Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti 31.1.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 27.1.2017 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Kaava-alueen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna 2011, joka oli suunnattu nuorille arkkitehdeille (Europan 11). Kilpailun perusteella tehtiin 4.4.2014 päivätty kaavaluonnos, jonka kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 29.4.2014.

Kaavasta tehdään uusi luonnos, koska kaavaluonnos ei vastannut rakentajien kysyntää. Kiinteistöliikelaitoksen kyseisen luonnoksen perusteella järjestämässä tontinluovutuskilpailussa ei löytynyt rakentajaa alueelle. Tämän jälkeen Kiinteistöliikelaitos järjesti avoimen kaksivaiheisen neuvottelumenettelyn alueesta kiinnostuneiden rakentajien löytämiseksi alkuvuodesta 2016. Neuvottelumenettelyllä saatiin kolme kiinnostunutta rakentajatahoa, jotka valittiin suunnittelu- ja toteutuskumppaneiksi: Sievitalot Oy, Prestobella Oy ja Alanko Yhtiöt Oy.

Sievitalot ja Alanko Yhtiöt ovat ehdottaneet neuvotteluissa esittämissään suunnitelmissa tiivistä ja matalaa pientaloaluetta kaava-alueen länsiosaan, Prestobella Oy kerrostaloja ja palvelutaloa sekä niihin liittyviä pientaloja Uudenmaantien puoleiselle alueen osalle. Kaavaluonnosta on valmisteltu näiden luonnosten perusteella.

Rakentajien esittämä rakentaminen on osin tehokkaampaa kuin edellisessä luonnoksessa, mutta suunnitelmat noudattavat tavoitetta tiiviistä ja matalasta asuinalueesta.

Kaava-aluetta on pienennetty aikataulullisista syistä. Vesilaitoksen pumppaamon alue sekä Haritun puistotien osa kaavoitetaan erikseen ”Kaarningon pumppaamo” -nimisessä kaavassa ja Uudenmaantien tiealue ja uusi liittymä ”Mt110 ja Haritun puistotien liittymä” -nimisessä kaavassa. Pumppaamon alueelle suunniteltu kalankasvattamo ja Uudenmaantien (Mt110) varren pyörätien parantamishankkeen suunnittelu ja rakentaminen vaativat kaavan muuttamista nopealla aikataululla.

Nykytilanne

Suunnittelualueen koko on noin 7,6 hehtaaria. Uudenmaantien, Moreenikadun ja Hiekkakadun sekä Kaistisenkadun rajaama alue koostuu pääasiassa nuorta puustoa kasvavasta tasaisesta täyttömaa-alueesta, eteläosa rakennetuista omakotitonteista sekä katualueista.

Alueen omistaa pääasiassa Turun kaupunki. Yksityiset maanomistajat omistavat omakotitontteja.

Suunnittelutilanne

Suunnittelua ohjaa Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava, jossa valtaosa suunnittelualueesta on osoitettu asuinpientalojen alueeksi. Alueen läpi kulkee kevyen liikenteen reitti. Alueella on myös virkistysaluetta, joka sisältää meluntorjuntaan tarvittavat suojaviheralueet. Alue kuuluu osayleiskaavan melualueeseen ja pohjavesialueeseen.

Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa: Alueen pohjoisosan asemakaava 14/1968 ja alueen eteläosassa asemakaava 5/1984.

Nykyisissä asemakaavoissa alueelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP), erillispientalojen korttelialuetta (AO), lähivirkistysaluetta (VL), puistoa (P), yleisen tien aluetta (LT), suojaviheraluetta (EV) sekä katualuetta. Erillispientalotontit on rakennettu, pientalotontti on rakentamaton.

Alueen voimassaolevien asemakaavojen liikennejärjestelyt perustuvat Uudenmaantien muuttamiseen moottoritieksi sekä siihen liittyviin ramppi- ja suoja-aluejärjestelyihin. Moottoritie on toteutettu pohjoisemmalla linjauksella ja uusi Skanssin osayleiskaava ei enää osoita tilavarauksia rampeille. Asemakaavat ovat siltä osin vanhentuneet.

Suunnittelun tavoitteet

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on nykyisen puistoalueen, suojaviheralueen ja eritasoliittymävarausten muuttaminen asuinrakentamiseen voimassaolevan osayleiskaavan mukaisesti. Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan alueen täydennysrakentamisella tiiviiksi ja matalaksi asuinalueeksi.

Tavoitteena on tarjota houkuttelevaa, turvallista ja ihmisen mittakaavan huomioivaa asumista nuorista perheistä ikäihmisiin. Palveluasumisella ja kerrostaloasumisella tavoitellaan ikääntyvän väestön tarpeita vastaavaa monipuolista asumismuotojen tarjontaa sekä sujuvaa ja turvallista arkea eri-ikäisille.  

Alueen liikennejärjestelyjä tarkastellaan kokonaisuutena ympäröivien asuinalueiden, Uudenmaantien ja Kaarningon pumppaamon liikennejärjestelyjen kanssa. Liikenne uudelle alueelle ohjataan rakennettavan Haritun puistotien liittymän kautta. Asuntorakentamista suunniteltaessa ratkaistaan asumisen riittävä suojaaminen Uudenmaantien liikenteen melulta sekä otetaan huomioon alueen sijainti pohjavesialueella.

Selvitykset

Luonnonympäristöä on selvitetty Skanssin osayleiskaavan yhteydessä eikä alueella todettu erityisiä luontoarvoja.

Uudenmaantien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja alueelle tulee järjestää riittävä melunsuojaus. Liikennemeluselvitys tehdään ehdotusvaiheessa.

Osa alueesta on toiminut soranottopaikkana ja myöhemmin maankaatopaikkana. Alueella on todettu olevan pilaantuneita maita, jotka edellyttävät paikoitellen maaperän puhdistamistoimenpiteitä tai pilaantuneen maan huomioimista muilla tavoin. Määräyksiä pilaantuneiden maiden huomioimisesta tarkennetaan kaavaehdotuksessa.

Alue on pohjavesialuetta. Rakentamisen vaikutus pohjaveteen tutkitaan pohjavesiselvityksessä kevään 2017 aikana. Määräyksiä pohjaveden huomioimisesta tarkennetaan selvityksen perusteella ehdotusvaiheessa.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kaava on tullut vireille vuonna 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi lausunto ja yksi mielipide, jotka käsiteltiin edellisen luonnoskäsittelyn yhteydessä.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 29.4.2014 hyväksymästä kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi mielipidettä. Koivula-Haritun omakotiyhdistys painottaa mielipiteessään, että Uudenmaantien liittymä on toteutettava ennen kaava-alueen rakentamista, koska Koivulan läpi menevät kadut eivät kestä raskasta liikennettä. Turku Energia esittää, että alueelle tarvitaan sähkönjakeluun muuntamo lähelle uutta Haritun puistotien liittymää.

Kaupunkisuunnittelun vastine:

Haritun puistotien liittymä ja tarvittava osa Haritun puistotietä toteutetaan ennen kaava-alueen rakentamista. Liittymän kaavoitus ratkaistaan kaavassa ”Mt110 ja Haritun puistotien liittymä”.

Kaavoitus on sijoittanut muuntamon rakennettavan Haritun puistotien toiselle puolelle lähelle Turku Energian esittämää paikkaa. Muuntamo sijaitsee ”Kaaringon pumppaamon” kaava-alueella.

Nimistötoimikunta on päättänyt jatkaa alueella käytettyä soraharju-maaperä -aihepiiriä sekä ehdottanut kaavaluonnoksessa olevan nimistön.

Lausunto ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan lautakunnan kokouksen oheismateriaalina.

Asemakaavanmuutosluonnos

Kaava-alueen länsiosaan osoitetaan korttelialue enintään kaksikerroksisille asuinpientaloille (AP-1). Alueen tehokkuusluvut ovat e = 0,2 ja e = 0,25 ja rakennusoikeutta on yhteensä 7044 k-m². Alueen tulevat rakentajat ovat esittäneet suunnitelmissaan pääosin yksikerroksisia rivi-, pari- ja erillistaloja, jotka muodostavat alueelle vaihtelevia pihapiirejä.

Itäosaan, Uudenmaantien varteen, osoitetaan korttelialueet asuinkerrostaloille (AK-1), sosiaalitointa- ja terveydenhuoltoa palveleville rakennuksille (YSA-1) sekä asuinpientaloille (AP-2).

Kerrostalojen korttelialueella on kolme rakennusalaa nelikerroksisille kerrostaloille, joilla on rakennusoikeutta yhteensä 4800 k-m². Kaksikerroksiselle palvelutalolle on rakennusoikeutta 3500 k-m². Uudenmaantien varteen on sijoitettu enemmän rakentamista kuin aikaisemmassa kaavaluonnoksessa. Kerrostalot ja palvelutalo toimivat aluetta rajaavana aiheena ja suojaavat osaltaan aluetta Uudenmaantien liikenteen melulta.

Palvelutalon ja kerrostalojen lähellä sijaitsevien 1½ -kerroksisten pientalojen rakennusoikeus on yhteensä 920 k-m². AP-2-alueen pientalot on tarkoitus toteuttaa pieninä noin 60 k-m² ”mummonmökkeinä”.

Uudella alueella on rakennusoikeutta yhteensä 16 264 k-m². Uusia asukkaita alueelle arvioidaan tulevan noin 325.

Rakennusoikeuden lisäys vuonna 2014 hyväksyttyyn luonnokseen verrattuna on noin 3000 k-m².

Rakennettu omakotialue osoitetaan enintään kaksikerroksisten erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1), jolla rakennusoikeutta on yhteensä 1250 k-m². Rakennusalat ja oikeudet säilyvät samoina kuin olevassa kaavassa.

Lähivirkistysalue (VL), Pulteripuisto, on osoitettu rakennetun omakotialueen ja uusien korttelien väliin. Toinen pieni lähivirkistysalue, Hietapuisto, on Hiekkakadun ja Haritun puistotien risteyksen lähellä. Uudenmaantien varteen on osoitettu Kaarningonpiennar -niminen suojaviheralue (EV).

Liikenne

Kaava-aluetta palvelemaan on kaavassa ”Mt110 ja Haritun puistotien liittymä” suunnitteilla uusi valo-ohjattu liittymä, joka mahdollistaa Haritun puistotien sekä Nurkkalankadun liittämisen Uudenmaantiehen. Liittymän tilanvaraus mahdollistaa myös kiertoliittymän rakentamisen tulevaisuudessa. Haritun puistotien jatkamiseksi ei tällä hetkellä ole suunnitelmia.

Liikenne kaava-alueen itäosan palvelutalolle, kerrostaloille ja pientaloille kulkee uuden Haritun puistotien liittymän kautta rakennettavaa Hietakujaa pitkin. Eteläosan pientaloalueille otetaan liittymät Moreenikadulta/Hiekkakadulta.

Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois-eteläsuuntainen pyöräily- ja kävelyreitti Hietapolku, joka yhdistyy Hietakujaan.

Alueen jatkosuunnittelu

Asemakaavaehdotusta valmistellaan yhteistyössä neuvottelumenettelyllä valittujen tulevien rakentajien kanssa. Kaavamääräyksin ja tontinluovutusehdoilla varmistetaan, että alueen toteutus on neuvottelumenettelyssä jätettyjen luonnosten mukaista.

Liite 1Luonnoskartta pvm 27.1.2017

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipide Asunto Oy Kaarningon Koivulaakson asukkaiden mielipide 1.3.2011

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen lausunto Fingrid Oyj 1.3.2011

Oheismateriaali 3Luonnoskartta 4.4.2014

Oheismateriaali 4Mielipiteet luonnoksesta 2014, 2 kpl

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 27.1.2017 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Kaarninko” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 7.2.2017 § 32.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hyyppä, Muurinen, Mäenpää, Ruohonen, Röberg, Säteri ja Vierimaa.

Sundqvistin Sandelinin kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Koivisto ja Van Ooik.

Sundqvistin muutosehdotus oli seuraava:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 29.4.2014 hyväksymän luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Kaarninko” pohjaksi.

Perustelu:

Turkuun tarvitaan uudenlaisia asuinalueratkaisuja. Vuonna 2014 hyväksytyssä, kansainvälisen Europan 11 suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella tehdyssä kaavaluonnoksessa alueen kaavan lähtökohta oli nuorille perheille soveltuva, turvallinen ja viihtyisä alue, jossa rakentamisen voi tehdä eri elämäntilanteiden mukaan vaikka aloittamalla pienemmällä rakennuksella ja laajentamalla sitä samalla tontilla tarpeen vaatiessa tai rahallisen tilanteen salliessa. Alueen suunnittelussa tuettiin yhteisöllisyyden muodostumista sekä lähinaapurien kesken, että koko alueen asukkaiden kesken. Yhteisöllisyyttä ja ihmisten välisiä kohtaamisia tukee myös yhteinen ulko-olohuone, asuinalueen keskelle merkitty yhteishoitoalue. Se, ettei alueelle löytynyt Kiinteistöliikelaitoksen rakennus tontinluovutuskilpailussa toteuttajaa ei tarkoita, etteikö tämän tyyppiselle kaavalle ole Turussa kysyntää. Sen sijaan se kertoo siitä, että tämän tyyppisessä yhteisöllisessä kohteessa tontinluovutuskilpailu on väärä tapa edetä. Yhteisöllisten asuinalueiden toteuttaminen vaatii sen sijaan useamman toimijan yhteistyötä, kuten esimerkiksi Helsingin Jätkänsaaressa sijaitsevan Sukupolvien korttelin rakennushankkeessa oli.