset sekä konserttitalon ennakkolipunmyynnin siirtyminen teatterille.
-Kaupunginorkesterin lipunmyynnistä vapautuvaa resurssia suunnataan kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin verkkomarkkinoinnin kehittämiseen, sillä tämä on kustannustehokas ja jatkossa yhä enenevässä määrin asiakaskunnan käyttämä tapa saada tietoa ja taustaa tulevista tapahtumista. Tämän kehitystyön tuloksena myös vuorovaikutteisuus ja sitä kautta asiakaspalautteen saaminen helpottuu.
-Teatterin ydintoiminta, esitystoiminta, pyritään turvaamaan. Teatterin pääsymaksutulot ovat elinehto teatterin toiminnalle. Em. tulot ovat ulkoista tulorahoitusta, jonka avulla teatterin varsinaista toimintaa pyöritetään.
Yleistä
Teatterin toiminta keskittyy sekä itse teatteriin että avautuu eri toimintamuodoin koko kaupunkiin ja alueelle. Verkottumalla ja yhteistuotantomallein haemme myös kansainvälisiä ulottuvuuksia.
Teatterin kaikilla kolmella näyttämöllä toteutettavin ohjelmistovalinnoin pyrimme monipuolisuuteen tinkimättä taiteellisesta tasosta. Tarjontaa on kaiken ikäisille.
Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkivuosi asettaa nostetta ohjelmistosuunnittelulle ja tuotantomalleille jo nyt.
Tuotantorakenne
Taloudelliset resurssit eivät vuodelle 2009 saaduissa budjettiraameissa riitä siihen, että sekä Päänäyttämöllä että Sopukassa tuotettaisiin omin voimin perinteiset 4 uutta ensi-iltaa näytäntövuoden aikana. Molempien näyttämöiden omaa tuotantoa supistetaan ja niille tuotetaan kolme uutta ensi-iltaa, muuten monipuolinen ja tasokas tarjonta pyritään turvaamaan yhteistyöhankkein ja vierailuin. Puhenäytelmien jatkuminen ohjelmistossa pyritään turvaamaan. Budjetoinnin pohjana käytettyjä tavoitetäyttölukuja on tarkastettu. Tämä pienentää tuloennustetta, mutta antaa realistisemmat raamit tuotannon suunnittelulle.
Erityishankkeita 2009
Yhteistyötä turkulaisten teattereiden ja muiden esittävän taiteen tahojen kanssa kehitetään edelleen ja teatteria avataan ulospäin. Tarkoitus on teatterin eteisaulan kunnostuksen jälkeen saada lipunmyyntipisteen yhteyteen kahvila, joka on myös päivisin auki. Teatteri halutaan koettavaksi kaikille kaupunkilaisille kuuluvana yhteisenä kulttuuritilana, yhtenä olohuoneena.
Teatteri lähestyy lapsia ja nuoria. Teatterissa toimii koulukoordinaattori, joka toimii kummikoulujen kanssa, he tuottavat myös lasten itse toteuttaman teatteriprojektin joka vuosi. Koulukuraattori suunnittelee joka sesongille myös uudet erityiset kulttuuripolkuhankkeet. Jokaisen produktion yhteyteen pyritään luomaan oheisaineisto, jonka avulla koulut voivat lähestyä ja tutustua etukäteen esitettäviin näytelmiin.
Peruskoulun päättäneitä nuoria ja opiskelijoita pyritään lähestymään erikseen.
Keskustelutilaisuudet sekä teatterissa että sen ulkopuolella sekä muut hankkeet erityisyleisöryhmien tavoittamiseksi pohditaan produktiokohtaisesti.
Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy teatterissa monin tavoin. Osa hankkeista on kolmevuotisia ja käynnistyy jo vuonna 2009. Hankkeet vaativat mittavaa kansainvälistä panostusta.
Yleisöpalautejärjestelmää kehitetään.
Pikkololla on sekä ”päivä- että yöidentiteetti”
Alkuiltoihin, viikonloppupäiviin ja arkiaamuihin tuotetaan vuosittain yksi tai kaksi lastenesitystä. Lisäksi laadukasta lasten teatteria tarjotaan yhteistyöhankkein ja vierailuin.
Syksyllä 2008 avatun Yöpikkolon toiminta jatkuu, sen ohjelmisto koostuu pääosin oman henkilökunnan pienproduktioista, suunnitelmissa on musiikkiproduktioita, puhenäytelmiä, kokeilevia projekteja sekä lukuteatteria. Tavoitteena on 3-5 eri produktiota kaudessa.
Ohjelmistosuunnitelma 2009
- Päänäyttämö
1) Jatkava ohjelmisto
Teuvo Pakkala, Tukkijoella
ohjaus Pentti Kotkaniemi, koreografia Reetta-Kaisa Iles
Musiikkinäytelmä, kansanteatterin klassikko.
Ensi-ilta 28.11.2008
William Shakespeare, Romeo ja Julia
ohjaus
Ajaton tarina kielletystä rakkaudesta
Ensi-ilta 3.10.2008
2) Vuoden 2009 uudet tuotannot
Bertolt Brecht, Kaukasialainen liitupiiri
ohjaus Laura Jäntti
Runsaalla musiikilla höystetty 1900- luvun eurooppalaisen draaman klassikko
Ensi-ilta 27.2.2009
Astrid Lindgren, Ronja Ryövärintytär
ohjaus
Yhdessä Taideakatemian 3 eri osaston kanssa toteutettava koko perheen näytelmä
Ensi-ilta 29.4.2009
Adolph Green, Betty Comden, Nacio Herb Brown, Laulavat sadepisarat
Musikaaliklassikko ajasta, jolloin äänielokuva syrjäytti mykkäfilmin
ohjaus
Ensi-ilta 11.9.2009
Syksyllä käynnistyvät molempien keväällä 2010 ensi-iltansa saavien produktioiden harjoitukset.
3) Vierailut
Marie Jones, Kiviä taskussa
ohjaus Pentti Kotkaniemi
Helsingin Kaupunginteatterin vierailu
15.2., 16.2., 29.8. ja 30.8.
Paavo Rintala, Kristian Smeds, Jumala on kauneus
ohjaus Kristian Smeds
Smeds Ensemblen syksyllä 2008 peruuntunut vierailu
11.4.
Silta kaartui, meri kohahti – Kaj Chydeniuksen 70-vuotisjuhlakonsertti
3.12., 4.12.
- Sopukka
1) Jatkava ohjelmisto
Omat produktiot
Mika Myllyaho, Paniikki
ohjaus Irene Aho
Tragikomedia kolmesta, elämäntuskaa potevasta miehestä.
Ensi-ilta 12.11.2008
Yhteistuotanto
H.C. Andersen, Vexi Salmi, Ruma ankanpoikanen
ohjaus
Yhteistyössä Hämeenlinnan Kaupunginteatterin ja Helsingin kulttuurikeskus Stoan kanssa tuotettu lastennäytelmä.
Ensi-ilta Hämeenlinnassa huhtikuussa 2008, Turussa 27.8.2008
2) Vuoden 2009 uudet tuotannot
Omat produktiot
Mika Myllyaho, Kaaos
ohjaus Irene Aho
Temaattista jatkoa syksyllä valmistuneelle Paniikille, nyt kolmen naisen näkökulmasta
Ensi-ilta 5.2.2009
Jerry Sterner, Toisten rahat
ohjaus
Komedia rahan vallasta ja nurkanvaltauksesta
Ensi-ilta 2.4.2009
Suomen kantaesitys
ohjaus Hilkka-Liisa Iivanainen
produktio toteutetaan yhdessä teatterikorkeakoulun kanssa, H. Iivanaisen lopputyö.
Ensi-ilta 4.9.2009
Yhteistuotanto
Nuorisonäytelmä
Ohjaus Mikko Roiha
Ensi-ilta Turussa n. marraskuussa 2009
Suunnitteilla vuoden loppuun yhteistyöproduktio.
3) Vierailut
Sinikka Nopola, Nainen ja anjovis,
rooleissa Heidi Herala
Helsingin Kaupunginteatterin vierailu
Esitykset Turussa 27.2.–7.3.
Vladimir Vysotski, Katkennut laulu
Turun kaupunginteatterissa 1989 ensi-iltansa saanut musiikkiproduktio palaa..
24.1., 18.3., 2.12., 8.12., 16.12.
Mikko Roiha, Pirkko Saisio, Pienin yhteinen jaettava
ohjaus Mikko Roiha
Pirkko Saision romaanitrilogiaan perustuva näytelmä kadonneesta maailmasta, joka jätti meihin särkevän jälkensä.
Seuraavat esitykset Turussa syksyllä 2009
Teatteri Turmion tuottama esitys on tuotettu vuonna 2006 yhdessä Tampereen Työväen teatterin ja Oulun kaupunginteatterin kanssa.
Iseult Golden, David Horan, Carmel Stephens, Ruksaaks mua?
Rakastajat-teatterin produktio jatkaa Turussa jälleen syksyllä 2009
Metritytöt
Jaana Järvisen, Riitta Selinin ja Kirsi Tarvaisen sekä teatterin orkesterin nostalgis-utopistinen lauluilta
KOM-teatterin Odotus
Marja Packalenin ja Pirkko Saision esittämä näytelmä
25.9., 26.9.
Toista ei voi omistaa – konsertti
Mikael Wiehen lauluihin perustuva konsertti.
16.10., 17.10., 23.10., 3.11.
4) Turun Kaupunginteatteri vierailee
Athol Figard, Piilopaikka eli Siat
ohjaus
Vierailee Espoon Kaupunginteatterissa 12. ja 13.3.
Mika Myllyaho, Paniikki
ohjaus Irene Aho
Vierailee Rostockissa 15.4.
Mika Myllyaho, Kaaos
ohjaus Irene Aho
Vierailee Tampereen teatterikesässä 4.8., 5.8.
- Pikkolo
- - lasten Pikkolo
1) Jatkava ohjelmisto
Janosch, Oi ihana Panama
ohjaus
Kertomus ystävyydestä ja onnen etsinnästä
Ensi-ilta 17.9.2008
2) Vuoden 2009 uudet tuotannot
Syksyllä 2009 uusi leikki-ikäisille suunnattu produktio
yhdessä AMK:n kanssa
3) Vierailut
Teatteri 2000
Lumikki
Ohjaus Antti Majanlahti
Näyttelijä Emilia Pokkinen
Esitykset syksyllä 2009
Teatteri Mukamas
Hiiri morsiamena
Hiiri morsiamena pohjautuu vanhaan suomalaiseen kansansatuun. Tarina kertoo
kolmesta veljeksestä, joista nuorin poika joutuu kosimaan hiirtä, mutta
saakin lopulta puolisokseen kauniin prinsessan.
Esitykset syksyllä 2009
- - Yö Pikkolo
1) Jatkava ohjelmisto
Kuten haluatte – Á
Outi Conditin yhden naisen esityskonsepti
2) Vuoden 2009 uudet tuotannot
Suunnitteilla 2-4 uutta pienproduktiota vuodelle 2009
- Kouluproduktiot
Postia Pietarista, 2009- juhlavuoden teemaan rakennettu produktio lukioiden kanssa, ensi-ilta lokakuussa 2009
Ronja Ryövärintytär- lavastustyöpaja ja valokuvanäyttely alakoulujen kanssa.
YHTEENVETO
Kaupunginorkesterin korjattu talousarvion nettoluku vuodelle 2009 on -4 621 499 € (menot 5 377 399 € ja tulot 755 900 €). Supistus aiemmin hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna on -174 426,00€.
Yhteenveto taloustilanteen kiristymisestä johtuvista muutoksista:
-Säästöt henkilöstömenoissa pyritään saamaan aikaan mahdollisimman pitkälle tukitoimintoja yhdistämällä ja toimintaa rationalisoimalla. Henkilöstövähennykset kohdistuvat etupäässä sijaisten ja palvelutuotantoon välttämättömien määräaikaisten käyttöön, joka on jo minimoitu. Tämä heikentää jatkuvasti asiakaspalvelun sekä koko ydintoiminnan taiteellista tasoa ja tätä kautta edelleen henkilöstön sitoutumista ja motivaatiota. Riskinä on lisäksi, että työmäärien lisääntyessä myös henkilöstön sairauslomat lisääntyvät, ja näin tavoiteltu säästö jää toteutumatta. Säästöjen tuoma kiristys lisää etenkin taiteellisen henkilöstön rekrytoitumista muualle, mikä tuo paineita taiteellisen tason sekä orkesterin positiivisen kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden kehittämiselle ja sitä kautta kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiselle niin matkailun kuin asukasviihtyvyyden näkökulmasta .
-Vuoden 2009 suurimpana toiminnallisena muutoksena ovat koko kulttuuritoimen tukipalveluiden yhdistäminen ja sen kautta tulevat vakanssimuutokset sekä konserttitalon ennakkolipunmyynnin siirtyminen teatterille. Ryhmämyynti säilyy konserttitalolla. Lippuja saa ostaa myös valtakunnallisesti Lippupisteen palveluverkon kautta myyntipisteistä, R-kioskeista, puhelimitse sekä internetistä.
-Kaupunginorkesterin lipunmyynnistä vapautuvaa resurssia suunnataan kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin verkkomarkkinoinnin kehittämiseen, sillä tämä on kustannustehokas ja jatkossa yhä enenevässä määrin asiakaskunnan käyttämä tapa saada tietoa ja taustaa tulevista tapahtumista. Tämän kehitystyön tuloksena myös vuorovaikutteisuus ja sitä kautta asiakaspalautteen saaminen helpottuu.
-Markkinointiin kokonaisuudessaan käytettävät resurssit arvioidaan kriittisesti uudelleen ja etsitään säästöjä myös tätä kautta.
-Kaupunginorkesterin konserttiohjelmista ja vierailijoista on karsittu säästövelvoitteiden myötä. Tämä tulee heijastumaan asiakaskuntaan ja sitä kautta tulonmuodostukseen.
-Konserttitalon yhteistyö eri konserttitoimistojen kanssa viihdekonserttien tuottamiseksi kanssa on toistaiseksi jäädytetty, ja toiminta keskittyy ainoastaan tilojen ja palvelujen vuokraukseen. Tämä vaikuttaa kaupunkilaisten saamaan kulttuuripalveluntarjontaan.
-Palvelut ja toiminnot, joista saadaan ulkoista tulorahoitusta, pyritään ensisijaisesti turvaamaan. Karsinta kohdistetaan ensisijaisesti ilmaispalveluihin ja -projekteihin, mukaan lukien lastentoiminta.
-Supistetuista määrärahoista huolimatta kaupunginorkesterin tilalaitokselle maksamia vuokria ei ole tarkistettu. Tämä asettaa suuria paineita tarkastella kriittisesti orkesterille tulevia anomuksia ns. minimivuokran käytöstä ulkoisessa vuokraustoiminnassa. Orkesteri on erittäin myötämielinen kolmannen sektorin toimintaa kohtaan, mutta näille annettava tuki – myös vuokranalennusten kautta annettava - on jatkossa saatava läpinäkyvämmäksi, eikä se ei saa suhteettomasti rasittaa kaupunginorkesterin toimintamäärärahoja.
-Konserttitalon tilalaitokselle maksamissa laskennallisissa vuokrissa mukana olevia kunnossapitomäärärahoja ei myöskään tulla täysimääräisesti käyttämään konserttitalon tarpeisiin, joten orkesterin on varauduttava kustantamaan osin tarvitsemiaan huoltoja suurella todennäköisyydellä omista toimintamäärärahoistaan pysyäkseen kilpailukykyisenä ja houkuttelevana vuokrauskohteena myös taloudellisen taantuman aikana.
Tulostavoitteet tiivistettynä
|
2007 |
toteutunut 2008 |
tavoite 2009 |
tarkistettu tavoite 2009 |
orkesterin kuulijat yhteensä |
42.340 |
51.180 |
50.000 |
45.000 |
kuulijat julkisissa konserteissa |
24.555 |
30.542 |
40.000 |
35.000 |
kuulijat kaupungin edustustilaisuuksissa |
2.864 |
3.424 |
2.900 |
2.000 |
kuulijat koululaiskonserteissa |
9.619 |
10.922 |
12.000 |
11.000 |
ulosvuokrattujen tilaisuuksien kävijät |
73.930 |
58.314 |
70.000 |
60.000 |
konserttitalon täyttöaste sinfoniasarjan konserteissa |
63,8 |
62,9 |
64 % |
61% |
konsertit ja tapahtumat |
100 |
134 |
100 |
95 |
lasten tapahtumat |
14 |
17 |
20 |
17 |
lasten tapahtumien osanottajat (sis. koululaiskonsertit) |
9.619 |
10.922 |
13.500 |
12.500 |
Turun filharmoninen orkesteri - toiminta vuonna 2009
Turun filharmonisen orkesterin visiona on olla kehittyvä ja aikaansa seuraava kaupungin käyntikortti, josta voimme olla yhdessä ylpeitä niin kotikentällä kuin kansainvälisillä areenoilla. Tätä tavoitettamme toteutamme vuonna 2009 säästöohjelman puitteissa mahdollisimman monipuolisella konserttiohjelmalla ja tapahtumatarjonnalla.
Konserttitoiminta
Konserttisarjat Trendejä ja traditioita, Rakastetuimmat klassikot ja Ystävät Itämerellä jatkuvat laajennetulla konserttimäärällä. Konserttitoiminnan keskiössä on sinfoniasarja, jossa vuonna 2009 on yhteensä 14 torstaina ja perjantaina esitettävää konserttia (8 keväällä +6 syksyllä). Uutuutena on kausikorttilaisten toivekonsertti. Tämän lisäksi ohjelmassa on yksittäisiä konserttia, kuten jo perinteeksi muodostunut Euroopan Turku, niin ikään uudistetulla ohjelmaprofiililla. Orkesteria kuullaan lisäksi mm. kolmessa kirkkokonsertissa, ÅST:n ja Turun musiikkijuhlien kanssa yhteistyössä tuotettavassa oopperassa, kamarimusiikkisarja Juhana Herttuan musiikkisalongissa, Turku Jazzin 40-vuotisjuhlien kunniaksi järjestettävässä yhteistyökonsertissa sekä eri juhlapäiviin sijoittuvissa erikoiskonserteissa, kevyempää ja viihteellisempää sisältöä unohtamatta. Konserttien kapellimestarit ja solistit ovat aina taiteellisesti korkeatasoisia ja kiinnostavia esiintyjiä. Orkesteri jatkaa myös arvostettua tilaussävellystoimintaansa.
Täyttöaste sinfoniakonserteissa vuonna 2008 oli 62,9%. Tarkistettu tavoite vuodelle 2009 on 61%, sillä henkilöstöön, markkinointiin ja asiakaspalveluihin kohdistuvat säästöt tulevat oletettavasti näkymään myös asiakaskunnassa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on verottanut yleisesti kuulijoita klassisen musiikin kuulijoista, mutta edelleen asukaslukuun suhteutettuna Turun filharmonisen orkesterin kuulijamäärä on erittäin kilpailukykyinen muihin kaupunkeihin ja etenkin ulkomaihin nähden. Kannustavaa on myös, että nuorten kuulijoiden määrä sinfoniakonserteissa on lisääntynyt ja sitä kautta ikäjakauma nuorentunut.
Lasten – ja nuortentoiminta
Erityisenä painopistealueena vuonna 2009 tulee olemaan orkesterin oman Filharmonisen junioriklubin kautta kanavoituva lasten – ja nuortentoiminta. Klubilaiset pääsevät aitiopaikalta tutustumaan filharmoniseen elämään estradilla, ja sen puitteissa järjestetään monipuolista ohjelmaa ja tapahtumia. Klubi-illoissa junioriklubin jäsenillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä, tavata kapellimestareita, solisteja ja muusikoita. Kouluille ja päiväkodeille organisoidaan päiväsaikaan tutustumiskäyntejä konserttitalolle. Toiminta on aina osallistavaa, ja sitä suunnittelemassa on alan asiantuntijoita.
Turun konservatorion kanssa yhteistyössä järjestettävät Lasten musiikkijuhlat saavat keväällä jatkoa usean eri produktion voimin. Entiseen tapaan toteutetaan koululaiskonserttiviikot keväällä ja syksyllä. Opiskelijayhteyksien kehittäminen uutena erityisalueena jää säästösyistä seuraaville vuosille.
Yleisökasvatus
Orkesteri järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia osana yleisötoimintaansa. Näistä mainittakoot Varaslähdöt, Selviydy sinfoniasta-kierrokset, Avoimet harjoitukset sekä helmikuussa Atso Almilan johdolla järjestettävä jalkautumisviikko, jonka aikana järjestetään jälleen Filharmoninen koulu-visailu ja Kuka goes Classic -klubi-ilta.
Kehityshankkeet
Vuoden 2009 tärkeimpinä kehityshankkeina ovat tallennetoiminta ja vuoden 2011 valmistelut, orkesterivierailutoiminnan jatkaminen ja laajentaminen sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Tallennetoiminnan puitteissa suunnitteilla on klassisten levyjen lisäksi lastenmusiikkia ja jazzmusiikkia sisältävät CD-levyt. Tallennetoimintaan sekä 2011- yhteistyöhön liittyen pyritään vuonna 2009 luomaan puitteet ja sopimaan yhteistyömuodoista, joilla voidaan toteuttaa ja rahoittaa Turun ja Tallinnan orkestereiden yhteiskonsertit internetin välityksellä sekä vierailuesityksin. Tavoitteena on toteuttaa yhteiskonsertit netin välityksellä osallistavalla tavalla, antaen puheenvuoroja yhteistyökaupungin kuulijoille. Näin tuodaan mukaan tapahtumiin uudenlaista yhteisöllisyyttä ja madalletaan raja-aitoja. Saavutettavuutta lisää myös se, että näytöt, joilta konsertteja voi seurata, voidaan asettaa esimerkiksi ulkoilmaan suurnäytöille, julkisiin tiloihin ja mm. vanhainkoteihin ja sairaaloihin. Tällöin konserteista pääsevät osallisiksi myös ne, jotka eivät muutoin fyysisesti pääsisi osallistumaan tapahtumiin. Toiminta on tarkoitus saada käynnistettyä vuonna 2010, jotta se olisi käytössä itse kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Tallennesopimuksen mahdollistamana tavoitteena on lisätä orkesterin ja samalla Turun kaupungin kulttuuripalvelujen näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisilla tallenteilla sekä esiintymisillä TV:n, radion sekä netin välityksellä.
Orkesterin ja konserttitalon markkinointia kehitetään osana koko kulttuuritoimen markkinointia ja viestintää. Säästösyistä ja tukipalveluiden yhdistämiseen liittyvän organisaatiouudistuksen osana konserttitalon ennakkolipunmyynti siirtyy kaupunginteatterille. Konserttitalolle jää ainoastaan lippujen myynti tuntia ennen tapahtumien alkua. Ryhmämyynti säilyy entisellään. Yhteistyötä Turun musiikkijuhlien kanssa tiivistetään ja luodaan puitteita tulevien vuosien yhteisille produktioille. Samoin konserttitalon uuden kahvilayrittäjän Kanresta Oy:n kanssa yhteistyötä tiivistetään. Uusien, yhteisten palvelutuotteiden kautta pyritään löytämään uusia asiakasryhmiä sekä saamaan lisää ulkopuolisista tilavuokrausta konsertteihin ja tapahtumiin. Tämä tukee myös pyrkimystä saada ulosvuokraustoiminta kesätaukoa lukuun ottamatta tasaisemmin ympärivuotiseksi.
YHTEENVETO
Turun filharmonisen orkesterin ohjelmisto vuonna 2009
VIIKKO PÄIVÄ KONSERTTI
5 15.1. Euroopan Turku –gaalakonsertti
4 22. ja 23.1. Sinfoniakonsertti
5 29. ja 30.1. Sinfoniakonsertti
6 5.2. Katedraali soi –kirkkomusiikkiviikon konsertti
7 12. ja 13.2. Sinfoniakonsertti
8 Korvausvapaita ja henkilökohtaista harjoittelua
9 Jalkautumisviikon konsertteja kaupungilla
10 5. ja 6.3. Sinfoniakonsertti
11 13.3. Jazz-konsertti ja levytystä
12 19. ja 20.3. Sinfoniakonsertti
13 Lastenkonsertteja ja tapahtumia Lasten musiikkijuhlilla
14 2. ja 3.4. Sinfoniakonsertti
15 10.4. Kirkkokonsertti
16 Kamarimusiikkiviikko ja levytystä
17 23. ja 24.4. Sinfoniakonsertti
18 1.5. Vappumatinea ja levytystä
19 7. ja 8.5. Sinfoniakonsertti
20 Juhana herttuan musiikkisalonki (kamariorkesteri)
21 20.5. Nuorten solistien konsertti
22 Levytystä
VUOSILOMA
32 8.8. Konsertti Turun musiikkijuhlilla
VUOSILOMA
36 3. ja 4.9. Sinfoniakonsertti
37 Oopperaharjoituksia
38 Oopperaa
39 23.9. Sinfoniakonsertti
Oopperaa
40 3.10. Sinfoniakonsertti (Yhteistyö, Turun kirjamessut)
41 8. ja 9.10. Sinfoniakonsertti
42 Muusikoiden wieniläiskonsertti
43 22. ja 23.10. Sinfoniakonsertti
44 30.10. Kirkkokonsertti (Yhteistyö, Turun Urkujuhlat)
45 5. ja 6.11. Sinfoniakonsertti
46 Elokuvamusiikin konsertteja
47 19. ja 20.11. Sinfoniakonsertti
48 Tilauskonsertti / ÅST
49 3. ja 4.12. Sinfoniakonsertti
6.12. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti
50 10.12. Ekumeeninen joulu Suomen Turussa
Oopperaa
51 16.12. Joulukonsertti
Joulukonsertteja vanhainkodeissa
Oopperaa
52 Joulukonsertteja vanhainkodeissa
Lisäksi viisi kamarikonserttia Turun linnassa (Juhana herttuan salonkeja)
YHTEENVETO
Talousarvion nettomenot ovat 57,18 € asukasta kohti (asukasluku 175 354). Kirjaston laskennallinen valtionosuus on runsaat 3.824.000 €.
Yhteenveto taloustilanteen kiristymisestä johtuvista muutoksista:
-Henkilöstövähennykset kohdistuvat useaan toimintoon. Vakanssien siirtoja ja muutoksia toteutetaan.
-Pääkirjasto on auki joka päivä, lähikirjastojen aukioloja tarkistetaan. Pienten lähikirjastojen kesäsulkemiset jatkuvat.
-Kaksi lähikirjastoa on lakkautettu. Jäljelle jäävien lähikirjastojen kohentamista jatketaan, ja tiloja jaetaan muiden toimijoiden kanssa.
-Aineistohankintoja vähennetään 8,5 % (alle vuoden 2007 tason), luovutaan Kirjatalkoista.
-Kulttuuripolkua ja tapahtumia tehostetaan ja niiden tuottamista keskitetään.
-Verkkopalvelut ovat tarjolla 20 t/vrk, ja niitä kehitetään maltillisesti yhteistyössä maakunnan muiden kirjastojen kanssa (kehittämiseen opm:n rahoitus)
-Tietojärjestelmän uudistaminen siirtyy kokonaan vuoteen 2010.
-Koulukirjastojen ja hakeutuvien kirjastopalvelujen kehittäminen siirtyy myöhempään ajankohtaan.
-RFID-järjestelmän laajentaminen lähikirjastoihin siirtyy peruskorjausten yhteyteen.
-Ulkoisella rahoituksella rahoitetut projektit jatkavat.
Tulostavoitteet tiivistettynä
|
2007 |
toteutunut 2008 |
aikaisempi tavoite |
tarkistettu tavoite 2009 |
käynnit |
1,8 milj. |
1,8 milj. |
1,9 milj. |
1,7 milj. |
verkkokäynnit |
2,8 milj. |
3,4 milj.* |
3,8 milj. |
3,8 milj.* |
lainat |
2,9 milj. |
2,9 milj. |
2,8 milj. |
2,7 milj. |
tapahtumat ja osanottajat (kaikki yhteensä) |
1 759 35 373 |
1 323 32 992 |
1 200 20 000 |
1 000 20 000 |
lasten tapahtumat ja osanottajat |
795 14 658 |
774 16 642 |
750 15 000 |
700 14 000 |
näyttelyt |
39 |
40 |
20 |
20 |
aineistoesittelyt |
539 |
460 |
500 |
450 |
kokoelmien uudistuminen (aineistohankinnat) |
59 357 |
59 721 |
55 000 |
50 000 |
* Vaski-järjestelmän yhteiskäyttö, Turun laskennallinen osuus noin 2/3
Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma
Kirjaston tarkistettu toimintasuunnitelma 2009 sisältää seuraavat painopisteet ja tavoitteet
-Pääkirjasto on ensimmäistä kokonaista vuotta täysimittaisesti toiminnassa.
Sisäänajovaihe päättyy kesällä. Pääkirjaston käyttö ja toiminnan monipuolisuus ovat ylittäneet odotukset ja ennakkosuunnitelmat, ja lisäresursseja on siirretty lähikirjastoista. Olennainen osa vuonna 2009 on Taiteiden talon profilointi sekä koko pääkirjaston sisältöpohjaisen toiminnan syventäminen ja elävöittäminen.
-Lähikirjastojen toiminnallinen ja tilallinen kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä nuorisotoimen ja opetustoimen kanssa. Turun talousohjelman mukaan lähikirjastoverkko käydään läpi yhteistyössä nuorisotoimen kanssa palvelupisteiden kattavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. (Turun talousohjelma kv 16.6.2008 § 160.) Martin ja Mikaelin kirjastot suljettiin valtuuston talousarviopäätöksen (kv 17.11.2008) mukaisesti 13.3. alkaen ja tiloista luovutaan 31.7. Kulttuurilautakunta päätti 25.3., että Härkämäen kirjasto muuttaa Jyrkkälän nuorisotaloon ja Lausteen kirjasto Lausteen nuorisotaloon ja talojen toimintaa muutetaan niin, että niistä muodostuu kirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteisiä palvelupisteitä. Vastaavasti jatketaan suunnittelua Ilpoisten nuorisotalon muuttamiseksi Ilpoisten kirjaston yhteyteen. Varissuon kirjastoon etsitään muita toimijoita. Nummen kirjaston tila jaetaan sosiaali- ja terveystoimen kotihoitoyksikön kanssa. Muiden lähikirjastojen tilojen kohennusta jatketaan.
Pienet lähikirjastot Härkämäki, Lauste, Maaria, Moisio, Paattinen ja Vasaramäki toimivat organisatorisesti pääkirjaston alaisuudessa, jolloin voidaan paremmin turvata palvelun joustavuus ja yhtenäinen laatu. Osa lähikirjastojen henkilöstöresursseista on samalla siirtynyt pääkirjastoon turvaamaan pääkirjaston aukioloa.
Opetusministeriö on myöntänyt 20.000 € lähikirjastojen uusien toimintakonseptien kehittämiseen.
-Organisaatiota kehitetään kohti prosessiorganisaatiota
Tavoitteena ovat koko Turun kaupunginkirjaston kattavat prosessit kirjastoyksiköiden erillisyyden sijaan. Työskentely on alkanut keväällä 2008 ja liittyy kulttuuritoimen kokonaisuudistukseen. Työtä jatketaan vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 budjetti laaditaan sopimusohjausmallin ja prosessiorganisaation pohjalta.
-Kirjastoaineisto
Kokoelmia uudistetaan sekä uusilla perinteisillä aineistoilla että uusilla aineistomuodoilla. Kirjojen, lehtien, dvd-levyjen ja cd-levyjen lisäksi hankitaan mm. konsolipelejä. Musiikkia hankitaan myös sähköisessä muodossa ja sähkökirjojen kehitystä seurataan. Kirjastoaineiston hankintaraha supistui 100.000 € ja se on kokonaisuudessaan 1.075.300 €. Tästä on tavoitteena käyttää kirjojen hankintaan 650.000 euroa. Määräraha ei mahdollista osallistumista Suomen kulttuurirahaston kirjatalkoisiin. Aineistoraha on kaikkiaan 6,13 euroa/asukas, josta kirjojen osuus noin 3,75 €/asukas. Aineistomäärärahalla arvioidaan voitavan hankkia runsaat 50.000 teosta. Lopullinen määrä riippuu hintakehityksestä. Vanhentuneita teoksia poistetaan kokoelmista vähintään uutuushankintojen verran.
-Muut kehittämishankkeet
-Varsinais-Suomen kirjasto –hanke jatkuu
Opetusministeriö on myöntänyt hankkeeseen 85.000 € vuonna 2008 ja tänä vuonna lisäksi 25.000 € verkkopalvelujen kehittämiseen. Hanke toteutetaan integroituna Turun maakuntakirjastotehtävään. Vuonna 2009 tavoitteita ovat kirjastojen välisen logistiikan järjestäminen, yhteisten verkkopalvelujen kehittäminen sekä asiantuntijayhteistyön tiivistäminen ja henkilökunnan osaamisen kehittäminen. Vuoden 2009 aikana toiminta organisoidaan pysyväksi osaksi maakuntakirjastotoimintaa.
-Seutukirjastoselvitys
Seutukirjastoselvitys on osa Varsinais-Suomen kirjasto –hanketta. Päävastuu on Turun ja Raision kirjastoilla.
Seutukirjastoselvitys liittyy osaltaan Paras-hankkeeseen. Hankkeeseen on asetettu kirjastoalan alatyöryhmä, jossa tulee huomioida Turun seudun kirjastoiden olemassa oleva yhteistyö siten, että kirjastoasioiden seudullinen yhteistyö voi kattaa myös PARAS- selvityskuntien ulkopuolisia kuntia. Seutukirjastohankkeeseen ovat ilmoittautuneet mukaan Raision, Kaarinan, Liedon, Sauvon, Paimion, Ruskon, Vahdon, Auran ja Mynämäen kirjastojen kanssa.
-Kaunokirjallisuuden verkkopalvelut julkistetaan vuoden 2009 aikana
Turulla on päävastuu valtakunnallisen Kaunokirjallisuuden verkkopalvelun kehittämisestä. Hanke on hyväksytty osaksi hallituksen Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Opetusministeriö on myöntänyt Turulle 98.000 € vuonna 2008 ja kuluvana vuonna 100.000 € palvelun kehittämiseen.
-OpenZone
OpenZone – maahanmuuttajien kirjastopalvelujen kehittäminen on yhteisprojekti Turun amk:n ja Diak:n kanssa, johon on saatu ESR-rahoitusta vuosille 1.9.2008-31.12.2011. Projektin päävastuutaho on Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma.
Kirjaston osuutena on maahanmuuttajille – erityisesti naisille ja nuorille – soveltuvien palvelukonseptien kehittäminen ja maahanmuuttajaopastajien palkkaaminen suomen kieltä heikosti taitavien kirjastonkäytön tueksi.
-Kirjaston tietojärjestelmän uudistaminen ja teknisen infrastruktuurin kehittäminen
Kirjaston tietojärjestelmäuudistus ja RFID-järjestelmän laajennus lähikirjastoihin siirtyvät myöhempään ajankohtaan. Teknisen infrastruktuurin vakiointia jatketaan. Asiakastyöasemia monipuolistetaan.
Koulukirjastojen uudelleenorganisointi ja hakeutuvien kirjastopalvelujen kehittäminen siirtyvät myöhempään ajankohtaan. Oppimateriaalikeskus on aloittanut osana kirjaston toimintaa vuoden 2009 alusta entisellä toimintamallilla. Tässä yhteydessä siirtyi myös kaksi vakanssia.
-Kulttuurikortin kehittämistä jatketaan
Kulttuurikortin kehittämisessä painottuu vuoden 2009 aikana painottuu kulttuuripalvelujen käytön rekisteröintien ja bonusjärjestelmän suunnittelu, mikä edellyttää erityisesti kulttuuritoimen muiden laitosten osallistumista kehittämistyöhön. Kirjaston osuus rajoittuu koordinointiin ja kirjaston oman tietojärjestelmän ja asiakasrekisterin asiantuntijuuteen. Vuonna 2010 kulttuurikortti on osa kulttuuritoimen normaalia tiedottamista ja kirjaston panostus vähenee edelleen.
-Valtakunnalliset kirjastopäivät Turussa 10.-12.6. Kirjastopäivät järjestetään yhteistyössä Suomen kirjastoseuran ja muiden turkulaisten kirjastojen kanssa.
Tulevaisuuden näkymiä
Kirjastoissa on tapahtumassa suuri toimintakulttuurin muutos. Suuri osa tietoaineistoista on siirtynyt tietoverkkoihin, ja osa siitä on vapaasti kaikkien käytettävissä. Lisäksi kirjasto hankkii käyttöoikeuksia sellaisiin aineistoihin, jotka eivät ole vapaasti saatavissa. Tällä hetkellä suurta osaa näistä aineistoista voi käyttää vain kirjastoissa paikan päällä. Tavoitteena on saada muutetuksi käyttöoikeuksia niin, että niitä voi käyttää myös kotikoneilta.
Myös kaunokirjallisuus on siirtymässä vähitellen sähköiseen muotoon ja kehitys tulee kiihtymään lukulaitteiden kehittymisen myötä. Suuri osa musiikkimarkkinoista on musiikin lataamista internetistä, ja musiikin lainaus
fyysisinä äänitteinä on vähentymässä.
Fyysisten tallenteiden määrän vähentyessä myös lainaus tulee vähenemään. Kehitys on jo alkanut monissa kirjastoissa, Turussa se ei ole vielä ollut näkyvissä, todennäköisesti osittain uuden pääkirjaston ansiosta.
Toiminnassa korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän tieto- ja kulttuurisisältöjä esiin tuovat tapahtumat ja näyttelyt sekä kirjastopedagogiikka ja tiedonhallintataidot. Aktiivinen ajankohtaisiin asioihin reagointi jatkuu edelleen.
Martin ja
Turun museokeskus
YHTEENVETO
Museokeskuksen korjattu talousarvion nettoluku vuodelle 2009 on -6.425.947 € (menot 8.583.812 € ja tulot 2.157.865 €). Supistus aiemmin hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna on 283.855 €.
Museokeskuksen laskennallinen valtionosuus on runsaat 1,9 milj. €.
Yhteenveto taloustilanteen kiristymisestä johtuvista muutoksista:
-Henkilöstövähennykset kohdistuvat useaan toimintoon. Henkilöstösäästöihin kohdistuvat leikkaukset kohdistuvat sellaisiin avoinna oleviin vakansseihin, joita oli pidetty avoinna museokeskuksen perustamisen vuoksi tarkoituksena täyttää vakanssit uudessa organisaatioissa niin, että resurssit kohdennetaan uuden organisaation tarpeiden mukaan.
-Museoiden aukipitoa laajennettiin vuoden vaihteessa tehtyjen päätösten seurauksena. Säästöjen toteutumisen ja työllistystoiminnan päättymisen seurauksena aukipitoa on supistettu niin, että kaikki museot ovat suljettuna maanantaisin.
-Kuralan Kylämäki, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo sekä Luostarinmäen käsityöläismuseo suljetaan resurssisäästöjen vuoksi lokakuun alusta alkaen.
-kalustohankinnoista luovutaan vuoden 2009 osalta, samoin asiakaspalveluhenkilökunnan työvaatteiden hankintaa siirretään
-Kulttuuripolkua ja tapahtumia tehostetaan ja niiden tuottamista keskitetään. Tällä pyritään turvaamaan tulojen myönteinen kehitys
-Tietojärjestelmän kehittäminen ja laitteiden uudistaminen siirtyy kokonaan vuoteen 2010. Vuoden 2009 pyritään supistamaan laitekantaa
-Ulkoisella rahoituksella rahoitetut projektit jatkuvat ja etenkin tutkimushankkeilla pyritään parantamaan tulokehitystä
-Näyttelytoiminta toteutetaan tuloa tuottavana toimintana suunnitellulla tavalla, mutta näyttelyiden kustannustasoa lasketaan säästöjen edellyttämällä tavalla.
Yleistä
Museoiden ja kulttuurikeskuksen toimintojen yhdistäminen vaatii ensimmäisenä toimintavuotenaan huomattavaa tehtävien ja talouden uudelleenorganisointia. Kyseessä on siirtymävuosi, joka on vaativa haaste koko henkilöstölle. Siirtymävuotena on tärkeintä, että perustoiminnot saadaan turvattua ja uudet työskentely- ja tuotantotavat vakiinnutettua. Museokeskuksen talous on uudessakin tilanteessa tiukka ja yhdistämisen hyödyt tulevat ennen muuta resurssien uudelleen kohdentamisesta ja tapahtuma- ja näyttelytoiminnan uudenlaisesta tuottamistavasta.
Museokeskuksen toiminnan käynnistymisen suuria haasteita ovat organisaation toimivuus ja museokeskukseen yhdistettävien toimintojen sopeuttaminen. Erityinen kehittämiskohde on asiakaspalvelu kokonaisuudessaan ja osana sitä Vanhan Suurtorin toiminta, vakiintuneiden asiakasryhmien palveleminen ja uusien yleisöjen tavoittaminen.
Vuoden 2009 supistettu talousarvio vaikuttaa merkittävästi museokeskuksen resurssien uudelleenjärjestelyä, kun organisaatiomuutoksen yhteydessä jätettyjä muutettuja avoimia vakansseja ei voida täyttää suunnitellulla tavalla. Näiden toimenpiteiden seurauksena saavutetaan noin 165.000 €:n säästö henkilöstömenoista.
Kulttuuriympäristö
Turun museokeskuksen keskeinen ja perinteisesti hyvin vahva toimintasektori on kulttuuriympäristön dokumentointiin ja säilyttämiseen liittyvät tehtävät. Toiminnan helpottamiseksi ja tietojen saatavuuden parantamiseksi aloitetaan kulttuuriympäristöön liittyvien tietokantojen kehittämishanke, johon haetaan ulkopuolista rahoitusta. Tavoitteena on koota ja yhdistää Turun maakuntamuseon hajallaan olevat kulttuuriympäristöä koskevat tiedot samaan tietokantaan luomalla sovellus, johon voidaan kirjata rakennusinventoinnit ja -dokumentoinnit sekä arkeologiset inventoinnit ja tutkimukset.
Rakennettu ympäristö: Luodaan kulttuuriympäristötietokanta joka on suoraan yhteydessä paikkatietoon, yleisiin rakennettua ympäristöä koskeviin perusrekistereihin ja johon voi suoraan liittää myös valokuvat ja mahdolliset piirustukset. Tietokannan tulee olla yhteydessä Turun kaupungin järjestelmään, josta siihen linkittyy tiedot annetuista lausunnoista.
Tietojen jakelua ja saatavuutta parannetaan luomalla järjestelmä, joka on osittain julkinen siten, että tietty osa tiedoista julkaistaan automaattisesti internetissä Turun museokeskuksen sivuilla ja paikkatiedon kautta Varsinais-Suomen liiton koordinoiman Lounaispaikan karttapalvelussa.
Arkeologia: Käytössä olevien arkeologisten tietokantojen ja asiakastietokannan kehittäminen. Tarkoitus on kehittää selainkäyttöinen tiedonhallinta, joka avaa yleisölle arkeologisia ja historiallisia kuva-, kartta- ja esinekokoelmia. Palvelun käyttäjä voi esim. tarkastella historiallisia karttoja, nähdä kulttuurimaiseman muutoksia ja ottaa karttapohjan avulla esiin historiallisia ja arkeologisia tietoja kartan esittämistä kohteista.
Kokoelmat ja kokoelmien hoito
Wäinö Aaltosen museon ja Turun Maakuntamuseon taide- ja numismaattiset kokoelmat yhdistetään ja kokoelmateosten tietojen siirto valtakunnalliseen Muusa – tietokantaan jatkuu, samoin taidekokoelman valokuvaaminen. Uusia kuvataidehankintoja tehdään investointibudjetin ja prosenttirahan puitteissa. Ulkoveistosten ja julkisen taiteen kunnostus sekä töhryjen poisto jatkuu vuonna 2009, mikäli kaunistamisrahaston varoja on käytettävissä. Suunnittelutyö valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Taidekokoelmateosten tallettaminen kaupungin virastoihin ja laitoksiin jatkuu. Kokoelmayksikköön on liitetty kulttuurikeskuksen taidelainaamo, jonka toiminta jatkuu resurssien puitteissa.
Näyttelyt
Turun museokeskuksen näyttelytoiminta jakaantuu kahteen toiminta-alueeseen: kulttuurihistoriaan ja kuvataiteeseen. Kulttuurihistoriallisen museotyön tehtävänä on ylläpitää Turun ja Varsinais-Suomen historian perusnäyttelyä.
Etenkin kulttuurihistoriallisessa vaihtuvien näyttelyjen toiminnassa on ollut ongelmana riittävän vetovoimaisuuden puute. Taloudellisen tilanteen vuoksi museo ei ole kyennyt tuottamaan riittävän kiinnostavia kulttuurihistoriallisia näyttelyjä. Sama koskee osittain myös Wäinö Aaltosen museon näyttelytoimintaa. Kiinnostavuuden puute on vaikuttanut kävijämääriin. Kulttuurihistoriallisen näyttelytoiminnan osalta vuoden 2009 näyttelytoimintaan panostetaan paria aikaisempaa vuotta enemmän ja niistä pyritään saamaan kiinnostavia ja vetovoimaisia. Tällä tavalla kulttuurihistoriallisten museoiden kävijämäärän odotetaan kasvavan lähelle aikaisempia kävijämääriä. Se merkitsisi myös pääsymaksutulojen kasvua etenkin, kun erikoisnäyttelyille ollaan asettamassa lisämaksua. Näyttelytoimintaa liittyvällä tapahtumatoiminnalla pyritään myös uudenlaisten vierasryhmien saamiseen museoihin. Vuoden 2009 talousarviossa on kiinnitetty huomiota myös markkinointiin, jonka oikealla kohdentamisella pyritään tavoittamaan kohderyhmät.
Turun linnassa toteutetaan v. 2009 kaksi päänäyttelyä. Keisari Aleksanteri I:stä esittelevä ”Hurmuri ja hallitsija” –näyttely on esillä 3.4.-4.10.2009 ja Tatun ja Patun aikamatka avataan 3.12.2009. ”Hurmuri ja hallitsija” –näyttely on osa merkkivuosi 2009 näyttelytuotantoa ja se liittyy kiinteästi Turun asemaan autonomisen Suomen ensimmäisenä pääkaupunkina. Tatun ja Patun aikamatka on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille ja se on lapsenmielisesti sarjakuvan keinoin esitetty läpileikkaus Turun ja Varsinais-Suomen historiasta. Turun linnan Voudin salissa toteutetaan kolme pienimuotoista näyttelyä. Muissa museoissa järjestetään vuoden 2009 aikana yksi museon toimintaan liittyvät pienoisnäyttely.
Wäinö Aaltosen museossa toteutetaan vain 3 päätilanäyttelyä. Jokaisen tasokkaan, uuden isomman näyttelyn tuotantokustannukset ovat niin korkeat, että talousarvioraamin puitteissa ei ole mahdollista tehdä enempää. Pienimuotoisia studionäyttelyjä toteutetaan kuitenkin 6. Päätilanäyttelyt muodostuvat seuraavista kokonaisuuksista: ”Häikäisevää” eli peiliaiheet nykytaiteessa avataan Eero Hiirosen juhlanäyttelyn kanssa tammikuussa. Kesäksi toteutetaan näyttelypari, joka käsittelee avantgarden eri ilmenemismuotoja. syksyllä on esillä Maritta Liulian laaja mediataiteen näyttely. WAM tuottaa kaikki näyttelyt yhdessä muiden suomalaisten taidemuseoiden kanssa. Yhteistyöhankkeitten puitteissa on mahdollisuus toteuttaa ohjelmistoa, joka muuten ei taloudellisesti olisi toteutettavissa, Näyttelyjen yhteydessä pyritään toteuttamaan monimuotoista oheistoimintaa, erityisesti pedagogisia palveluja. ”Maritta Liulia -Choosing your religion” on valittu kulttuuripolkunäyttelyksi. Wäinö Aaltosen museon konserttisarja jatkuu, sitä tuotetaan yhdessä kulttuuriasiainkeskuksen ja museokeskuksen kanssa.
Hankalaksi koetun erillisen näyttelymaksun keräämisestä luovuttiin ja sen sijaan pääsymaksuihin tehtiin kohtuullinen yleiskorotus.
Opetus ja tapahtumat
Elämyksiä, oivalluksia ja osallistumista Turun museokeskuksessa. Museo- ja taidekasvatus on yksi museoiden perustehtävistä: Museokokoelmia kartutetaan ja näyttelyitä järjestetään ihmisiä, museoyleisöä varten. Turun museokeskuksen museoissa (Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan kylämäki, Luostarimäen käsityöläismuseo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo) sekä lasten ja nuorten Kulttuuripajassa panostetaan avoimeen, saavutettavaan ja elävään vuorovaikutukseen yleisön ja lähiyhteisöiden kanssa. Erityisenä painopistealueena ovat lapset ja nuoret sekä seniorit.
Vuonna 2009 Turun museokeskuksen pedagogiikka ja tapahtumatoiminta tarjoaa oheismateriaaleja, erikoistapahtumia, kursseja ja teemapäiviä perheille, lapsille ja nuorille. Poikkihallinnollista yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään edelleen niin kulttuuritoimen eri laitosten kuin koulutoimen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotoimen kanssa. Kulttuuripolun kautta Turun museokeskuksen yksiköt tavoittavat laajan perusopetuksen oppilasmäärän. Eri museoyksiköille tuotettavat kulttuuripolkumateriaalit osaltaan edistävät kulttuurista kohtaamista. Myös elinikäinen oppiminen – asioiden oivaltamisen riemu – otetaan huomioon sekä museoiden oheisohjelmissa ja sisällöntuotannossa että kokoelmatoiminnan tunnetuksi tekemisessä.
Museokeskuksen laajassa ja osallistavassa tapahtumatoiminnassa elävöitetään niin taidetta, historiaa kuin arkista kulttuuriakin. Turun museokeskus on mukana paikallisissa ja valtakunnallisissa kulttuuri- ja museoalan tapahtumissa näkyvästi. Keskeisiä tapahtumia ovat museoviikko ja kansainvälinen museopäivä, keskiaikatapahtuma, Turun päivä sekä joulunajan tapahtumat. Omia merkittäviä tapahtumia ovat käsityötaidon päivät ja muinaistekniikan viikko.
Asiakaspalvelu
Turun museokeskuksen toiminnan keskeinen tavoite vuoden 2009 osalta on avoinna olo ajan muuttaminen samanlaiseksi kaikissa museoissa, avoinna olo aikojen muuttaminen asiakasystävällisiksi ja kävijämäärän kasvattaminen. Tavoitteena on myös kaikkien museoiden aukipitäminen ympärivuoden vuodesta 2010 alkaen. Talousarvion tulotavoite on suuri ja perustuu osa-aikasen asiakaspalveluhenkilökunnan muuttaminen täysipäiväiseksi. Ainakin keskeisimmät ja eniten tuloa tuottavat kohteet pidetään avoinna talvikaudella kahdeksan tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Turun museokeskuksen museoiden (Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun biologisen museo, Apteekkimuseo, Kuralan Kylämäki, Wäinö Aaltosen museo) yhteiseksi kävijämääräksi on arvioitu 255.000.
Museoiden aukioloajan pidentäminen antaa uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoida museoiden palveluja (näyttelyt, opastukset, tapahtumat) kävijäryhmille, jotka eivät voi käyttää palveluja päiväaikaan. Uudenlaisella kohdemarkkinoinnilla ja näyttelytuotannolla toivotaan saatavan kävijämäärään kasvua ja asiakkaiksi uudenlaisia kävijäryhmiä. Tavoitteena on markkinoida tällaisia tuotteita yrityksille. Avoinna olo ajan pidentämisen toivotaan tuovan myös yksittäisiä kävijöitä. Säästötavoitteiden seurauksena ja työllistetyn työvoiman saantivaikeuksien vuoksi museoiden aukioloaikaa supistetaan niin, että kaikki museot ovat kansainvälisen tavan mukaan suljettuina maanantaisin.
Keskeinen tulojen lisäämiskeino on tilojen myynti. Turun museokeskuksen hallitsemien tilojen määrä lisääntyy ja monipuolistuu. Se mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman tilojen myynnin etenkin, kun markkinointiin on jo panostettu ja voidaan panostaa vielä enemmän nykyisillä resursseilla ja niiden uudelleen kohdentamisella. Tilojen myynnin odotetaan kasvavan taloudellisesta taantumasta huolimatta ja samalla tulojen kasvavan etenkin kun markkinoinnin kohteeksi otetaan aikaisempaa tehokkaammin myös Vanhan Suurtorin tilat.
Turun kaupungin strategian eräs tärkeä painopiste on ”Lapset, nuoret ja lapsiperheet”. Museon pääsymaksupolitiikassa huomioidaan näyttelyiden ja museoiden taloudellinen saavutettavuus. Ilmaisilla tai edullisilla lasten ja nuorten lipuilla kannustetaan perheitä, lapsia ja nuoria ottamaan museokäynnit luontevaksi harrastustoiminnaksi. Museokäynnit elävöittävät opetusta ja museo tilana tarjoaa autenttisen ja avoimen oppimisympäristön. Museokäynnin tulisi olla ilmainen niin perus- kuin toisen asteen oppilaitoksille (lukiot ja ammatti-instituutit). Kouluille pitäisi pystyä tarjoamaan myös edullisia näyttely/museo-opastuksia.
Vanhan Suurtorin toimintojen kehittämisen tavoitteeksi on otettu kävijämäärien kasvattaminen ja Vanhan Suurtorin alueen kehittäminen kaupunkilaisten kulttuurin olohuoneeksi. Erityisiä odotuksia voidaan asettaa lasten ja nuorten toiminnoille opetustoiminnan uudistamisen seurauksena. Vanhan Suurtorin toiminnat pidetään ainakin toistaiseksi ilmaisina.
Kokoelmien osalta asiakaspalvelu kohdistuu ennen muuta esineistön esille saattamiseen ja niiden tarjoamiseen tutkimuskäyttöön. Taidekokoelma osalta sijoitustoiminnan vahvistaminen ja sijoitustaiteen saaminen aikaisempaa paremmin esille on keskeinen tavoite. Erityisiä painotuksia on asetettava kuvakokoelman käytölle ja myynnille.
Museoiden keskeinen asiakaspalvelumuoto on ollut museokauppatoiminnan kehittäminen. Kauppojen tuotto on kasvanut viime vuosina, minkä vuoksi niiden tuloa tuottava merkitys on myös lisääntynyt. Turun museokeskuksen tavoitteena on saada myös Vanhan Suurtorin alueelle museokauppa, joka keskittyy ensisijaisesti museoiden tuottaman kirjallisuuden myyntiin. Museoiden kahvilat on pääsääntöisesti ulkoisesti, mutta museokeskuksen tehtäväksi jää niiden toiminnan tukeminen ohjaamalla asiakkaita näihin kohteisiin mm. tilavuokrauksen yhteydessä.
Viestintä ja markkinointi
Museokeskuksen toiminnan käynnistäminen edellyttää uusia painopisteitä viestintään ja markkinointiin.
Uudistettujen museobrandien tunnetuksi tekeminen on ensimmäisen toimintavuoden tehtävä. Ensimmäiset brändättävät ovat Turun linna ja WAM. Vuoden 2009 aikana selvitetään millaisia nämä brändit tällä hetkellä ovat ja tehdään suunnitelmat niiden kehittämiseksi viestinnän, johdon ja eri tiimien yhteistyönä. Tämä siksi, että kaikkien osallisten on tähdättävä samaan päämäärään ja annettava ulos samaa viestiä, muuten brändi ei voi menestyä.
Käsityöläismuseon nimi muuttuu, joten sen brändiin voidaan keskittyä vasta kun suunnitelmat museon tulevaisuudesta ovat valmiit. Kaikkia museoita koskevaa viestinnän kehittämistä ei tulla pohtimaan brändin rakentamisena. Muiden kolmen museon mainontaa tehostetaan muulla tavalla. Myös Vanhan Suurtorin suunnitelmat voidaan laatia vasta sen jälkeen, kun alueen uudet nimet ja toiminnallisuudet on päätetty.
Vuoden vaihtuessa otetaan käyttöön nimi ”Turun museokeskus”. Museokeskusta ei nosteta brändinä museoiden tasolle. Kyseessä on hallinnollinen kokonaisuus, josta asiakkaille näkyvät museot ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon toiminta. Vuodeksi 2009 otetaan käyttöön ”nimilogo”, joka liitettäisiin aina kunkin museon nimen yhteyteen. Vuoden aikana suunnitellaan museokeskukselle visuaalinen logo, joka julkistetaan uusien www-sivujen myötä vuoden 2010 alussa. Museokeskuksen graafikoille on varattava aikaa logon ja uusien ilmeisen suunnittelua varten.
Museoiden nimet ja brändien rakentaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Myös museoiden nimiä tullaan uudistamaan markkinointia palvelevaksi.
Vanha Suurtori – kulttuuripaja
Vanha Suurtori – Brinkkalan talo
Vanha Suurtori – Vanha raatihuone
Tekniikka
Museokeskuksen toiminnallisena tavoitteena on kiinteistöjen hoitoon ja teknisiin palveluihin liittyvien resurssien yhteiskäyttö ja resurssien uudelleen kohdentaminen. Tiimin tehtävänä tulee olemaan kaikkien museokeskuksen hallinnassa olevien kiinteistöjen huolto- ja hoitotehtävien keskittäminen ja resurssien ohjaaminen oikeisiin kohteisiin.
Aluemuseot
Turun museokeskus toimii Opetusministeriön päätöksellä myös Varsinais-Suomen kulttuurihistoriallisena keskusmuseona, jonka tehtävät on määritelty Opetusministeriön päätöksessä. Paikallismuseoiden kokoelmatietokantojen keskittäminen ja tietokantojen kehittäminen on toiminnan keskeisimpiä tehtäviä. Toiminta edellyttää myös eräiden tietokantojen päivittämistä.
1 56 KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTATILASTOT 1.1.2009-31.12.2009 |
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|
|
|
Toteutunut |
2006 |
2007 |
2007 |
2008 |
Tavoite |
Ennuste |
Tavoite 2009 |
|
1.1.-30.11. |
1.1.-30.11. |
31.12.2007 |
1.1.-30.11. |
31.12.2008 |
31.12.2008 |
|
1. Toteutunut kysyntä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Teatteri |
|
|
|
|
|
|
|
- kävijät |
74.430 |
57.357 |
66.757 |
41.428 |
72.600 |
50.100 |
70.418 |
- päänäyttämön keskitäyttöaste |
75 % |
74 % |
75 % |
54 % |
79 % |
60 % |
69 % |
Orkesteri ja konserttitalo |
|
|
|
|
|
|
|
- orkesterin kuulijat |
42.025 |
35.310 |
42.340 |
45.895 |
48.000 |
48.000 |
45.000 |
- kuulijat julkisissa konserteissa |
27.312 |
22.375 |
24.555 |
30.312 |
48.000 |
40.000 |
35.000 |
- kuulijat kaup. edustustilaisuuksissa |
- |
- |
2.864 |
- |
2.900 |
2.900 |
2.000 |
- kuulijat koululaiskonserteissa |
11.888 |
10.560 |
9.619 |
9.924 |
12.000 |
10.500 |
11.000 |
- ulosvuokrattujen tilaisuuksien kävijät |
51.474 |
64.226 |
73.930 |
43.439 |
70.000 |
60.000 |
60.000 |
- konserttitalon täyttöaste sinfoniasarjan konserteissa |
63,3 |
63,7 |
63,8 |
62,9 |
64 |
62 |
61 % |
Kirjasto |
|
|
|
|
|
|
|
- kävijät |
1.485.405 |
1.671.826 |
1.800.227 |
1.679.350 |
2.000.000 |
1.830.000 |
1.700.000 |
- verkkokäynnit VASKI 1.5.2008 alkaen |
2.476.055 |
2.658.703 |
2.841.679 |
3.868.185 |
3.300.000 |
4.000.000 |
3.800.000 |
- lainat |
2.783.713 |
2.694.963 |
2.915.333 |
2.634.159 |
3.100.000 |
2.900.000 |
2.800.000 |
Museokeskus |
|
|
|
|
|
|
|
Kävijät /museot |
211.860 |
199.409 |
210.644 |
184.517 |
220.000 |
220.000 |
255.000 |
Ulosvuokrausten määrä |
|
|
|
|
|
|
250 |
Ulosvuokrattujen tilojen kävijät |
|
|
|
|
|
|
|
Kävijät TMM/WAM |
|
|
|
|
|
|
|
Turun linna |
|
|
|
|
|
|
142.000 |
|
Luostarinmäen käsityöläismuseo |
|
|
|
|
|
|
42.000 |
Biologinen museo |
|
|
|
|
|
|
13.500 |
Apteekkimuseo |
|
|
|
|
|
|
13.500 |
Kuralan kylämäki |
|
|
|
|
|
|
13.000 |
WAM |
|
|
|
|
|
|
31.000 |
Vanha Suurtori |
|
|
|
|
|
|
|
kävijät / galleriat |
|
|
|
|
|
|
60.000 |
|
kävijät /ulkotilaisuudet |
187.865 |
173.442 |
251.287 |
205.003 |
255.000 |
255.000 |
195.000 |
|
ulosvuokrattujen tilojen kävijät |
18.794 |
22.284 |
24.598 |
19.998 |
19.500 |
19.500 |
24.000 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Toteutunut |
2006 |
2007 |
2007 |
2008 |
Tavoite |
Ennuste |
|
|
1.1.-30.11. |
1.1.-30.11. |
31.12.2007 |
1.1.-30.11. |
31.12.2008 |
31.12.2008 |
|
2. Kulttuuritarjonta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Teatteri |
|
|
|
|
|
|
|
- esitykset |
364 |
294 |
341 |
286 |
376 |
326 |
384 |
- lasten esitykset |
149 |
114 |
137 |
109 |
118 |
122 |
131 |
- lasten esitysten osanottajat |
17.856 |
8.417 |
10.794 |
7.066 |
7.080 |
7.873 |
14.840 |
Orkesteri |
|
|
|
|
|
|
|
- konsertit ja tapahtumat |
90 |
65 |
100 |
91 |
90 |
106 |
95 |
- lasten tapahtumat |
13 |
13 |
14 |
13 |
18 |
15 |
17 |
- lasten tapahtumien osanottajat |
11.888 |
6.953 |
9.619 |
9.924 |
12.000 |
11.000 |
12.500 |
Kirjasto |
|
|
|
|
|
|
|
- aineistoesittelyt, näyttelyt |
466 |
540 |
579 |
545 |
460 |
575 |
450 20 |
- lasten tapahtumat |
716 |
859 |
902 |
777 |
1.000 |
800 |
700 |
- lasten tapahtumien osanottajat |
11.748 |
15.983 |
16.725 |
15.487 |
17.000 |
16.000 |
14.000 |
- tapahtumat yhteensä |
1.398 |
1.702 |
1.758 |
1.165 |
1.700 |
1.200 |
1.000 |
Maakuntamuseo |
|
|
|
|
|
|
|
Lasten tapahtumat / museot |
2.179 |
2.263 |
2.479 |
2.027 |
2.332 |
2.332 |
2.200 |
Lasten tapahtumien osanottajat / museot |
42.541 |
40.430 |
43.770 |
37.408 |
45.600 |
45.600 |
45.000 |
Lasten tapahtumat / kulttuuripaja |
|
|
|
|
|
|
570 |
Lasten tapahtumien osanottajat / kulttuuripaja |
|
|
|
|
|
|
23.500 |
Näyttelyt / museot |
11 |
10 |
10 |
10 |
12 |
12 |
12 |
Konsertit ja tapahtumat / museot |
44 |
42 |
46 |
48 |
35 |
35 |
40 |