Ympäristönsuojelu, vs. ympäristöinsinööri Jaana Gustafsson 16.5.2017:

Ilmoituksen tekijä

Lemminkäinen Talo Oy

Puhdistettavan alueen sijainti ja alueen omistajat

Osoite:

Raunintie 4-8, Turku

Kiinteistöt:

853-81-5-5, 853-81-5-12, 853-81-5-14

Kiinteistöjen omistaja:

Lemminkäinen Talo Oy

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ympäristöministeriö on päätöksellään YM2/464/2015 siirtänyt Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 14 luvussa mainitut pilaantunutta maaperää ja pohjavettä koskevat asiat Turun kaupungin alueella. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on delegoinut asiaa koskevan päätösvallan ympäristönsuojelujohtajalle.

Ilmoituksen vireilletulo

Ilmoitus on tullut vireille 19.4.2017, jolloin se jätettiin Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

• Sijaintikartta ja alueen rajaus
• Kaavakartta
• Naapureiden yhteystiedot
• Ympäristöarviointi Raunintie 4-8 (Golder Associates Oy, 18.10.2016)
• Kunnostussuunnitelma (Golder Associates Oy, 18.4.2017)

Maaperän puhdistamista koskevat luvat tai ilmoitukset

Ympäristönsuojelun tietojen mukaan aiemmin ei ole tehty tätä kohdetta koskevia pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksiä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on kolme kiinteistöä osoitteessa Raunintie 4-8, Turku. Kiinteistöillä 4 ja 8 on sijainnut rakennuksia, jotka on purettu. Kiinteistöllä 6 on omakotitalo, joka tullaan myös purkamaan. Kiinteistön aikaisemmasta käyttöhistoriasta ei ole tarkempaa tietoa. Kohteella on todennäköisesti ollut asuinrakennuksia.

Maankäyttö, kaavoitus, ympäristö ja naapurit

Länsi- ja pohjoispuolella on mm. Raunistulan koulu ja liikekiinteistö, etelä- ja itäpuolella alue rajoittuu katualueeseen. Alue on Turun yleiskaavassa merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK) ja sille on suunniteltu rakennettavaksi kaksi kerrostaloa.

Maaperä

Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelun mukaan kohdealue sijaitsee kalliomaa-alueella. Tontin 4pintamaa on hiekkaa noin metrin syvyyteen saakka, jonka alapuolella on savikerros. Tontilla 5pintamaakerros on hiekkaa ja soraa. Pintamaakerroksen alapuolella noin metrin syvyydessä on silttikerros. Tontilla 12pintamaakerros on hiekkaa. Maanäytteenotto päättyi kaikissa pisteissä kallioon tai kiveen tai lohkareeseen. Kaikilla tonteilla todettiin olevan jonkin verran maaperässä rakennusjätettä (lähinnä tiilenkappaleita, mutta paikoin myös laastia ja betonia).

Pohja- ja pintavedet

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperätutkimuksen aikana ei havaittu orsi- tai pohjavettä.

Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä. Aurajoki on lähimmillään n. 0,7 km etäisyydellä kohteesta kaakkoon.

Ilmoituksessa esitetty arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta

Maaperän haitta-aineet

Kaikkien analysoitujen näytteiden osalta öljyhiilivetyjen pitoisuudet jäivät alle VNa 214/2007 kynnysarvotason. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä ei todettu VNa 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ylittäviä haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia.

Tontilta 4analysoiduissa näytteissä ei todettu VNa 214/2007 kynnysarvot ylittäviä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

Tontilta 5analysoiduissa näytteissä kynnysarvot ylittyivät pintamaakerroksesta otetussa näytteessä fluoranteenin (2,6 mg/kg), bentso(a)antraseenin (1,1 mg/kg) ja betso(a)pyreenin (1,2 mg/kg) osalta.

Tontilta 12analysoiduissa näytteissä VNa 214/2007 alempi ohjearvo ylittyi bentso(a)pyreenin (2,3 mg/kg) osalta pintamaakerroksesta otetussa näytteessä. Kynnysarvot ylittyivät molemmissa analysoiduissa näytteissä.

Näytteissä todettiin arseenin, kadmiumin, koboltin, kuparin, nikkelin, lyijyn, antimonin ja sinkin viitearvojen ylityksiä useissa näytepisteissä.

Kunnostustarpeen arviointi

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen 214/2007 maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista.

Kohde sijaitsee alueella, missä kalliopinta on lähellä maanpintaa. Kohde ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kohteessa todetut haitta-aineet eivät ole erityisen liikkuvia ja ovat heikosti haihtuvia.

Tutkimuspisteissä todettiin VNa 214/2007 alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia eli maaperä on pilaantunut ja näin ollen alueella on maaperän puhdistustarve.

Kunnostussuunnitelma ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Maaperän kunnostusmenetelmä ja -tavoitteet

Kohteen maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Alueella olevat kolme kiinteistöä kunnostetaan yhdellä kertaa. Alueen maaperän kunnostuksen jälkeen alueella aloitetaan kalliolouhinta ja sen jälkeen asuinrakentaminen.

Maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään tutkimuksessa todettujen haitta-aineiden osalta VNa 214/2007 alempia ohjearvoja. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään myös em. haitta-aineiden osalta VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

Maa-ainesjätteen luokittelu ja käsittely

Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan VNa 214/2007 mukaisesti seuraavasti:

• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta.
• Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.
• Haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi
• Maa-ainesjäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi jos jäteasetukseen (VNa 179/2012) ja CLP -asetuksen mukaiset kriteerit täyttyvät.

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä tällaisia maa-aineksia.

Kiinteistön alueelta poistettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvojen ja alemman ohjearvon välissä olevat, rakennusteknisesti täyttöön soveltumattomat massat sijoitetaan luvanvaraiselle maankaatopaikalle, kaatopaikalle tai muulle ei-herkälle rinnastettavalle maa-alueelle. Mikäli em. massoja toimitetaan muualle kuin maankaatopaikalle tai kaatopaikalle, laaditaan maiden sijoittamisesta erillinen suunnitelma, joka toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 kynnysarvot alittavaa maa-ainesta voidaan tarvittaessa hyödyntää suunnitelmallisesti myös muulla rakennustyömaalla.

Kaivuiden yhteydessä poistettava mahdollinen jäte käsitellään noudattaen alueellisia jätehuoltomääräyksiä.

Kohteesta poistettavat pilaantuneeksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat massat kuljetetaan vastaanottopisteisiin kuorma-autoilla ja kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan ja vaarallisen jätteen kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottajalle (jätteenkäsittelylaitos). Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista.

Ennen massojen toimittamista vastaanottopisteisiin, laaditaan tarpeen mukaan kaatopaikkakelpoisuuslausunnot.

Kunnostettavalta alueelta kaivettavat, haitta-ainepitoisuuksiltaan alle alemman ohjearvotason olevat massat sijoitetaan kaivantojen täyttöön, mikäli työn aikana todetaan täyttötarvetta ja ne rakennusteknisesti soveltuvat tarkoitukseen.

Kunnostustyön lopputuloksen toteaminen

Alueen maaperän kunnostamista ja massojen poistoa ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija. Ympäristötekninen asiantuntija tarkistaa massojen kaivun aikana kaivettavien massojen haitta-ainepitoisuuksia kenttätestein ja laboratorioanalyysein ja ohjaa poistettavat massat pitoisuuksien perusteella asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

Kaivumassojen lisäksi tarkistetaan pilaantuneiden massojen poiston jälkeen massanvaihtokaivantojen pohjan ja seinämien jäännöspitoisuudet. Näytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m²:n suuruista puhdistettua aluetta. Seinämä- ja pohjanäytteistä määritetään arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet kenttämittarilla. Lisäksi noin 30 % kokoomanäytteistä varmistetaan laboratoriossa arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet: Niillä alueilla missä on todettu PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia varmistetaan kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä PAHyhdisteiden pitoisuudet laboratorioanalyysein.

Mahdollinen eristysrakenne

Mikäli pilaantunut alue ulottuu kunnostettavien kiinteistöjen ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole maaperän puhdistustyön yhteydessä mahdollista tai kustannustehokasta purkaa, pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Ennen erottavan rakenteen tai eristysrakenteen asentamista ollaan yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluun.

Mahdolliset eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään karttaan. Ympäristötekninen valvoja on paikalla, kun eristerakennetta asennetaan.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Mikäli kaivutöiden yhteydessä todetaan maaperän pilaantuneisuuden jatkuvan naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tämän kiinteistön omistajalle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Mikäli työn kuluessa ilmenee jotakin muuta maaperän pilaantuneisuuden tai puhdistustoimenpiteiden kannalta yllättävää, ilmoitetaan siitä viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Työnaikaisten riskien hallinta ja työsuojelu

Työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy kunnostettavalle alueelle estetään. Työmaa-alue merkitään pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä ilmoittavin kyltein.

Pilaantuneen maaperän kunnostustyöhön osallistuvilla työntekijöillä on käytettävissä henkilökohtaiset suojavarusteet. Suojainten käytöstä päättää kenttämittausten perusteella työmaan vastaava mestari tai työsuojelusta vastaava henkilö.

Massojen pölyämistä seurataan näköhavainnoin työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi.

Kaivettavat massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Tiedotus ja raportointi

Puhdistustöiden aloittamisajankohta ja valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle ennen töihin ryhtymistä. Aloitusilmoitukseen kirjataan myös massojen vastaanottopisteiden tiedot. Maaperän kunnostuksen lopetusilmoitus toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle, kun maaperän kunnostustyöt kohteessa on saatu päätökseen.

Maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot.

Maaperän puhdistustyöstä laaditaan raportti, jossa esitetään pilaantuneelta alueelta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain sekä massanvaihtokaivannon rajaus ja näytepisteiden sijainti. Lisäksi esitetään analyysitulokset sekä yhteenvetotaulukot alueelta otetuista näytteistä. Massanvaihdon toimenpideraportissa esitetään arvio puhdistustyön tavoitteiden toteutumisesta.

Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata (pitoisuus yli VNa 214/2007 alemman ohjearvon), määritetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Turun kaupungin ympäristönsuojelulle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä.

Kunnostuksen aikataulu

Kunnostustyö on tarkoitus toteuttaa touukokuussa 2017. Kunnostustyön kestoksi arvioidaan noin 2 viikkoa.

Ilmoituksen käsittely

Asian vireilläolosta ilmoittaminen ja lausunnot sekä mielipiteet

Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan naapurien ennalta kuuleminen ei ole ollut tarpeellista, koska työstä aiheutuvien haittojen ei ole arvioitu ulottuvan merkittävästi puhdistettavaa aluetta laajemmalle.

PäätösPäätän hyväksyä ilmoituksessa esitetyn menettelyn. Kunnostettavaksi tulevan alueen (liitekartalla esitetyn toimenpidealueen) maaperän puhdistamisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä, mikäli niissä mainittu menettely poikkeaa ilmoituksessa esitetystä:

1. Maaperä tulee puhdistaa siten, että alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä alempia ohjearvoja. Jos alueelle jää kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi esittää suunnitelma jatkotoimenpiteistä.

2. Maaperän puhdistustyön lopputuloksen todentamiseksi on kaivannoista otettava vähintään yksi jäännöspitoisuusnäyte jokaista 100 m²:n suuruista seinämä- ja pohja-aluetta kohti. Näytteiden tulee edustaa toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näytepisteet, jotka on merkittävä loppuraporttiin liitettävään karttaan, on valittava siten, että saatuja tuloksia voidaan verrata aiemmin alueella suoritettuihin tutkimuksiin. Vähintään 30 % jäännöspitoisuusnäytteistä on analysoitava laboratoriossa. Näytteistä on laboratoriossa tutkittava ainakin ympäristöteknisissä tutkimuksissa tai puhdistustyön aikana havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet.

3. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistustavoitteet alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä. Pilaantumattomaksi luokitellut maa-ainekset voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti (esim. rakennuslupa, tiesuunnitelma) alueella ja alueen ulkopuolella.

Kohteesta poistettavat pilaantumattomat maa-ainekset, joissa on koholla olevia haitta-ainepitoisuuksia (kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä) voidaan hyödyntää alueella tai myös muualla, mikäli siihen on erillinen lupa (esim. ympäristölupa tai valvovan viranomaisen muu hyväksyntä).

4. Alueen maaperässä olevien mahdollisten jätteiden käsittelyssä on noudatettava Turun kaupungin ympäristönsuojelun ohjeita.

5. Ympäristöteknisen asiantuntijan tulee ohjata maaperän puhdistustyötä. Asiantuntijalla tulee olla hyvä kokemus pilaantuneen maaperän puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja mittausmenetelmien käytöstä. Ympäristötekninen asiantuntija vastaa myös jätelain 121 §:n mukaisten siirtoasiakirjojen laatimisesta. Siirtoasiakirjat on pyydettäessä esitettävä Turun kaupungin ympäristönsuojelulle.

6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet tulee kuljettaa mahdollisimman pian maa-ainesjätteiden vastaanottopisteeseen tai käsittelylaitokseen. Mikäli kiinteistöltä kaivettuja pilaantuneita maa-ainesjätteitä joudutaan kuljetusteknisistä syistä varastoimaan kunnostusalueella, tulee ne säilyttää peitettyinä.

7. Mikäli kaivantoihin kertyy puhdistuksen aikana vettä, tulee sen mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvittää laboratorioanalyysein. Veden jatkokäsittelystä tai johtamisesta kaupungin hule- tai jätevesiviemäriin tai maastoon tulee sopia Turun vesihuolto Oy:n ja ympäristönsuojelun kanssa.

8. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiympäristön asukkaita haittaavaa merkittävää haju-, melu- tai pölyhaittaa. Mikäli mahdollisten valitusten tai suoritettujen melumittausten perusteella ilmenee, että toiminnasta aiheutuu erityisen häiritsevää haju-, melu- tai pölyhaittaa lähialueiden asukkaille, ympäristönsuojelu voi tarvittaessa antaa työaikaa tai puhdistustapaa rajoittavia tai pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä, ellei haittaa muilla keinoin pystytä riittävästi vähentämään.

9. Puhdistustyön aloituksesta ja päättymisestä on ilmoitettava Turun kaupungin ympäristönsuojelulle. Aloitusilmoituksesta tulee käydä ilmi puhdistustyön ohjauksesta vastaavan asiantuntijan yhteystiedot sekä poistettavan maa-ainesjätteen toimituspaikat.

10. Ympäristönsuojelulle on varattava mahdollisuus suorittaa katselmus toimenpidealueelle maaperän puhdistustöiden aikana.

11. Ympäristönsuojelu voi puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien seikkojen perusteella antaa asiassa täydentäviä ohjeita tai määräyksiä.

12. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka tulee toimittaa Turun kaupungin ympäristönsuojelun hyväksyttäväksi 3 kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on loppunut. Raportista tulee käydä ilmi, miten päätöksessä asetetut määräykset ovat toteutuneet. Puhdistuksen loppuraportti on liitettävä myös kohteessa rakennettavien rakennusten tai kiinteistöjen huoltoasiakirjoihin tai vastaaviin.

Perustelut

Maaperän puhdistamista koskevan asian käsittelyssä ja menettelyssä sovelletaan ympäristönsuojelulakia, riippumatta siitä milloin maaperän pilaantuminen on tapahtunut.

Kohteeseen toteutetaan uudisrakennuksia, mikä vaatii maankaivua. Kohteeseen soveltuu näin ollen parhaiten massanvaihtomenetelmä.

Määräyskohtaiset perustelut

Kunnostustavoitteeksi on esitetty VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Tätä voidaan pitää riittävänä alueen tuleva käyttö huomioiden. Jos alueelle jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, tulee jatkotoimenpiteet suunnitella riskitarkastelun perusteella. (Määräys 1)

Toimenpidealueelta tulee ottaa riittävä ja edustava määrä jäännöspitoisuus-näytteitä ja otetuista näytteistä tulee riittävä määrä analysoida laboratoriossa, jotta voidaan varmistua siitä, että puhdistustavoitteet saavutetaan. Näytepisteet tulee merkitä karttaan, jotta voidaan arvioida, ovatko tulokset vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin. (Määräys 2)

Maa-ainesjätteiden ja jätteitä sisältävän maa-aineksen asianmukaisen käsittelyn ja sijoituksen varmistamiseksi on annettu määräyksiä, jotta kyseisistä toiminnoista ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristön pilaantumista. (Määräys 3)

Puhdistustyössä saattaa syntyä muuta jätettä kuin maa-ainesjätettä, jonka käsittely saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä. (Määräys 4)

Jotta puhdistustyö toteutetaan luotettavasti, tulee työtä ohjaavalla henkilöllä olla riittävä kokemus pilaantuneen maa-alueen puhdistustyön ohjauksesta ja valvonnasta. (Määräys 5).

Kuljetusta ja välivarastointia koskeva määräys on annettu ympäristöhaittojen leviämisen estämiseksi. (Määräys 6)

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai esikäsitellä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja viemärijärjestelmän toiminnan varmistamiseksi. (Määräys 7)

Maanvaihtotoimenpiteestä saattaa syntyä haittaa alueen ympäristössä asuville, jolloin voi olla tarpeen antaa tarkempia määräyksiä haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. (Määräys 8)

Puhdistustyön aloituksesta ja loppumisesta on ilmoitettava viranomaisvalvontaa varten. (Määräys 9)

Työmaakatselmus tulee järjestää viranomaisvalvontaa varten sekä mahdollisten käytännön puhdistustyöhön liittyvien seikkojen täsmentämiseksi. (Määräys 10)

Puhdistustyön aikana voi tulla esiin seikkoja, joihin ei ennakkotutkimuksista huolimatta ole voitu varautua, josta johtuen viranomainen voi antaa työnaikaisia ohjeita tai määräyksiä. (Määräys 11).

Loppuraporttiin tulee kerätä puhdistuksen kannalta oleelliset tiedot puhdistustyön lopputuloksen arvioimiseksi. Raportissa esitetään sellaiset työn toteuttamiseen liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko puhdistushanke toteutettu ilmoituksen ja siitä annetun päätöksen mukaisesti. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. (Määräys 12)

Sovelletut säännökset:

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Jätelaki (646/2011)

Jäteasetus (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa

Päätöksen antaminen ja sen voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 23.5.2017 ja se on voimassa toistaiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1000 euron maksu.

Liite 1Toimenpidealueen sijainti kartalla

Olli-Pekka Mäki

vt. ympäristönsuojelujohtaja

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 191 §:ssä mainituilla tahoilla.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.