Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, yleiskaavainsinööri Olavi Ahola 15.3.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 14.3.2017 päivätyn osayleiskaavaluonnoksen. Kaavan laatiminen perustuu kaupunginhallituksen 4.3.2013 päätökseen.

Alueella on nykyisin n. 1400 asukasta, joista n. 900 asukasta on yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajama-alueella. Taajamoitunutta aluetta ovat Kakskerrantien varsi Satavan itäosassa, Vapparintien varsi Kakskerran länsiosassa sekä Samppaantien varsi Erikvallan niemeen saakka. Työpaikkoja alueella oli YKR:n mukaan 223 vuonna 2014. Työpaikat sijaitsevat taajamoituneella alueella sekä Kakskerran itäosassa. Päivittäispalveluita alueella tarjoaa Satavan kyläkauppa, virkistyspalveluja Ekvallan ja Brinkhallin uimarannat ja Harjattula monipuolisine palveluineen. Seurakunnilla on usealla paikalla maanomistusta ja palvelutarjontaa (mm. Hennala, Heinänokka, Sinappi). Loma-asuntokiinteistöjä alueella on n. 1000 kpl. Kaupunki omistaa suuria maa-alueita Kakskerran pohjoisosassa Brinkhallin alueella, Höyttistensuntin alueella, Satavan länsiosan sisämaa-alueella sekä Satavan itäosassa, mm. Ekvallan niemen kokonaan ja ison alueen Pohjaniityntien varrelta.

Tavoitteet

Kaupunginhallitus on 2.5.2016 hyväksynyt tavoitteet osayleiskaavalle. Selvitysten, viranomaisneuvottelujen ja maakuntakaavaluonnoksen perusteella esitettiin laajennetulle taajamatoimintojen alueelle kaavoitettavaksi pientaloasutusta noin 3.200 uudelle asukkaalle, jolloin koko suunnittelualueella varaudutaan laskennallisesti noin 5.000 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050.

Samalla kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat laadulliset tavoitteet:

• Hyvä ympäristö ottamalla huomioon nykyinen asutus, asutushistoria ja saaristomainen asuinympäristö.
• Nykyaikaisen asemakaavoitus- ja rakentamistavan kehittäminen sekä vastaaminen asumistoiveisiin.
• Runsaan loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen yhteensovittaminen painotuksena lisääntyvä ympärivuotisen asumisen osuus.
• Merellisen vetovoiman lisääminen, viherverkoston säilyminen ja kehittäminen sekä Kakskerranjärven virkistysarvojen kehittäminen.
• Loma-asutuksen ohjaaminen pääasiassa nykyisen loma-asuntokannan täydentämiseen.
• Kylämäisen yleiskaavoituksen kehittäminen rakentamisen suorassa ohjauksessa valmisteilla olevien lakimuutosten mahdollistamalla tavalla.
• Haja-asutuksen kehittäminen eheyttävästi ja yhteisöllisyyden edellytysten ylläpitäminen.

Osayleiskaavoituksen tavoitteiden hyväksymisen jälkeen on tullut hallituksen esitys eduskunnalle, HE 251/2016 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, jonka mukaan yleiskaavassa kyläalueeksi osoitetulla alueella on mahdollista tehdä alueellinen suunnittelutarveratkaisu. Lainmuutoksen perusteella on kylämäisen yleiskaavoituksen kehittämistavoitetta muutettu siten, että tavoitteena on määritellä kyläalueet, joilla voidaan jatkossa tehdä suunnittelutarveratkaisu samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Osayleiskaavaluonnoksen valmistelun lähtökohtia on esitelty yleisötilaisuuksissa 2013 ja 2.3.2017 sekä kaupunginhallitukselle 13.2.2017 ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle 7.3.2017.

Kokonaisrakenne ja maankäytön varaukset

Satava-Kakskerran rakenne on muodostunut nykyisen kaltaiseksi jo Kakskerran itsenäisen kunnan aikana. Jo 1900-luvun alussa alkanut rantojen käyttäminen loma-asumiseen kiihtyi sotien jälkeen ja ennen rakennuslain ns. rantapykälien säätämistä (1969) niin, että lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat tulivat täyteen ja tiheästi rakennetuiksi. Sisämaahan on syntynyt ilman kaavoitusta pieniä kyläryhmiä ja haja-asutusta alueen vanhojen kantatilojen lisäksi.

Osayleiskaavaluonnoksessa taajamoitunein osa Kakskerrantien varrelta Höyttistensunttiin on varattu asemakaavoituksella ratkaistavaksi. Muilta osin on varattu kyläalueita, joiden jatkosuunnitteluun käytettäisiin alueellista suunnittelutarveratkaisua. Yleispiirteisesti osoitetuilla kyläalueilla ei esitetä rakentamisen tarkkaa määrää eikä rakennuspaikkojen sijaintia. Kyläalueiden osoittamisen päämääränä on mahdollistaa kyläalueiden maaseutumainen täydentäminen. Rakentaminen ei saa johtaa merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Palveluille on varattu alueita, mm. entisen koulun alueelta, kyläkaupan läheltä sekä olevien, pääasiassa seurakuntien palvelujen alueelta.

Rannat ovat pääosin loma-asutukseen varattuja. Suurin loma-asumisen keskittymä on osoitettu äskettäin voimaan tulleen Harjattulan asemakaavan mukaisesti. Loma-asuntoalueille on tehty jaottelu pysyvään asuntokäyttöön mahdollisiin sekä loma-asuntoalueisiin. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön edellyttää lähes aina tapauskohtaista poikkeamispäätöstä, joten jaottelu on suuntaa-antava. Hallituksen esityksen HE 251 mukaisesti kunta voisi osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet, joilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa.

Alueen sisämaalla on laajat maa- ja metsätalousalueet, joille tulevaa uutta haja-asutusta pyritään rajoittamaan ja ohjaamaan. Uusien rakennuspaikkojen määrä määrittyisi pinta-alaperusteisesti ja sijoittumista ohjattaisiin olevan harvan asutuksen tuntumaan. Uusi asuntorakentaminen on suunnattu pääasiassa em. kyläalueille.

Virkistykseen on pyritty osoittamaan rantojen läheisiä, pääosin kaupungin omistamia alueita. Näitä alueita tulee jatkossa kehittää yleiseen virkistyskäyttöön. Kaavaluonnoksessa on myös osoitettu laajat, rakentamattomat ulkoilualueet (MU), jotka myös ovat pääosin kaupungin omistamia. Maa- ja metsätalousalueilla yleistä virkistyskäyttöä pyritään kanavoimaan ulkoilureittien varauksilla.

Vaikutusten arviointi

Satava-Kakskerran alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut pääpiirteittäin jo Kakskerran itsenäisen kunnan aikana nykyisen kaltaiseksi. Osayleiskaavaluonnoksessa pyritään tiivistämään ja täydentämään olevia kyläryhmittymiä kuitenkin säilyttäen asutuksen maaseutumainen luonne. Saarten maisemasuunnitelma ja viherverkkosuunnitelma ovat olleet tärkeänä lähtökohtana asutuksen sijoittamisessa sekä tarjoavat edellytyksiä maiseman ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen. Virkistysmahdollisuuksia on pyritty aluevarauksilla lisäämään. Olevan infran, erityisesti vesihuoltoverkon hyödyntäminen mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän kehittämisen ja vähentää ympäristöhaittoja.

Yhdyskuntakustannuksia on arvioitu oheismateriaalissa 1.

Osa saarille kohdistuvista infrastruktuurin parantamiskustannuksista aiheutuu riippumatta esim. väestömäärän kasvusta.

Kyläalueiden täydennysrakentamisesta ei aiheudu kaupungille infrastruktuurikustannuksia. Alueille suositellaan liittymistä rakennettuun paineviemäriverkkoon ja käyttövesiverkkoon. Käyttövedelle voidaan tarvita paineenkorotusta kulutuksen lisääntymisen myötä, mutta paineviemäriverkossa on kapasiteettia suurellekin väestönkasvulle. Kyläalueiden lisärakentamisen edellyttämät pääsytiet ovat myös käyttäjien kustannettavia.

Palvelujen tarjonnasta laajalle haja-asutusalueelle saattaa aiheutua suuriakin yhdyskuntakustannuksia (sosiaali- ja terveyspalvelut, lasten päivähoito, koulu). Alueella on kohtuullisen hyvät joukkoliikennepalvelut.

Asukkaille tulevia kustannuksia ovat liikkumiskustannukset ja palvelujen hankkimiskustannukset. Nämä voivat muodostua suuriksi pitkistä etäisyyksistä johtuen. Tieverkon rakentamis- ja käyttökustannukset samoin kuin vesihuollon liittymis- ja käyttökustannukset voivat olla suuria.

Tavanomaisen asemakaavoituksen toteuttaminen asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle tuo mukanaan suuret kynnysinvestoinnit vesihuoltoon ja kadunrakentamiseen. Satavan itäpäähän tarvitaan vesihuollon runkolinjat vesistön yli joko Hirvensalosta tai suoraan mantereelta. Hirvensalon nykyverkkoa ei voida laajentaa Satavaan ilman Hirvensalon puolen verkon kapasiteetin parantamista. Lisäksi tarvitaan myös asemakaavoitettavalle alueelle uudet runkolinjat. Tavanomaisen asemakaavoituksen vaihtoehtona voisi olla asemakaavoittaminen tukeutuen paineviemäriverkkoon.

Toteuttaminen

Mitoitukseen liittyvät arviot toteutumisesta kohdistuvat pitkälle ajalle ja ovat hyvin epävarmoja, koska toteutuminen perustuu pääosin yksityisten maanomistajien toimiin. Alueen suunnitelmallinen kehittäminen asemakaavoituksella on kaupungin käsissä, mutta kaupungin omistamien alueiden kehittäminen kyläalueina on uusi lainmuutoksen tuoma mahdollisuus. Osayleiskaava tarjoaa puitteita, sääntöjä ja edellytyksiä kehittämiselle, sen tarkoituksena on mahdollistaa alueen elinvoimaa parantavaa tonttitarjontaa ja siten väestönkasvua ja lisätä alueen vapaa-alueiden ja virkistysalueiden vetovoimaa.

Liite 1Osayleiskaavan luonnoskartta pvm 14.3.2017

Liite 2Osayleiskaavan selostus pvm 14.3.2017

Oheismateriaali 1Arvioidut yhdyskuntakustannukset

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 14.3.2017 päivätty otsikossa mainittu osayleiskaavaluonnos hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi ja että osayleiskaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Erityisesti luonnoksessa esitetyt kyläalueet ovat alustavia ja edellyttävät vuorovaikutusta maanomistajien kanssa rajauksien täsmentämiseksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Muurisen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kaava-alueella suoritettiin katselmus ennen kokousta.