Ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Jaana Gustafsson 18.52017:

Ilmoituksen tekijä

Kakola Yhtiöt Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistajat

Osoite:

Kakolankatu 6

Kiinteistöt:

853-8-7-10, 853-8-33-1 ja 853-8-33-2

Kiinteistöjen omistaja:

Senaatti-kiinteistöt

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelujohtajalle.

Ilmoituksen vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 2.5.2017, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja asemapiirros
• Kaavakartta
• Naapureiden yhteystiedot
• Ympäristötekniset tutkimukset ja toimenpide-ehdotukset: Kakolan alue ja lääninvankila (Golder Associates Oy 24.11.2009), Kakolan alue, kortteli 7 (Golder Associates Oy 20.11.2009) ja Kakolan alue, kortteli 33 (Golder Associates Oy 20.11.2009) sekä Tutkimusraportti Turku Kakola 7-33 (Golder Associates Oy 10.8.2016)
• Maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Kakola korttelit 7 ja 33 (Golder Associates Oy, 3.11.2016)

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ympäristönsuojelu on antanut vuonna 2010 Kakolanmäen katu- ja puistoalueita koskevan päätöksen maaperän puhdistamisesta (Dnro 8736-2010). Päätös oli voimassa 31.12.2016 asti.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Uuden asemakaavan mukaisen korttelin 7 alueella mahdollisia pilaantumislähteitä on ollut käyttöhistorian perusteella alueen koillisosassa sijaitseva autotalli (mm. vankilan linja-autot) sekä kaakkoisosassa historiatietojen perusteella sijainnut öljynvaihtopaikka. Alueella olleista rakennuksista oli tutkimusajankohtana jäljellä vanha sikala (lähellä tontin lounaisreunaa) ja katos (tontin keskiosassa).

Korttelin 33 kiinteistöllä 1 on toiminut Kakolan lääninvankila. Kohdealueella on ollut monia vankilan verstaisiin liittyviä toimintoja, mm. metalli- ja puutyöverstaita, maalaamoita sekä lasikuituveneverstas. Verstaissa käytettävät materiaalit on varastoitu rakennusten sisällä ja jätteet on toimitettu käsiteltäväksi muualle. Verstaissa on historiatietojen mukaan myös huollettu autoja.

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Kunnostuskohteena on kolme kiinteistöä Turun Kakolanmäellä entisellä vankila-alueella. Kakolanmäen uudessa asemakaavassa kunnostettavat alueet on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-2). Entisen sikalan lähellä on Kakolanmäen alla kallioluolassa sijaitsevan vedenpuhdistamon ilmanvaihtoon liittyvä uudisrakennus. Kiinteistöt rajoittuvat katu-, puisto- ja asuinalueisiin.

Maaperä

Kohde sijaitsee kallioisella alueella. Kallion päällä on paikoin täyttömaakerroksia. Korttelin 7 lännenpuoleisella osalla täyttömaan joukossa on rakennusjätettä.

Pohja-, orsi- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Sade/pintavedet imeytyvät suoraan maaperään, joten täyttöihin voi ajoittain kertyä vähäisiä määriä orsivettä. Korttelin 7 lännenpuoleisella alueella sijaitsee ns. Kakolan Riviera eli kalliolouhokseen muodostunut lampi.. Lammen eteläpuolelle tehtyyn koekuoppaan suotautui runsaasti vettä.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Maaperätutkimuksissa on todettu VNa 214/2007 ylemmän ohjearvon ylityksiä raskasmetallien, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden osalta. Täyttökerroksessa on havaittu jätejakeita.

Pilaantunutta maa-ainesta (pitoisuus yli VNa 214/2007 alemman ohjearvon) arvioidaan olevan kaikilla kiinteistöillä yhteensä noin 35 000 tonnia. Jätteen sekaista maata tästä on arvioitu olevannoin 10 000 tonnia. Lisäksi kohteessa on arvioitu olevan noin 5 000 tonnia jätteen sekaista maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa 214/07 mukaiset alemmat ohjearvot.

Kunnostustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on käytetty apuna VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Kohteelle tulevat ns. herkät toiminnot, kuten leikki-alueet, on suunniteltu sijoitettavaksi betonikannen päälle, joten suoraa kosketusta alapuoliseen maaperään ei synny.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kiinteistöjen maaperä puhdistetaan pilaantuneilla alueilla massanvaihdolla. Maaperän kunnostaminen aloitetaan tutkimuksien yhteydessä pilaantuneiksi todetuilta alueilta ja sitä jatketaan, kunnes tutkimuksissa pilaantuneiksi todetut alueet on saatu kunnostettua.

Maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään tutkimuksessa todettujen haitta-aineiden osalta VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään myös em. haitta-aineiden osalta VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Lähtökohtaisesti kaivantoja ei ole tarve uudisrakentamisen vuoksi täyttää tässä yhteydessä. Mikäli kaivantoja kuitenkin joudutaan täyttämään, täyttömaana käytetään muualta tuotua pilaantumatonta maa-ainesta. Täyttömaana voidaan käyttää myös kunnostettavalta alueelta kaivettua jätteetöntä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 alemmat ohjearvot.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan VNa 214/2007 mukaisesti seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi
• Maa-ainesjäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi jos jäteasetukseen (VNa 179/2012) ja CLP -asetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät.

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä tällaisia maa-aineksia.

Kiinteistön alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat massat sijoitetaan ensisijaisesti luvanvaraiselle maankaatopaikalle. Maita voidaan käyttää täyttöön myös ilmoituksen kohteena olevalla kiinteistöllä. Mikäli näitä maita suunnitellaan käytettäväksi täyttöön jossain muussa kohteessa, asiasta tehdään erillinen selvitys, joka hyväksytetään valvovalla viranomaisella ennen maiden sijoittamista.

Alueelta mahdollisesti kaivettavat pilaantumattomat massat (pitoisuus alle VNa 214/2007 kynnysarvon) hyödynnetään alueella tai muussa kohteessa suunnitellusti ja varmasti tai vaihtoehtoisesti toimitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle.

Alueelta mahdollisesti poistettavat jätejakeet (mm. betoni ja tiili) käsitellään alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Pilaantunut maa-aines kuljetetaan vastaanottopisteisiin kuorma-autoilla ja kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan ja vaarallisen jätteen kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle (jätteenkäsittelylaitos). Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista.

Ennen massojen toimittamista vastaanottopisteisiin, laaditaan tarpeen mukaan kaatopaikkakelpoisuuslausunnot.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden massojen kaivua ja poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte 50–100 m³n suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Jokaisen massanvaihtokaivannon rajoilta otetaan kokoomanäytteitä kaivannon pohjasta ja seinämistä. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi riittävä määrä (vähintään 30 %) massanvaihtokaivannon rajoilta otetuista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan myös laboratoriossa.

Pilaantuneen maan kunnostustyö massanvaihdolla päätetään, kun maaperän kunnostustavoite on saavutettu, tai kun mahdollisesti tavoitepitoisuudet ylittävät maa-ainekset on eristetty tai muuten maaperän kunnostus on päätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksymällä tavalla.

Mahdollinen eristysrakenne

Mikäli pilaantunut alue ulottuu kunnostettavien kiinteistöjen ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella.

Mahdolliset eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun eristerakennetta asennetaan.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutyön aikana todetaan muita kuin ennakkotutkimuksissa todettuja haitta-aineita, noudatetaan niiden osalta myös puhdistustavoitteena VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Odottamattomia haitta- aineita sisältävät maa-ainekset toimitetaan käsiteltäviksi laitoksille, joilla on tällaisten massojen käsittelylupa.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Työmaa-alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojainten käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jätteen kuljettaja on merkitty jätelain (646/2011) mukaiseen jätehuoltorekisteriin.

Tiedotus ja raportointi

Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töiden alkamista. Maaperän kunnostuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän kunnostustyöt kohteessa on saatu päätökseen.

Maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti (tarvittaessa poikkileikkauskuvin). Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Maaperän kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi keväällä 2017. Tarkempi maaperän puhdistuksen aikataulu ilmoitetaan aloitusilmoituksessa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätän hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

1. Maaperä tulee puhdistaa siten, että alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä alempia ohjearvoja. Jos alueelle jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi esittää suunnitelma jatkotoimenpiteistä.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ympäristöteknisissä tutkimuksissa tai puhdistustyön aikana havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet.

3. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä. Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on koholla olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan hyödyntää alueella tai myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

4. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

5. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristötekninen asiantuntija vastaa myös jätelain 121 §:n mukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta. Siirtoasiakirjat on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä.

7. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä tai johtamisesta kaupungin hule- tai jätevesiviemäriin tai maastoon tulee sopia Turun Vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojelun kanssa.

8. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

12. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut.

Kohteeseen toteutetaan uudisrakennuksia, mikä vaatii maankaivua. Kohteeseen soveltuu näin ollen parhaiten massanvaihtomenetelmä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostustavoitteeksi on esitetty VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Tätä voidaan pitää riittävänä alueen tuleva käyttö huomioiden. Jos alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee jatkotoimenpiteet suunnitella riskitarkastelun perusteella. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista. (Määräys 3)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. (Määräys 4)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 5).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 6)

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. (Määräys 7)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä. (Määräys 11).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot puhdistustyön lopputuloksen arvioimiseksi. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 12)

Sovelletut säännökset:

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 23.5.2017 ja se on voimassa toistaiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1000 euron maksu.

LiiteToimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

vt. ympäristönsuojelujohtaja

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.